Laajasalon raideyhteys

Tosin Ruoholahden villojen valoissa joutuu usein odottamaan pitkään. Toivottavasti sinne saadaan kunnolliset liikennevaloetuudet. Myös Länsilinkin valot ovat vielä Kampin kaupunginosan puolella, mutta niiden etuudet toimivat yleensä melko hyvin.
Onko myös Hietalahti osa Kamppia? Voi ollakin. Mä pohdin tossa vain Kampintorin ja Simonkadun pysäkkejä ja sitä, paljonko kulku nopeutuu siitä, että ne yhdistetään. Niiden ympärillä ei ole liikennevaloja, sen sijaan on paljon risteyksiä, suojateitä, kaarteita ja hidasta kulkua. Ajonopeudet on matalat, joten kiihdytykset ja jarrutukset ei kauaa vie. Ja yhdistämällä kahden pysäkin matkustajat yhdelle pysäkille pitenee sen jäljellejääneen pysäkin palveluaika. Lopputuloksena en usko, että tuo aikaansaa juurikaan nopeutusta.

Hietalahdenkadun valot on pahat, johtuu osittain siitä, ettei ratikkaa uskalla päästää liikkeelle samaan aikaan toisesta suunnasta tulevien bussien kanssa, kun peilit osuu yhteen. Tässä pitää siirtää keskikoroke raitiotien ja bussien väliin. Säästö vähintään 20 sekuntia.
 
Fabianinkadulta olisi hyvä poistaa mahdollisuus kääntyä vasemmalle Kaisaniemenkadulle. Jos Kaivokatu suljetaan autoliikenteeltä, tarve kääntyä tähän suuntaan on nykyistäkin pienempi. Samalla risteyksessä oleva pääsuunnan ylittävä pitkä suojatie tulisi poistaa. Sen käyttäjämäärät ovat nykyisellään hyvin vähäiset. Tämä ei ole luontainen paikka ylittää katua jalankulkijan näkövinkkelistä. Näin voitaisiin poistaa koko risteyksestä liikennevalot ja tehdä siitä suuntaisliittymä.
 
En huomannut tätä kommenttia aikaisemmin, mutta en näe mikä ongelma tuossa on.
Lähiölinjalla ei koskaan päästä eroon siitä, että liikenne on voimakkaasti yksisuuntaista. Tätä kustannushaittaa voi ja pitää kuitenkin yrittää minimoida eli ajetaan niitä tyhjiä vaunuja mahdollisimman vähän.

Jos tehdään heiluri, pitäisi molempien haarojen olla mahdollisimman tasapainossa, jotta linja olisi niin taloudellinen kuin mahdollista. Voidaan esimerkiksi yhdistää Katajanokka ja Munkkiniemi, jotka tuottavat (tai vanhassa tilanteessa tuottivat, en tiedä minkä verran siellä kaikkien karkotustoimenpiteiden jälkeen enää on matkustajia jäljellä) suunnilleen samanlaisia kuormia ja samanlaisiin kellonaikoihin.

Sen sijaan Laajasaloa ja Jätkäsaarta ei pidä yhdistää. Laajasalo on tyypillinen lähiö. Aamulla sieltä tullaan pois lyhyen ja intensiivisen aamuruuhkan aikaan, sitten sinne palataan vähän pidemmän ajan kuluessa iltapäivän ja alkuillan aikana. Päivällä, illalla ja viikonloppuisin on hiljaista. Laajasalon ulkopuolisilla ei ole sinne mitään asiaa, mitä nyt joku opettaja menee kouluun töihin. Jätkäsaari itsessään on kantakaupunkimaisempi ja Jätkäsaareen vievän vaunun reitti kulkee Hietalahden ja Kampin läpi, joten tuo haara kuormittuu aivan eri tavalla. Tietysti siellä on oma ruuhkapiikkinsä, mutta haaralla on myös paljon kantakaupungin jakeluliikennettä, jota on myös päivällä, illalla ja lauantaisin, sunnuntaisinkin. Oman mausteensa soppaan tuo matkustajasatama, jonka piikit ovat juuri silloin kun Laajasaloon ei ole mitään tarvetta eli viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina.

Linja on pakko mitoittaa sen kuormitetuimman osan mukaan eli käytännössä tämä merkitsee joko sitä, että Laajasaloon ajetaan tiheällä vuorovälillä tyhjiä vaunuja aivan hassuihin aikoihin kalliilla hinnalla, tai sitten pitää luoda joku sekava piikkijärjestely, jossa osa vuoroista ajaakin vain osan reitistä.

Tämä linjastohistoria on sellainen, että kun sillan suunnittelu aloitettiin, veti suunnittelija Yliskylän linjan Pikku Huopalahteen asti. Minä esitin nämä samat argumentit ja kun suunnittelijasukupolvi vaihtui, niin uusi sukupolvi toimikin fiksusti: Yliskylän linja päätettiin Kaivokadulle ja Haakoninlahden linja Kolmikulmaan. Lähiölinjat on järkevää päättää ydinkeskustaan, koska silloin ei ole sitä toista haaraa, jonka poikkeavien tarpeiden huomioiminen maksaa ylimääräistä rahaa. Tältähän se näytti pitkään, kunnes valtuusto erikseen kielsi sijoittamasta Kaivokadulle päätepysäkkiä.

Valtuuston (kokoomuksen) kielto perustui siihen, etteivät ne halunneet Kaivokadulle neljää raidetta. Kuvittelivat, että kieltämällä päättärin kaksi raidetta katoaa. No, nyt virasto "noudattaa" valtuuston päätöstä, tekee operatiivisesti kalliin ja epäluotettavan heilurin Jätkäsaareen mutta pysyttää neljän raiteen ratkaisun Kaivokadulla ja kaiken kukkuraksi aikoo sijoittaa siihen ajantasauksen, eli käytännössä kaikki osapuolet häviävät. Kokoomus sai sittenkin 4 raidetta ja päätepysäkin jonka nimi ei ole päätepysäkki, HSL kalliin heilurin ja Laajasalo epäluotettavan ratikan jonka hajonta on suurta, koska läntinen haara on epäkelpo. Laajasalon osalta se haitta voidaan tosiaan kompensoida pitkällä ajantasauksella Kaivokadulla, mutta missä se heilurihyöty siinä vaiheessa on?

Sanottakoon vielä erikseen, että Laajasalon ratikkalinja on erikoistapaus näiden pitempien lähiöön ulottuvien linjojen joukossa siksi, että reitin varrella ei ole sitä kantakaupunkijakelua ollenkaan. Sen sijaan Vihdintien ratikan, tai vaikka Viikin-Malmin ratikan reitti kulkee kilometrikaupalla kantakaupungin läpi sen reunoille ja lopulta esikaupunkiin, joten näillä on myös se jakeluliikennefunktio ihan kuten esim. Manskun ratikoilla nytkin. Esim. Viikin-Malmin ratikan johtaminen Jätkäsaareen olisi paljon fiksumpaa kuin Laajasalon johtaminen sinne (vaikka sekään ei ole kokonaan ongelmatonta ellei tuota rataa nyt tosiaan saada kuntoon, hajonta on nykyaikaiselle linjalle myrkkyä).
 
Lähiölinjalla ei koskaan päästä eroon siitä, että liikenne on voimakkaasti yksisuuntaista. Tätä kustannushaittaa voi ja pitää kuitenkin yrittää minimoida eli ajetaan niitä tyhjiä vaunuja mahdollisimman vähän.
Vaunut eivät kuitenkaan ole tyhjiä Rautatientorin jälkeen, koska siinä vaiheessa reitti palvelee mainitsemaasi kantakaupungin jakeluliikennettä. Ainoa ero on, että vaunut saattavat jopa olla täydempiä Rautatientorin ja Hakaniemen välillä, koska Jätkäsaaresta Hakaniemeen matkustavat jatkavat kyydissä.

Tässä on myös hyvä pitää mielessä, että on erilaisia lähiölinjoja. Esimerkiksi 700-sarjan seutubussien kuormitusprofiili on aika paljon yksisuuntaisempi ja enemmän ruuhkaan painottuva kuin kantametron. Toki kaikki lähiölinjat ovat lähes tyhjiä aamuruuhkassa poispäin keskustasta, mutta lyhyemmillä hyvän palvelutason linjoilla näkyy kohtuullisesti matkustajia ruuhkan ulkopuolella kumpaankin suuntaan ja iltapäiväruuhkassa keskustan suuntaan. Tämä siksi että linjoja käytetään kaikenlaiseen matkustamiseen eikä pelkästään työmatkoihin. Linja 12 todennäköisesti menee tuohon kategoriaan, jolla on kohtuullisesti matkustajien myös hiljaisina aikoina. Ei tietysti yhtä paljon kuin kaupunkiratikoilla, mutta verrattavissa kantametroon kuormitusprofiilin muotonsa osalta.
Oman mausteensa soppaan tuo matkustajasatama, jonka piikit ovat juuri silloin kun Laajasaloon ei ole mitään tarvetta eli viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina.
Jos Laajasaloon kulkee palvelutason takia ratikat 7,5 minuutin välein päiväsaikaan, arvioisin itse, että se riittää myös hoitamaan sataman ruuhkaapiikit. Saatan tosin olla tämän osalta väärässä. Saa nähdä kun/jos tuo toteutuu, tai mallinnuksia tehdään lisää.
Laajasalon osalta se haitta voidaan tosiaan kompensoida pitkällä ajantasauksella Kaivokadulla, mutta missä se heilurihyöty siinä vaiheessa on?
Ainakin itse, jos tiedän, että vaihdoton yhteys pysähtyy kahdeksi minuuttiksi matkan varrella, kuljen mieluummin sillä kuin vaihdollisella yhteydellä, jonka vaihtoaika voi olla mitä vain. Tiedän myös, että moni muu arvostaa suoria yhteyksiä vaikka ne olisivatkin hieman hitaampia. Osittain tässä on varmasti kyse myös siitä, että vaihdottommalla matkalla, jos hyppää kulkuneuvon kyytiin, tietää pääsevänsä perille.
 
Onko myös Hietalahti osa Kamppia? Voi ollakin. Mä pohdin tossa vain Kampintorin ja Simonkadun pysäkkejä ja sitä, paljonko kulku nopeutuu siitä, että ne yhdistetään. Niiden ympärillä ei ole liikennevaloja, sen sijaan on paljon risteyksiä, suojateitä, kaarteita ja hidasta kulkua. Ajonopeudet on matalat, joten kiihdytykset ja jarrutukset ei kauaa vie. Ja yhdistämällä kahden pysäkin matkustajat yhdelle pysäkille pitenee sen jäljellejääneen pysäkin palveluaika. Lopputuloksena en usko, että tuo aikaansaa juurikaan nopeutusta.
On osa Kamppia joo (tai toisella laidalla vähän Punavuortakin, koska Hietalahti ei ole virallinen osa-aluekaan). En itsekään pidä noiden pysäkkien yhdistämistä järkevänä, koska säästö olisi varmaan viiden sekunnin luokkaa ja niillä on tarvittaessa tilaa nykyistä pidemmillekin pikaraitiovaunuille.
Ainakin itse, jos tiedän, että vaihdoton yhteys pysähtyy kahdeksi minuuttiksi matkan varrella, kuljen mieluummin sillä kuin vaihdollisella yhteydellä, jonka vaihtoaika voi olla mitä vain. Tiedän myös, että moni muu arvostaa suoria yhteyksiä vaikka ne olisivatkin hieman hitaampia. Osittain tässä on varmasti kyse myös siitä, että vaihdottommalla matkalla, jos hyppää kulkuneuvon kyytiin, tietää pääsevänsä perille.
Kahden minuutin ajantasaus on vielä kohtuullinen ellei se tarkoita keskimääräistä ajantasausta, jolloin hiljaiseen aikaan voisi olla esim. 4-5 minuutin ajantasaus, jos tuollekin linjalle halutaan väkisin sama ajoaika eri aikoihin kuten Raide-Jokerilla.
 
Tämä linjastohistoria on sellainen, että kun sillan suunnittelu aloitettiin, veti suunnittelija Yliskylän linjan Pikku Huopalahteen asti. Minä esitin nämä samat argumentit ja kun suunnittelijasukupolvi vaihtui, niin uusi sukupolvi toimikin fiksusti: Yliskylän linja päätettiin Kaivokadulle ja Haakoninlahden linja Kolmikulmaan. Lähiölinjat on järkevää päättää ydinkeskustaan, koska silloin ei ole sitä toista haaraa, jonka poikkeavien tarpeiden huomioiminen maksaa ylimääräistä rahaa.
Oli miten oli, ulkomailla raitioteiden (tai Stadtbahnien) esikaupunkihaarat on yhdistetty toisiinsa onnistuneesti heilurilinjaperiaatteella. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein Göteborgista ja vaikka kuinka monista mannereurooppalaiskaupungeista. Ja koska ei ole pakko mennä merta eikä kovin suuria sisävesiä kauemmaksi kalaan, on todettava vielä että Tampereen seudun raitiolinjastokin suunnitellaan lähiöstä lähiöön -periaatteella. Siitä olen samaa mieltä, että Yliskylä - Jätkäsaari vaikuttaa ehkä hieman rohkealta vedolta, mutta Jätkäsaari ei tosiaan ole lähiö eikä sijainniltakaan oikein vastaa tavanomaista helsinkiläisesikaupunkia.
 
Tämä ratkeaa sillä, että Pasilasta Meilahdeen tuleva linja jatkaa Munkkivuoreen. Wait and see.

Uusimmissa katusuunnitelmissa tämän vuoden maaliskuulta kummatkin ostarin eteläpuolisista pysäkeistä Huopalahdentiellä ovat saarimallisia, eli 7:n jatkaminen vaatii vähän enemmän vääntöä kuin vain silmukan teon.

Kuusitiellekään ei kahta linjaa saada, tuo Raili2 valmistui osittain sellaisena "katsotaan sitten" -raakileena. On siellä muutakin kummallista.

Raili2:han ei ole vain raakile vaan yhtä tyhjän kanssa.

Jos katsoo netistä löytyviä raitioliikenteen linjastosuunnitelmia eli suunnillee viimeisen 25 vuoden aikana tehtyjä, niin ainoa, joka on edes jotenkin toteutunut on Raili1. Ja se toteutui, koska se tehtiin selvään tarpeeseen eli raitioliikenteen ulottamiseen uusille alueille ilman uusia linjoja ja se ratkaisi sen avaamalla ympyrälinjat.

Raili2:lla piti ratkaista pikalinjojen mahtuminen nykyisille sisääntuloväylille, mutta suunnitelma ei edes yrittänyt siivota kantakaupunkilinjoja vaihtoehtoisille reiteille, vaan vain valitellaan pysäkkien odotusajoista vaikutustenarvioinneissa. Samaan tulokseen olisi päädytty ilman kokonaisuuden suunnittelemista käsittelemällä muutokset yksittäin uusien osuuksien avautuessa. Ja ainoa uusi idea suunnitelmasta eli 14 ja 17 yhdistäminen heiluriksi Postikadun kautta on jo unohtunut jonnekin uusissa katusuunnitelmissa. Ei että sellainen tarvitsisi heti toteuttaa, mutta jokin tilavaraus täytyy olla, jos sellainen aíjotaan joskus toteuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Oli miten oli, ulkomailla raitioteiden (tai Stadtbahnien) esikaupunkihaarat on yhdistetty toisiinsa onnistuneesti heilurilinjaperiaatteella. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein Göteborgista ja vaikka kuinka monista mannereurooppalaiskaupungeista. Ja koska ei ole pakko mennä merta eikä kovin suuria sisävesiä kauemmaksi kalaan, on todettava vielä että Tampereen seudun raitiolinjastokin suunnitellaan lähiöstä lähiöön -periaatteella. Siitä olen samaa mieltä, että Yliskylä - Jätkäsaari vaikuttaa ehkä hieman rohkealta vedolta, mutta Jätkäsaari ei tosiaan ole lähiö eikä sijainniltakaan oikein vastaa tavanomaista helsinkiläisesikaupunkia.
Kyllä kaksi lähiötä voidaan niputtaa yhteen heiluriksi ja se kannattaakin tehdä. Heiluri saa teoriassa 15 % enemmän matkustajia kuin kaksi keskustaan päättyvää linjaa. Kahden lähiön yhdistäminen on myös ihan taloudellista, sillä vuorovälitarve on tasapainossa: ruuhkassa vilkasta (vaikkakin vain yhteen suuntaan), muuten hiljaista.

Laajasalon ja Jätkäsaaren yhdistäminen on ongelmallista siksi, että Jätkäsaari ei ole lähiö, sen kysyntä ei ole lähiön kysyntää, vuorovälitarve ei ole tasapainossa. Edelleen Laajasalokaan ei ole sijaintinsa puolesta tyypillinen lähiö, vaan saari, eikä sen ja keskustan välissä ole kuin merta. Kuten kirjoitin, Viikki ja Jätkä olisivat jo huomattavasti paremmin tasapainossa, koska Viikin linjalla on myös itäisellä osalla sitä kantakaupungin jakeluliikennefunktiota.

Kokeilla voi tietysti aina ja peruuttaa sitten, kun taloudelliset tosiasiat tulevat vastaan. Mutta ei kaikenlaista hölmöä pitäisi edes kokeilla.

Uusimmissa katusuunnitelmissa tämän vuoden maaliskuulta kummatkin ostarin eteläpuolisista pysäkeistä Huopalahdentiellä ovat saarimallisia, eli 7:n jatkaminen vaatii vähän enemmän vääntöä kuin vain silmukan teon.
Siellä on katusuunnittelijalla vähän sellainen fetissi noihin keskilaitureihin, jotka tuovat mukanaan erilaisia ongelmia eivätkä säästä tilaa. Allianssi toivon mukaan korjaa niitä. Mutta ostarin kohdalle tulee myös tasonvaihto alikulkutunneliin, joten siihen se keskilaituri varmaan jää.

Pasilaan tulee idästä neljä linjaa. Olennaista ei ole, että juuri seiska jatkuu Meilahteen Munkkivuoreen. Se jatkava linja voi olla myös kaksisuuntavaunuin ajettava.

Raili2:han ei ole vain raakile vaan yhtä tyhjän kanssa.
No joo, kyllä siinä kuitenkin mietittiin niitä hankkeita, jotka ovat oikeasti toteutumassa. Viikki ja Mäkelänkatu ovat vielä niin kaukana, ettemme pysty sanomaan miten utopistisia ne ovat, eikä niiden pohtimiseen kannata linjastotasolla käyttää liikaa paukkuja.

Höselissä on tekeillä uusi linjastomalli. En tiedä, millainen se on, mutta oletan, että siinä mietitään Kalasatama, Laajasalo ja Vihdintie ihan oikeasti kuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös