Laajasalon raideyhteys

Nykyinen 13 voidaan aivan hyvin lakkauttaa sen jälkeen, kun Kruunusilloilta tuleva 11 tulee sen kanssa samalle radalle. Muutenkin 13 on numero, joka kannattaa jättää antamatta millekään linjalle, ellei ole ihan pakko.
Linja 13 jatkaa aikanaan keskustaan ja tarjoaa yhteyden Kalasataman alueelta keskustaan. Hyvä vain, että kumpikin linja on olemassa. Sitä paitsi yhteys Nihdistä pohjoiseen poistuisi jo ennen pikaratikan jatketta keskustaan, jos 13 lakkautettaisiin.
 
Siis...onko tarkoitus tukkia keskustan raiteistoa vielä 13:llakin? Luulisi kaikille olevan itsestään selvää, että yksille raiteille/pysäkille ei normaalioloissa saa sijoittaa kolmea useampaa linjaa, jotteivät ne joudu väistämään toisiaan.
Olen käsittänyt 11:n olevan nykyinen 13+Kruunusiltain ylitys Kruunuvuorenrannan eteläiseen kääntöpaikkaan ja 12:n Länsiterminaalilta nykyisen 7:n reittiä steissille, siitä Kaisaniemen kautta Hagikseen ja Kruunusiltain yli Yliskylään, ja vaunujenkin samaa mallia kuin jokerilla, jolloin paikkoja riittänee ainakin hieman useammille kuin katu-Articeissa.
 
Pari vuotta vanhassa linjastosuunnitelmasa 13:a on tarkoitus ohittaa varsinainen ydinkeskusta eli kulkea Snelmanninkadun ja Aleksanterinkadun kautta Kolmikulmaan jahka 14 yhdistetään 17:sta Postikadun kautta.

Nyttemmin 14:sta siirtyminen pois Kolmikulmasta näyttää epävarmemmalta ja hiljattain KYLK:ssä olleessa Länsiterminaalin pikaraitiotien yleissuunnitelmassa oli käytetty linjastoa, jossa 13 kääntyy ympäri Mikonkadun tilausliikennepysäkin kautta.
 
Kylkin suunnitelmassa käytetään siis tällaista linjastoa:

1000013511.png

Saa tosin nähdä, toteutetaanko tuota, koska tuohan on todella kallis.
 
Kylkin suunnitelmassa käytetään siis tällaista linjastoa:

Näytä liitetiedosto 9172

Saa tosin nähdä, toteutetaanko tuota, koska tuohan on todella kallis.
En tiedä, onko tuossa oikein karsimisen varaa. Jos nelonen menisi Fredrikinkatua Eiraan (7,5 minuutin välein), ykkönen Arkadiankadun kautta Olympiaterminaalille, seiska Meilahden sairaalalle kuten nykyisin ja vitonen jäisi satamalinjaksi, nelosen kapasiteetti ei varmaan riittäisi, koska etenkin Meilahden ja Kampin välinen osuus on kuormittunut ja lisäksi nelosen Stockmannin yhteydestä on tullut paljon palautetta. Ennemmin jatkaisin seiskan (vaihtoehtoisesti 11:n tai 13:n, jolloin 7 menisi Länsi-Pasilaan) Talinrantaan tai vähintään Munkkivuoren ostoskeskukselle, jolloin runkolinja 500 saataisiin korvattua ainakin tuossa päässä ja Talinrannan tapauksessa myös suunniteltu liityntälinja 18. Tosin 500 menee Munkkiniemen terveysaseman kautta, joten ehkä 18 voisi mennä sieltä ja raitiolinja päättyä Munkkivuoren ostoskeskukselle, jolloin 500 saataisiin kuitenkin korvattua ja Talinrannan 1,5 kilometrin pätkää pidettäisiin ehkä muutenkin liian kalliina.
 
Ykkönen voi hyvin hoitaa Kampin metroaseman ja Eiran välisen yhteyden. Eiran ja Meilahden sairaala-alueen välillä on aina mennyt bussi, koska tuolle välille on ollut luontevaa laittaa bussi, mutta Eiran asukkaille ei ole silti muodostunut nautintaoikeutta suoraan yhteyteen.
 
Kylkin suunnitelmassa käytetään siis tällaista linjastoa:

Näytä liitetiedosto 9172

Saa tosin nähdä, toteutetaanko tuota, koska tuohan on todella kallis.
Itse katsoin voisiko 10 ja 14 eteläiset päätepysäkit vaihtaa (10 kolmikulmaan, 14 kirurgille) koska jos 14 nyt tulee olemaan pikaratikka se varmaankin mahtuisi paremmin kirurgille (myös pysäkin pidennys kirurgilla huomattavasti helpompaa)
 
Mielestäni tässä olisi linjasto, joka sopisi realistisesti toteutettavissa oleville raiteille tukkimatta niitä liikaa. Kaivokatu mainittu kaikkien siitä kulkevien linjojen kohdalla, jotta Manskun ja Mikonkadun välillä voitaisiin toteuttaa kahdet kiskot kumpaankin suuntaan, ja aseman pysäkillä ohjata linjat 5 ja 12 laiturin toiselle puolelle siten, että ovet aukeavat vasemmalta. Samalla pidettäisiin huoli siitä, että jatkossa kaikki uudet vaunut rakennetaan riittävän isoiksi ja kaksisuuntaisiksi.

1 Hernesaari-Kamppi-Töölö-Sörnäinen-Käpylä
2 Kirurgi-Kamppi-Töölö-Pasila
3 Kauppatori-Eira-Bulevardi-Kaivokatu-Hakaniemi-Kallio-Alppila-Meilahti
4 Katajanokka-Aleksanterinkatu-Arkadiankatu-Töölö-Munkkiniemi
5 Katajanokan terminaali-Mikonkatu-Kaivokatu-Mansku-Huopalahdentie-Haaga
6 Hernesaari-Bulevardi-Kaivokatu-Hakaniemi-Sörnäinen-Arabianranta
7 Kirurgi-Aleksanterinkatu-Kruununhaka-Hakaniemi-Sörnäinen-Pasila-Meilahti
8 Länsiterminaali-Ruoholahti-Töölö-Sörnäinen-Arabianranta
9 Länsiterminaali-Kamppi-Kaivokatu-Hakaniemi-Kallio-Pasila-Ilmala (-Postipuisto?)
10 Länsiterminaali-Bulevardi-Mansku-Pikku-Huopalahti
11 Länsi-Pasila-Kalasatama-Kruunuvuori
12 Länsiterminaali-Kamppi-Kaivokatu-Hakaniemi-Kruunuvuori-Yliskylä
15 Jokeri
 
Itse katsoin voisiko 10 ja 14 eteläiset päätepysäkit vaihtaa (10 kolmikulmaan, 14 kirurgille) koska jos 14 nyt tulee olemaan pikaratikka se varmaankin mahtuisi paremmin kirurgille (myös pysäkin pidennys kirurgilla huomattavasti helpompaa)
Kirurgilla on enemmän tilaa, mutta kyllä Kolmikulmaankiin pikaraitiovaunu mahtuu. Tampereella on aika väkinäisesti tasattu kuormitusta raitiolinjojen välillä, mutta olisi sitä mielestäni järkevää tasata kympin ja 14:n välillä, vaikka 14:n vaunuihin vähän enemmän matkustajia mahtuukin.
Samalla pidettäisiin huoli siitä, että jatkossa kaikki uudet vaunut rakennetaan riittävän isoiksi ja kaksisuuntaisiksi.
Toivottavasti ei. Kaksisuuntavaunuilla ei ole pelkästään hyviä puolia, vaan niissä on yleensä ovia puolta kohden vähemmän kuin yksisuuntavaunuissa, mikä pidentää pysäkkiaikoja. Jos ovien määrää lisätään, istumapaikkojen määrä vähenee liikaa. Lisäksi toinen ohjaamo vie ylimääräistä tilaa. Esimerkiksi Tahitinkadun tai Nihdin uudet kääntösilmukat kiertävät korttelin eivätkä siten vie ylimääräistä tilaa.
 
Tyly fakta on, että kantakaupungin verkkoon ei mahdu enempää vaunuja -toisin sanoen jokainen mahdollinen esikaupunkilinja on rakennettava jonkun olemassaolevan jatkoksi, ja mahdollisuuksien mukaan etanaverkon linjoja on, mikäli mahdollista, pyrittävä sykronoimaan esikaupunkilinjojen kantakaupunkiosuuksiksi.
Lienee selvää, että useamman kuin kolmen linjan tunkeminen yhtään missään samoille radoille ja samoille pysäkeille aiheuttaa ruuhkatilanteita, joissa vaunut joutuvat seisomaan muuallakin kuin pysäkeillä. Ja jos raitiovaunuliikennettä halutaan pitää tulevaisuuden joukkoliikennemuotona (kuten Helsingissä surkeasta kaupunkiverkosta huolimatta lienee pakko), on sen pystyttävä olemaan tehokasta ja autoliikennettä selvästi nopeampaa.

Articin katuratikat ovat ahtaita ja asiakkaan kannalta hankalia, ellei ole matkustamassa päättärien väliä. Jokerin vaunuissa on sentään molemminpuolisten ovien ansiosta hieman enemmän tilaa, vaikka täysiä niistäkin tulee, jos pitää liian isoja pokia kerralla kuskata. Tosiasia on, että nämä vaunut eivät tule riittämään sen paremmin Laajasalon kuin Viimankaan liikennetarpeisiin. Kruunusiltain kohdalla tähän liikennöintimalliin on pakko mennä, mutta muualla voitaisiin vielä jarruttaa. Pahoin pelkään, että ratikkauskovaiset tahot junnaavat älyttömätkin etanaratikkaverkon jatkot läpi ja saavat aikaan sen, että Helsingin ratikat tunnetaan jatkossa maailmalla malliesimerkkinä siitä, miten hyvä liikenneväline voidaan muuttaa kaaoksen välikappaleeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tyly fakta on, että kantakaupungin verkkoon ei mahdu enempää vaunuja -toisin sanoen jokainen mahdollinen esikaupunkilinja on rakennettava jonkun olemassaolevan jatkoksi, ja mahdollisuuksien mukaan etanaverkon linjoja on, mikäli mahdollista, pyrittävä sykronoimaan esikaupunkilinjojen kantakaupunkiosuuksiksi.
Lienee selvää, että useamman kuin kolmen linjan tunkeminen yhtään missään samoille radoille ja samoille pysäkeille aiheuttaa ruuhkatilanteita, joissa vaunut joutuvat seisomaan muuallakin kuin pysäkeillä. Ja jos raitiovaunuliikennettä halutaan pitää tulevaisuuden joukkoliikennemuotona (kuten Helsingissä surkeasta kaupunkiverkosta huolimatta lienee pakko), on sen pystyttävä olemaan tehokasta ja autoliikennettä selvästi nopeampaa.
Esimerkiksi Bratislavan kantakaupungin verkolla liikkuu enemmän raitiovaunuja kuin Helsingissä, vaikka se on suppeampi. Miltään pysäkiltä ei mene yli kolmea linjaa, mutta kaikki linjat liikennöivät neljän minuutin välein aamuruuhkassa, joten ne vastaavat selvästi useampaa linjaa Helsingissä. Liikennevaloetuudetkaan eivät ole Bratislavassa kummoiset, mutta liikennevaloja on vähemmän. Helsingissä tuskin aiotaan vähentää liikennevaloja, mutta etuuksia parantamalla liikenne sujuisi. Eilen matkustin ykkösellä Pohjolanaukiolta Lautatarhankadulle pysähtymättä yksiinkään liikennevaloihin eikä pysäkeilläkään jouduttu odottamaan valon vaihtumista. Tämä oli tietysti osin sattumaa, mutta vaikuttaa siltä, että etuuksia olisi jonkin verran parannettu viime aikoina. Kantakaupungin verkolle voisi tulla myös osin autoliikenteestä eroavat korkeammat nopeusrajoitukset etenkin nyt, kun nopeuksia ollaan laskemassa. Onhan Kalasataman raitiotielläkin raitioliikenteelle omat nopeusrajoitusmerkkinsä.
 
Viime viikolla tuli projektilta uutissähke, että ajojohtimia aletaan ripustaa Laajasalossa tällä viikolle. Tänään ne olivat paikallaan aika hyvin koko Haakoninlahden haaralla, muualla oli vain poikkiköyden valmiina pylväiden välillä, mutta niitä oli jo kuukausi sitten.

Muutenkin saarella rupeaa olemaan aika valmiin näköistä. Laajasalontien ja Koirasaarentien risteyksessä tehtiin jotain viimeistelytöitä ja tarkistuksia, mutta muuten puuttuu vain ajolangat. Sillan juurella oli sitten vähän keskeneräisempää, mutta sinne on kiskoakin ilmestynyt vasta parin viime kuukauden aikana.
 
Käpylän ja Lautatarhankadun välisellä osuudella ei tietääkseni satu samalle radalle kovinkaan monta linjaa. Osuus ei ole mitenkään yhteismitallinen tilanteeseen, jossa keskustan ahtaaseen verkkoon tungetaan jopa 5-6 linjaa (kuten laskujeni mukaan Kaivokadulla ja ehkä Kaisaniemessäkin on jatkossa tapahtumassa).
 
Takaisin
Ylös