Laajasalon raideyhteys

minusta on oikeastaan aika kummallista, että kaikki raitioliikenne tungetaan oikeasti samaan sumppuun. Kannattaisiko pikemminkin miettiä sitä, että raitioliikennettä laajennettaisiin laajemmalle alueelle? Nytkin kun jossain sopivassa paikassa on jumi, niin miltei kaikki linjat ovat sekaisin.

Tuota noin... Laajasalo on saari. Jos sieltä halutaan monta ratikkalinjaa ulos jotenkin muuten kuin yhtenä sumppuna, täytyy rakentaa useampi silta, tunneli tai raitiovaunuja kuljettava sukellusvene. (Sukellusvene on lauttaa parempi valinta siksi, että se ei kärsi hankalimmistakaan jääolosuhteista. Oikein toteutettuna lastauksen ja purunkin voi toteuttaa veden pintaa alempana).

Kokisin, että neljä tai viisi sukellusvenelinjaa voisi olla hyvä ratkaisu tuon ratikoiden erittäin vakavan uhan muodostavan sumppuuntumisen ehkäisemiseksi
 
Tuohon asuntojen hinta-automaattiin en minäkään usko että se rahoittaisi yksin Kruununvuorenselän raitiotiesillan.

Kysymys on tonttien hinnasta, ei niinkään asuntojen. Jos kaupunki ei tuossa sijainnissa, jossa etäisyys maan kalleimpiin neliöihin puolittuu sillan avulla, onnistu hyödyntämään taloudellisesti tätä, niin koko mekanismi on syytä kyseinalaistaa. Jos metroa, jossa vaikutukset tonttimaan hintaan ovat huomattavasti pistemäisempiä, perustellaan näin, niin miksei sitten ratikkaakin?
 
Tuota noin... Laajasalo on saari. Jos sieltä halutaan monta ratikkalinjaa ulos jotenkin muuten kuin yhtenä sumppuna, täytyy rakentaa useampi silta, tunneli tai raitiovaunuja kuljettava sukellusvene. (Sukellusvene on lauttaa parempi valinta siksi, että se ei kärsi hankalimmistakaan jääolosuhteista. Oikein toteutettuna lastauksen ja purunkin voi toteuttaa veden pintaa alempana).

Kokisin, että neljä tai viisi sukellusvenelinjaa voisi olla hyvä ratkaisu tuon ratikoiden erittäin vakavan uhan muodostavan sumppuuntumisen ehkäisemiseksi

Laasalosta tulevia ratikkalinjoja voi alkaa hajauttaa niin haluttaessa jo Sompasaaren kohdalla, kuten olen aiemminkin jo kirjoittanut. Toki kaikki Laajasalon ratikat kulkisivat Laajasalon ja Sompasaaren välin samoja siltoja pitkin, mutta Sompasaaresta voisi laittaa yhden linjan kulkemaan Kalasataman metroaseman suuntaan. Siis Kalasatama(M)-Kumpula-Pasila-reitti on oikeastikin suunnitteilla ja minusta Laajasalo-Kalasatama(M)-Kumpulan kampus-Pasila-Meilahden sairaala-Munkkiniemi ei kuulostaisi yhtään pahalta vaihtoehdolta. En tiedä minkälaisia kuormituksia tuo linja voisi saada, mutta ainakin sillä pääsisi moneen haluttuun kohteeseen. Tällä linjalla Laajasalosta tulijat voisivat vaihtaa metroon Kalasatamassa ja tietenkin mennä ostoksille Kalasataman silloin vielä melko uuteen ostoskeskukseen, Kumpulassa opiskelijat pääsisivät mukavasti myös suoraan ratikalla perille ja Pasilassa voisi vaihtaa junaan ja onhan esimerkiksi Itä-Pasilassa paljon työpaikkoja eikä myöskään pidä unohtaa Keski-Pasilan suunnitelmia. Meilahden sairaalalle menijöitä olisi varmasti myös jonkin verran. Kuinka paljon sitten sillat Sompasaaresta Kruununhakaan ja Merihakaan maksavat? Kyllä minun puolestani saa rakentaa vaikka molemmat sillat. Kruunhaan kautta keskustaan pääsee nopeasti eikä tarvitse niin pitkään kulkea tukkoisilla reittiosuuksilla. Merihaan kautta liikennöinnin etu olisi siinä, että juurikin Merihaka saisi ratikkayhteyden, minkä se varmasti ansaitsisikin. Jos vielä Pohjoisranta saa ratikkakiskot, niin kyllä ratikat saadaan hajautettua eri puolille kantakaupunkiin ilman mitään kovin kummallista temppuilua.

Uskoisin että Sompasaaresta tulee oikein hieno kantakaupungin jatke, sillä onhan sinne tulossa aina sen eteläkärkeä myöten umpikortteleita. Silta Kruununhaasta Sompasaareen tulee rakentaa jo pelkästään Sompasaaren itsensä takia. Ei Sompasaaren eteläkärjestä yhteys Hakaniemen suuntaan olisi ollenkaan pahitteeksi. Tuolloin Sompasaari olisi kaikkea muuta kuin pussinperä ja se kyllä hyödyttäisi paljon tulevia sompasaarelaisia.

Sitäkin voi aina pohtia, että voisiko linjasta 79 saada kannattavan poikittaisratikkayhteyden, joka voisi esimerkiksi lähteä Laajasalosta ja kulkea Herttoniemen metroaseman ja metroradan pohjoispuolisen Herttoniemen asuinalueen ja Viikin kautta Malmin asemalle ja miksei vaikka siitä vielä pidemmällekin. Tuolloin Laajasalosta saisi hyvän yhteyden lentoasemalle: ratikalla Malmille ja siitä Kehärataa pitkin perille.
 
Laasalosta tulevia ratikkalinjoja voi alkaa hajauttaa niin haluttaessa jo Sompasaaren kohdalla, kuten olen aiemminkin jo kirjoittanut.

Jos Laajasalosta tulevia raitiolinjoja haluttaisiin hajauttaa, toinen potentiaainen reitti olisi minusta Laajasalo - Herttoniemi - Kalasatama - Pasila - Munkkiniemi (-Otaniemi - Tapiola).
 
Tuota noin... Laajasalo on saari. Jos sieltä halutaan monta ratikkalinjaa ulos jotenkin muuten kuin yhtenä sumppuna, täytyy rakentaa useampi silta, tunneli tai raitiovaunuja kuljettava sukellusvene. (Sukellusvene on lauttaa parempi valinta siksi, että se ei kärsi hankalimmistakaan jääolosuhteista. Oikein toteutettuna lastauksen ja purunkin voi toteuttaa veden pintaa alempana).

Kokisin, että neljä tai viisi sukellusvenelinjaa voisi olla hyvä ratkaisu tuon ratikoiden erittäin vakavan uhan muodostavan sumppuuntumisen ehkäisemiseksi

Mikä parasta, Laajasaloon voidaan rakentaa kanava/kanavia, kuten myös Santahaminaan, joita sukellusvenelinjat voisi hyödyntää. Kyllä nämä pitäisi tutkia.
 
Jos Laajasalosta tulevia raitiolinjoja haluttaisiin hajauttaa, toinen potentiaainen reitti olisi minusta Laajasalo - Herttoniemi - Kalasatama - Pasila - Munkkiniemi (-Otaniemi - Tapiola).
Toi vois jopa toimia! Ehkä makuasia, mennäänkö Laajasalon ja Kalasataman välillä siltaa pitkin vai Hertsikan kautta, molemmissa puolensa. Ylipäätään 58 pitäisi saada raiteille, mikä voisi onnistua jopa "ilmaiseksi", jos Herttoniemen teollisuusalueen tilalle rakennetaan lisää kaupunkia. Metropuoluetta voisi lepyttää Roihikan kautta kiertävällä haaralla, jossa Roihuvuoren kirkon alla olisi metroasema. ;)
 
Mutta tuohon hintojen laskuun en usko sillä perusteella, että Laajasaloon tulee lisää tarjontaa. Uusien asuntojen hinnat ovat nyt jo erittäin korkeita, koska alueella on kysyntyää ja rakennusliikkeet kynivät todennäköisesti hirvittäviä katteita uusista taloista - johtuen juuri alueen hintatasosta. Kannattaa vaikkapa kurkistaa, mitä Kalasatamaan (oikeammin Sompasaareen) rakennettavien uusien talojen neliöhinnat ovat.

Mielenkiintoinen uskomus. Itse kun ainakin väittäisin, että tarjonnan lisääntymisellä olisi markkinahintaan laskeva vaikutus. Eikä ketään ilmeisesti pakoteta maksamaan hirmuhintoja, vaan ne kuvaavat kohteidensa oikeaa arvoa. Se on kuitenkin vain mitä itse uskon.

Ainiin. Tästä oli muuten olemassa eräs tieteenalakin, taloustiede, joka kysynnän, tarjonnan ja tasapainohinnan välisiä kytköksiä tutkii. Sen perusperiaatteet ovat jokseenkin ristiriidassa uskomuksesi kanssa. En sano, että se olisi tuulimyllyjä vastaan taistelemista, mutta melko paljon lienee duunia edessä, mikäli niitä meinaa vääräksi todistaa.

Toki kun Kruunuvuorenranta joskus aikoinaan valmistuu, ei asuntojen reaalinen hinta ole varmaan laskenut tarjonnan lisääntymisestä huolimatta. Ainakaan nykykehityksellä. En kuitenkaan usko, että suuri kaikkien kantakaupunki- ja puolikantakaupunkiasuntojen omistajien kartelli pysyy niin vahvana, että se voisi estää tarjonnan lisääntymisen hintoja laskevan vaikutuksen. Sikäli kun sellainen kartelli on olemassa. Ja sellainen tavallaan vaaditaan, jotta voidaan estää edellä mainittu kehitys tai sitten tässä on vain kyse yksi niistä lukuisista asioista, joita en vain kerta kaikkiaan ymmärrä.
 
En kuitenkaan usko, että suuri kaikkien kantakaupunki- ja puolikantakaupunkiasuntojen omistajien kartelli pysyy niin vahvana, että se voisi estää tarjonnan lisääntymisen hintoja laskevan vaikutuksen. Sikäli kun sellainen kartelli on olemassa. Ja sellainen tavallaan vaaditaan, jotta voidaan estää edellä mainittu kehitys tai sitten tässä on vain kyse yksi niistä lukuisista asioista, joita en vain kerta kaikkiaan ymmärrä.

Tämä ei enää liity Kruunuvuorenrantaan, mutta kyllä meillä on toimiva rakennuskartelli. Monia asioita on muutoin täysin mahdoton selittää. Asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan jo useamman vuoden. Kaiken järjen mukaan meillä olisi pitänyt olla hurja asuntorakentamisbuumi ja nyt laman kynnyksellä joka paikka täynnä valmistuvia tai jo valmistuneita asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi pyydettyyn hintaan ja asuntojen hintojen reippaassa laskussa. Vaan ei, sen sijaan on rakentamattomia tontteja ja aloittamattomia kehityshankkeita. Vielä nytkin, näillä hinnoilla, rakentamisen pitäisi olla kannattava bisnes, mutta tänä vuonna uusien rakennustyömaiden aloitukset ovat romahtaneet.

Muutama iso firma saa käytännössä kaikki tarjolla olevat tontit ja rakentaminen aloitetaan vasta sitten, kun asunnot on etukäteen myyty firmojen haluamalla hinnalla. Näin on pystytty matalan korkotason avittamana estämään hintojen lasku vuonna 2008 loppuneen nousukauden jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnilla ei ole lainkaan tonttivarantoa, siis kaavoitettuja tontteja, jotka voitaisiin luovuttaa halukkaalle rakennuttajalle. Sen sijaan tyhjät tontit ovat muutaman suuren firman hallussa ja tämä käytännössä estää uusien toimijoiden alalle tulon.
 
Tämä ei enää liity Kruunuvuorenrantaan, mutta kyllä meillä on toimiva rakennuskartelli. Monia asioita on muutoin täysin mahdoton selittää. Asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan jo useamman vuoden. Kaiken järjen mukaan meillä olisi pitänyt olla hurja asuntorakentamisbuumi ja nyt laman kynnyksellä joka paikka täynnä valmistuvia tai jo valmistuneita asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi pyydettyyn hintaan ja asuntojen hintojen reippaassa laskussa. Vaan ei, sen sijaan on rakentamattomia tontteja ja aloittamattomia kehityshankkeita. Vielä nytkin, näillä hinnoilla, rakentamisen pitäisi olla kannattava bisnes, mutta tänä vuonna uusien rakennustyömaiden aloitukset ovat romahtaneet.

Muutama iso firma saa käytännössä kaikki tarjolla olevat tontit ja rakentaminen aloitetaan vasta sitten, kun asunnot on etukäteen myyty firmojen haluamalla hinnalla. Näin on pystytty matalan korkotason avittamana estämään hintojen lasku vuonna 2008 loppuneen nousukauden jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnilla ei ole lainkaan tonttivarantoa, siis kaavoitettuja tontteja, jotka voitaisiin luovuttaa halukkaalle rakennuttajalle. Sen sijaan tyhjät tontit ovat muutaman suuren firman hallussa ja tämä käytännössä estää uusien toimijoiden alalle tulon.

Kiitoksia selvennyksestä. Myönnän, etteivät tietoni rakennusalalta ole kovinkaan kuppoisia. Sarkasmillani tarkoitin lähinnä valmiiden ja kohta valmistumassa olevien asuntojen omistajia, joita jo lukumäärältään on niin paljon, ettei ole mielekästä olettaa heidän pitävään kartellia keskenään. Kaavoitukseen, rakennusoikeuksiin ym. liittyy varmasti roppakaupalla ongelmia, hyvävelikerhoja ja maantapoja, joita, kuten todettu, en erityisen hyvin tunne.

Pidän kuitenkin lähtökohtaisesti, näin kun hieman off-topiciin jo lipsahdettiin, kuntien kaavoitusmonopolia ainakin ongelmana, koska jo nykyisestä älyttömän korkeasta hintatasosta päätellen se ei kykene tuottamaan riittävää tarjontaa kaupunkiasumiselle. Voisin myös äkkiseltään kuvitella, että se myös osaltaan edesauttaa edellä mainittujen ikävien ongelmien syntymistä, kun kytkökset kaavoitusta tuottavan politiikan ja siitä hyötyvän elinkeinoelämän välillä ovat hämäriä tai joskus härskinkin näkyviä, mutta niihin ei välttämättä edes reagoida. Joskus ne ovat toki ihan viattomiakin.
 
Kysymys on tonttien hinnasta, ei niinkään asuntojen. Jos kaupunki ei tuossa sijainnissa, jossa etäisyys maan kalleimpiin neliöihin puolittuu sillan avulla, onnistu hyödyntämään taloudellisesti tätä, niin koko mekanismi on syytä kyseinalaistaa.

Miten vahvalla pohjalla nämä puheet paremmasta tonttimaan hinnasta ovat? Onko tonteista saatu sitovia tarjouksia hinnalla X ilman siltaa ja hinnalla Y sillan kanssa, niin että Y-X on n. 200 milj €?

Jos sillalle päästettäisiin myös autoliikennettä, vaikka vain Sompasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille, niin olisiko tonteista mahdollista saada vielä enemmän? Pelkän ratikkasillan kanssa Kruunuvuorenrannasta tulisi kummallinen sumppu kumipyöräliikenteen kannalta, mutta keskustaan (ja vain keskustaan) olisi nopea joukkoliikenneyhteys. Aiemmat kokemukset joukkoliikenneyhteyksien vaikutuksesta hintoihin eivät välttämättä ole yleistettävissä, kun muu liikenne olisi poikkeuksellisen takkuista.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:08 ----------

Mikä parasta, Laajasaloon voidaan rakentaa kanava/kanavia, kuten myös Santahaminaan, joita sukellusvenelinjat voisi hyödyntää. Kyllä nämä pitäisi tutkia.

Kanavat kuluttaisivat ikävästi arvokasta tonttimaata, joten olisikin ehkä parempi kairata vesitäytteisiä kanavia kallioperään. Ratikoita kuljettavat sukellusveneet voisivat näin jaella ratikat paremmin strategisiin kohteisiin, myös keskustassa :D
 
Toisaalta, niin kauan kuin Hanasaari polttaa hiiltä (taikka kepun toivomuksesta risuja), ei varmaan kannata sillasta haaveilla. Vai halutaanko sille niin suuri alituskorkeus, että siitä pääsee hiililaivalla alta?

Siihen laivaväylälle tulee läppäsilta. Se on auki muutaman päivän välein, mahdollisesti öisin. Antero

Jos niitä metsänomistajien kalliita risuja todella aletaan polttaa Hanasaaressa, on silta auki monta kertaa päivässä. Rekkaralli ei varmaankaan onnistu ja sellaisen päästöt lyövät korville tuota "jaloa" ajatusta.
Laivakuljetus lienee ainut mahdollisuus. Mutta risulaivoja tarvitaankin sitten paljon.

Koko risutouhuhan on vain tulonsiirtoa Helsingistä metsätilallisille. Hiililaivoja ei tarvita vastaavia määriä.
 
Miten vahvalla pohjalla nämä puheet paremmasta tonttimaan hinnasta ovat? Onko tonteista saatu sitovia tarjouksia hinnalla X ilman siltaa ja hinnalla Y sillan kanssa, niin että Y-X on n. 200 milj €?

Ei varmasti, mutta kyllä jo ilman sitovia tarjouksiakin kuka tahansa voi pistää päänsä pantiksi, että tonteista maksetaan 5 km päässä keskustasta enemmän kuin 10 km päässä. Tonttimaan hinnanhan saa selville katsomalla tehtyjen kauppojen hintoja.
 
Jos sillalle päästettäisiin myös autoliikennettä, vaikka vain Sompasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille, niin olisiko tonteista mahdollista saada vielä enemmän? Pelkän ratikkasillan kanssa Kruunuvuorenrannasta tulisi kummallinen sumppu kumipyöräliikenteen kannalta, mutta keskustaan (ja vain keskustaan) olisi nopea joukkoliikenneyhteys. Aiemmat kokemukset joukkoliikenneyhteyksien vaikutuksesta hintoihin eivät välttämättä ole yleistettävissä, kun muu liikenne olisi poikkeuksellisen takkuista.

Mihin ne autot sieltä sillan länsipäästä vietäisiin?
 
Aiemmat kokemukset joukkoliikenneyhteyksien vaikutuksesta hintoihin eivät välttämättä ole yleistettävissä, kun muu liikenne olisi poikkeuksellisen takkuista.

Kumipyöräliikenne keskustaan on missä tahansa takkuista. Keskustaan kuljetaan muutenkin valtaosin joukkoliikenteellä, niin autoiluyhteyden puute keskustaan vaikuttaa hintaan minimaalisesti.
 
Jos sillalle päästettäisiin myös autoliikennettä, vaikka vain Sompasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille, niin olisiko tonteista mahdollista saada vielä enemmän?

Voi olla mutta onko se kannattavaa? Sompasaaren päädyssä autoliikenne on tukkoista jo Kalasataman sisäisen liikenteen ansiosta. Tällöin sillalla oleva autoliikenne joko 1) tukkii jonottaessaan raitiovaunua ja Kruunuvuorenrannalle saadaan perinteinen epäluotettava museoratikka tai 2) vaatii leveämmän ja raskaamman sillan, joka maksaa helposti kymmeniä miljoonia ekstraa, satoja jos halutaan autoille omat kaistat jotka merkittävä autoliikenne edellyttää.

Minun on kovin vaikea pyöritellä tuosta yhtälöstä kannattavaa.

Helsingissä on lisäksi päinvastoin painetta vähentää autotiheyttä. Normin mukaisten autohallipaikkojen tuomat kompromissit ovat omiaan pitämässä uuden asumisen hintaa mielettömän korkeana.
 
Takaisin
Ylös