En huomannut tätä kommenttia aikaisemmin, mutta en näe mikä ongelma tuossa on.
Lähiölinjalla ei koskaan päästä eroon siitä, että liikenne on voimakkaasti yksisuuntaista. Tätä kustannushaittaa voi ja pitää kuitenkin yrittää minimoida eli ajetaan niitä tyhjiä vaunuja mahdollisimman vähän.
Jos tehdään heiluri, pitäisi molempien haarojen olla mahdollisimman tasapainossa, jotta linja olisi niin taloudellinen kuin mahdollista. Voidaan esimerkiksi yhdistää Katajanokka ja Munkkiniemi, jotka tuottavat (tai vanhassa tilanteessa tuottivat, en tiedä minkä verran siellä kaikkien karkotustoimenpiteiden jälkeen enää on matkustajia jäljellä) suunnilleen samanlaisia kuormia ja samanlaisiin kellonaikoihin.
Sen sijaan Laajasaloa ja Jätkäsaarta ei pidä yhdistää. Laajasalo on tyypillinen lähiö. Aamulla sieltä tullaan pois lyhyen ja intensiivisen aamuruuhkan aikaan, sitten sinne palataan vähän pidemmän ajan kuluessa iltapäivän ja alkuillan aikana. Päivällä, illalla ja viikonloppuisin on hiljaista. Laajasalon ulkopuolisilla ei ole sinne mitään asiaa, mitä nyt joku opettaja menee kouluun töihin. Jätkäsaari itsessään on kantakaupunkimaisempi ja Jätkäsaareen vievän vaunun reitti kulkee Hietalahden ja Kampin läpi, joten tuo haara kuormittuu aivan eri tavalla. Tietysti siellä on oma ruuhkapiikkinsä, mutta haaralla on myös paljon kantakaupungin jakeluliikennettä, jota on myös päivällä, illalla ja lauantaisin, sunnuntaisinkin. Oman mausteensa soppaan tuo matkustajasatama, jonka piikit ovat juuri silloin kun Laajasaloon ei ole mitään tarvetta eli viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina.
Linja on pakko mitoittaa sen kuormitetuimman osan mukaan eli käytännössä tämä merkitsee joko sitä, että Laajasaloon ajetaan tiheällä vuorovälillä tyhjiä vaunuja aivan hassuihin aikoihin kalliilla hinnalla, tai sitten pitää luoda joku sekava piikkijärjestely, jossa osa vuoroista ajaakin vain osan reitistä.
Tämä linjastohistoria on sellainen, että kun sillan suunnittelu aloitettiin, veti suunnittelija Yliskylän linjan Pikku Huopalahteen asti. Minä esitin nämä samat argumentit ja kun suunnittelijasukupolvi vaihtui, niin uusi sukupolvi toimikin fiksusti: Yliskylän linja päätettiin Kaivokadulle ja Haakoninlahden linja Kolmikulmaan. Lähiölinjat on järkevää päättää ydinkeskustaan, koska silloin ei ole sitä toista haaraa, jonka poikkeavien tarpeiden huomioiminen maksaa ylimääräistä rahaa. Tältähän se näytti pitkään, kunnes valtuusto erikseen kielsi sijoittamasta Kaivokadulle päätepysäkkiä.
Valtuuston (kokoomuksen) kielto perustui siihen, etteivät ne halunneet Kaivokadulle neljää raidetta. Kuvittelivat, että kieltämällä päättärin kaksi raidetta katoaa. No, nyt virasto "noudattaa" valtuuston päätöstä, tekee operatiivisesti kalliin ja epäluotettavan heilurin Jätkäsaareen mutta pysyttää neljän raiteen ratkaisun Kaivokadulla ja kaiken kukkuraksi aikoo sijoittaa siihen ajantasauksen, eli käytännössä kaikki osapuolet häviävät. Kokoomus sai sittenkin 4 raidetta ja päätepysäkin jonka nimi ei ole päätepysäkki, HSL kalliin heilurin ja Laajasalo epäluotettavan ratikan jonka hajonta on suurta, koska läntinen haara on epäkelpo. Laajasalon osalta se haitta voidaan tosiaan kompensoida pitkällä ajantasauksella Kaivokadulla, mutta missä se heilurihyöty siinä vaiheessa on?
Sanottakoon vielä erikseen, että Laajasalon ratikkalinja on erikoistapaus näiden pitempien lähiöön ulottuvien linjojen joukossa siksi, että reitin varrella ei ole sitä kantakaupunkijakelua ollenkaan. Sen sijaan Vihdintien ratikan, tai vaikka Viikin-Malmin ratikan reitti kulkee kilometrikaupalla kantakaupungin läpi sen reunoille ja lopulta esikaupunkiin, joten näillä on myös se jakeluliikennefunktio ihan kuten esim. Manskun ratikoilla nytkin. Esim. Viikin-Malmin ratikan johtaminen Jätkäsaareen olisi paljon fiksumpaa kuin Laajasalon johtaminen sinne (vaikka sekään ei ole kokonaan ongelmatonta ellei tuota rataa nyt tosiaan saada kuntoon, hajonta on nykyaikaiselle linjalle myrkkyä).