Laajasalon raideyhteys

Linjan 12 jatkon eli Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelma on KYLK:n käsittelyssä ensi viikolla. https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-009714/a9f8c5e2-c3a2-cb09-8a61-92bddaf00002

Suurimmat erot ovat varmaan pysäkkien yhdistelyt Mannerheimintien ja Jätkäsaaren välillä. Eli esitetty ratkaisu on Simonkadun ja Kampintorin pysäkkien yhdistäminen Urho kekkosen kadulle sekä Länsilinkin ja Ruoholahden villojen yhdistäminen Ruoholahdenkadulle heti Porkkalankadun risteyksen eteläpuolelle. Vaihtoehtona on Länsilinkin ja Ruoholahden villojen pysäkkien siirtäminen pohjoisemmaksi, jotta niitä voidaan pidentää.

Lisäksi raportissa on versio RAILI 2 linjastosta, joka kuvaa tilannetta ennen Mäkelänkadun pikaratikkaa, jossa 14 kulkee Kolmikulmaan ja sen tieltä 13 on siirretty Mikonkadulle. Myös linja 7 on lyhennetty Tahitinkadulle. Lisäksi 9 ja 3 pohjoispäät on vaihdettu keskenään, jotta vähemmän kuormittuvat haarat ovat samalla linjalla, jolle sitten annetaan harvemmat liikennöintiajat.

Piirroksissa on taustakarttana KYLKissä syyskuussa ollut versio Kaivokadusta, jossa Mikonkadulle on tehty päätepysäkit useammalle linjalle, mutta yhteys Postikadun kautta linjoja 14 ja 17 varten puuttuu, vaikkakin yhteys postikadun kautta mainitaan tässä raportissa.

Vaihtoehtolinjastossa, jossa 12 jää Hakaniemeen sen palvelua korvaa linja 7T Länsiterminaali - Katajanokan terminaali, josta puolestaan 1 on käännetty Hernesaareen korvaamaan linjaa 9, joka jää Jätkäsaareen.
 
Muutama nostoa aiemmin linkitetyistä dokumenteista:

- Linjaa 11 ehdotetaan liikennöitäväksi kahdella pikaratikalla ja kuudella kaupunkiratikalla. Myös vertailuvaihtoehdossa linjalla 11 on sekä kaupunkiratikoita että pikaratikoita, vaikka linjalta 12 vapautuu tarpeeksi kalustoa pelkillä pikaratikoilla liikennöimiseen.
- Aiemmin mainitut harvemmat liikennöintiajat ysillä tarkottaisi ykköstä vastaavia liikennöintiaikoja. Toisin sanoen Alppilan läpi kulkeva yhteys Kalliosta Töölöntullille loppuisi jo iltayhdeksältä.
- Linjalle 12 suunnitellaan ajantasausta Kaivokadulle. Omat laiturit mahdollistavat tämän ainakin ennen Malmin ja Tuusulanväylän pikaratikoita, joita ei ole mainittu suunnitelmassa.
- Vuoden 2040 arvioiduilla matkustajamäärillä, linjan 12 kuormitusaste aamuruuhkassa on 107% Kruunuvuorensillalla ja 123% Merihaan ja Hakaniemen välillä. Toisin sanoen kapasiteetti saattaa loppua jo 2030-luvun alussa. Raportissa ehdotetaan, että vaunut pidennettäisiin 45-metrisiksi. Tiheämmän vuorovälin arvioidaan aiheuttavan ongelmia keskustassa ja maksavan kokonaisuudessaan enemmän nousevien liikennöintikustannusten vuoksi.
 
Mainitsemisenarvonen asia, joka jäi huomaamatta edellistä viestiä kirjoittaessa oli ryhmittymisraide Liisankadulle pohjoisesta Unioninkadulta.
 
Mainitsemisenarvonen asia, joka jäi huomaamatta edellistä viestiä kirjoittaessa oli ryhmittymisraide Liisankadulle pohjoisesta Unioninkadulta.
Tämä on tosin vain mahdollista, jos Kaivokatu suljetaan autoliikenteeltä. Tässä näkee kuinka paljon tuo läpiajoliikenne haittaa katuympäristön viihtyisyyttä ja joukkoliikenteen toimivuutta melko laajalla alueella.
Jos liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty Kaivokadun joukkoliikennekatu toteutuu, on kaupunkiraitiolinjoille mahdollista toteuttaa ryhmittymisraide Liisankadulle kääntymistä varten, mikä sujuvoittaisi suoraan kulkevia raitiolinjoja. Muussa tapauksessa raidejärjestelyt risteyksessä säilyvät nykyisellään. Ryhmittymisraiteelle vapautuisi tilaa, jos Unioninkadulla on ajoneuvoliikenteelle yhdet ajokaistat suuntaansa.
 
Tuossa linjakartassa on Fredalta eli Punavuoresta ja Ullanlinnasta aivan luokattoman heikko keskustayhteys. 10 minuutin vuorovälillä kulkeva ja myös varsin epäluotettava linja 3 ei vuoroväliltään ja kapasiteetiltaan riitä Fredan rautatieaseman suunnan joukkoliikennekysyntään.

Uusi linja 5 ei taas palvele Fredaa yhteytenä tärkeimpään joukkoliikenteen vaihtopaikkaan eli Rautatientorille.

Toisaalta Hietalahden kautta Hernesaareen suunnitellaan kahta linjaa eli 6 ja 9 rautatieasemalle. Hietalahti - Telakkakatu on kuitenkin kaukana alueen väestöllisestä keskipisteestä.

Joko linja 6 tai 9 olisikin syytä ajaa Fredaa pitkin, jotta Etelä-Helsingin kovimman joukkoliikennekysynnän Fredan ympäristö tulee paremmin palvelluksi. Myös Hernesaaren yöratikan jos sellainen tulee tulisi kulkea keskeltä asutuksen painopistettä Fredaa pitkin eikä alueen laidalla Telakkakatua pitkin.

Hernesaareen päästään Fredaa pitkin joko muokkaamalla Tehtaankadun ja Telakkakadun risteystä tai rakentamalla uusi rata Laivurinkatu - Eiranranta reitille.
 
Viimeksi muokattu:
Meilahden sairaala on yksi seiskan käytetyimmistä pysäkeistä ja aina kaikille ei edes riitä istumapaikkaa, vaikka se on päätepysäkki. Mannerheimintien varteen päästäkseen pitää kävellä 200 metriä ylimääräistä ja reitillä on kahdet hitaat liikennevalot, mikä tulee vähentämään seiskan matkustajamäärää merkittävästi. Kyllä tuohon pitäisi joku toinen ratkaisu keksiä.
 
Vai että sellainen "pikaraitiotien yleissuunnitelma". Tämä on kuin eltaantunut tuulahdus Sepon aikakaudelta. Orwellilaisen otsikon alla on 112 sivua tavaraa, mutta Kaivokadulta länteen ainoat toimenpiteet ovat kahden pysäkin lakkautus. Mitään reitin ongelmakohtia ei ole kartoitettu eikä siten tunnistettu, joten niitä ei ole myöskään yritetty ratkaista. Ajoaikojen hajonta ei parane, luotettavuus ei lisäänny. Tässä ei ole mitään pikaa eikä mitään nopeutumista.

Ruoholahdenkadun pysäkin kohdalla vaikutus lie aika lailla plusmiinusnolla, Jätkään päin uusi järjestely pikemminkin pidentää ajoaikoja nykyisestä, keskustaan päin saattaa jonkin verran nopettaa. Kampissa ei ole liikennevaloja, ajonopeudet ovat alhaisia, pysäkkilakkautuksessa säästetyt kiihdytykset ja jarrutukset eivät monta sekuntia vaikuta. Sen sijaan, jos optimisesti oletamme, etteivät pidentyneet kävelymatkat karkota kovin paljon matkustajia, jäljellejääneellä pysäkillä seistään sitten sama aika, joka ennen seistiin kahdelle pysäkille jaettuna.

Tiivistäen voinee sanoa, että tässä on tehty hirvittävä määrä turhaa työtä ja samalla on jätetty kokonaan tekemättä olennaiset ja tarpeelliset asiat. Jos olisimme nyt vuodessa 2006, en olisi lainkaan yllättynyt. Mutta tässä on ehtinyt tottua aivan toisenlaiseen tekemisen meininkiin, ja vuonna 2024 tällainen pumaska tuntuu jo farssilta.

Matkustajamääräennuste sentään tunnistaa, ettei lähiöön mene aamulla juuri ketään, joten linjan 12 haarat ovat juuri niin epätasapainossa kuin olen koko ajan todennutkin. Ehkä huvittavin on toteamus siitä, että kun kaupunginvaltuusto on aivan erikseen kieltänyt linjan 12 päätepysäkin Kaivokadulta, jossa sen tietysti pitäisi olla, niin tilalle se saa nyt joka tapauksessa neliraiteisen järjestelyn ja ajantasauksen. Eli siis päätepysäkin toisella nimellä.
 
Meilahden sairaala on yksi seiskan käytetyimmistä pysäkeistä ja aina kaikille ei edes riitä istumapaikkaa, vaikka se on päätepysäkki. Mannerheimintien varteen päästäkseen pitää kävellä 200 metriä ylimääräistä ja reitillä on kahdet hitaat liikennevalot, mikä tulee vähentämään seiskan matkustajamäärää merkittävästi. Kyllä tuohon pitäisi joku toinen ratkaisu keksiä.
Rosina Heikelin puiston päättärillä on tilaa vain yhdelle linjalle, samoin Kuusitien päättärillä. Sekä tässä suunnitelmassa että kahden vuoden takaisessa laajemmassa linjastosuunnitelmassa Meilahteen on piirretty kolmen linjan päättärit alustavasti niin, että kaksi linjaa kulkee Kuusitielle. Tästä ei ole mitään varmuutta, ja kolmas päätepysäkki voi oikeastaan tulla minne vain, jopa täysin uuteen paikkaan. Kolmannen linjan päättäminen tuolle seudulle vaatii joka tapauksessa katutöitä.
 
Rosina Heikelin puiston päättärillä on tilaa vain yhdelle linjalle, samoin Kuusitien päättärillä. Sekä tässä suunnitelmassa että kahden vuoden takaisessa laajemmassa linjastosuunnitelmassa Meilahteen on piirretty kolmen linjan päättärit alustavasti niin, että kaksi linjaa kulkee Kuusitielle. Tästä ei ole mitään varmuutta, ja kolmas päätepysäkki voi oikeastaan tulla minne vain, jopa täysin uuteen paikkaan. Kolmannen linjan päättäminen tuolle seudulle vaatii joka tapauksessa katutöitä.
Tämä ratkeaa sillä, että Pasilasta Meilahdeen tuleva linja jatkaa Munkkivuoreen. Wait and see.

Kuusitiellekään ei kahta linjaa saada, tuo Raili2 valmistui osittain sellaisena "katsotaan sitten" -raakileena. On siellä muutakin kummallista.
 
Tämä ratkeaa sillä, että Pasilasta Meilahdeen tuleva linja jatkaa Munkkivuoreen. Wait and see.
Toivotaan niin.

En tiedä kuinka realistista tämä on, mutta puolentoista kilometrin jatke ostarilta Talinrantaan tarkoittaisi, että liityntälinjasta 18 (ks. yleissuunnitelman linjasto) pystyisi luopumaan kokonaan. Tuo saattaisi jopa olla taloudellisesti kannattava.
 
Täytyy vielä sanoa tuosta Länsisataman yleissuunnitelmasta, että Sokokselta itään se on kyllä tehty hyvin. Pysäkit ovat paikoillaan, Kaivokadun nelilaituri on toimiva ja Kaisaniemenkadulle sekä Unioninkadulle on saatu omat kaistat. En näe tuosta kaista-alueen leveyttä mutta jos se on nyt liian kapea, sinne ehtii kyllä järjestää vielä senttejä. Pitkäsilta on jäänyt ei-kenenkään maaksi tuohon kahden allianssin väliin, mutta eiköhän se kuntoon tule, kun tuota jatkosuunnitellaan.
 
Matkustajamääräennuste sentään tunnistaa, ettei lähiöön mene aamulla juuri ketään, joten linjan 12 haarat ovat juuri niin epätasapainossa kuin olen koko ajan todennutkin.
En huomannut tätä kommenttia aikaisemmin, mutta en näe mikä ongelma tuossa on. Tilannehan on käytännössä sama kuin metrolla 24 vuoden ajan. Aamuruuhkassa suurin kuormitus on idästä keskustaan, toiseen suuntaan ei ole montaa matkustajaa kantakaupungin ulkopuolella, ja itse kantakaupungissa on kohtuullisesti matkustajia kumpaankin suuntaan – myös ydinkeskustan länsipuolella. Matkustajien määrä kantakaupungissa perustelee tarpeeksi samantapaista palvelutasoa kuin idän työmatkaliikenne, mutta on kuitenkin tarpeeksi vähäistä, että Itä-Helsingille sopiva keskipäivän vuoroväli riittää myös kantakaupungille. Ruuhkasuunnan vastainen tiheä vuoroväli toteutuu kaupunkiraideliikenteessä riippumatta kysynnästä ihan käytännön syistä. Eri suuntien välisellä epätasaisella kuormitusprofiililla ei siis käytännössä ole merkitystä. Pieni ylitarjonta läntisessä kantakaupungissa ruuhka-aikoina koskee sen verran lyhyttä reittiä, että vaikutus liikennöinitikustannuksiin on melko pieni (vrt. esim. jos linjat 14 ja 16 yhdistettäisiin). Suora yhteys idästä ydinkeskustan länsipuolelle helpottaa työmatkaliikennettä laajempaan kantakaupunkiin sekä esikaupunkialueiden välistä ja jopa muualle maahan suuntautuvaa vapaa-ajan liikennettä Kampin lähi- ja kaukoliikenneterminaalien vaihtoyhteyden muodossa. Tuo liikenne itsessään ei kuitenkaan täytä ratikkaa, joten ydinkeskustan ohi jatkavan linjan on hyvä jatkaa jonnekin mistä matkustajia löytyy, eli vaikkapa Jätkäsaareen, korvaten samalla puolikkaan kaupunkiratikkalinjan (tai vertailuvaihtoehdossa kaksi puolikasta linjaa).
 
Kampissa ei ole liikennevaloja, ajonopeudet ovat alhaisia, pysäkkilakkautuksessa säästetyt kiihdytykset ja jarrutukset eivät monta sekuntia vaikuta.
Tosin Ruoholahden villojen valoissa joutuu usein odottamaan pitkään. Toivottavasti sinne saadaan kunnolliset liikennevaloetuudet. Myös Länsilinkin valot ovat vielä Kampin kaupunginosan puolella, mutta niiden etuudet toimivat yleensä melko hyvin.
Tämä ratkeaa sillä, että Pasilasta Meilahdeen tuleva linja jatkaa Munkkivuoreen. Wait and see.
Se olisi kyllä erinomainen ratkaisu.
 
Takaisin
Ylös