Jos vaihtoehto 1 valitaan, voi olla, että naapurikorttelin bussipysäkkejä ei voida poistaa, jotta Neitsytpolulle jää joukkoliikennepalvelu. Nyt paperilla vaihtoehtoja suunnitellessa varmaan ajatellaan, että ykkösvaihtoehdossakin linja 14 voitaisiin katkaista takaisin Laivurinkadun päähän, mutta mielestäni asia olisi hyvä puhua selväksi asukkaiden kanssa, ettei tule yllätystä siinä vaiheessa, kun Merikadun rata alkaa valmistua. HKL:n suunnitteluohjeen normeillahan niin 14 Merikadulla kuin Kirurgin radan jatko Merikadullekin on turhia, koska alueelta on suunnitteluohjeen rajoissa oleva kävelymatka kolmosen pysäkeille Tehtaankadulle, mutta alueen vaikutusvaltaiset asukkaat vaativat varmasti suunnitteluohjeen perusvaatimusta parempaa palvelua.
Linjan 9 jatkaminen Ilmalaan ja Merikadulle
- Viestiketjun aloittaja Jusa
- Aloituspäivämäärä
Jos vaihtoehto 1 valitaan, voi olla, että naapurikorttelin bussipysäkkejä ei voida poistaa, jotta Neitsytpolulle jää joukkoliikennepalvelu. Nyt paperilla vaihtoehtoja suunnitellessa varmaan ajatellaan, että ykkösvaihtoehdossakin linja 14 voitaisiin katkaista takaisin Laivurinkadun päähän, mutta mielestäni asia olisi hyvä puhua selväksi asukkaiden kanssa, ettei tule yllätystä siinä vaiheessa, kun Merikadun rata alkaa valmistua. HKL:n suunnitteluohjeen normeillahan niin 14 Merikadulla kuin Kirurgin radan jatko Merikadullekin on turhia, koska alueelta on suunnitteluohjeen rajoissa oleva kävelymatka kolmosen pysäkeille Tehtaankadulle, mutta alueen vaikutusvaltaiset asukkaat vaativat varmasti suunnitteluohjeen perusvaatimusta parempaa palvelua.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,139
Jotenkin mieleeni tulee taas sellainen asia, että kaksisuuntaisille raitiovaunuille voisi olla käyttöä raitiolinja ysinkin ratkaisussa.
Malliesimerkkinä Bielefeldin Stadtbahnin raideplaani vuodelta 1999 (puuttuu yksi nykyinen linja, 4, kokonaan), jossa linjan 3 päättäri Stieghorts Zentrum on ratkaisultaan hyvin yksinkertainen. Muilla linjoilla on vielä silmukat, joska Bieleleldissäkin oli vielä tuolloin yksisuuntaisia GT-Duewageja käytossä.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7d/StadtbahnGleisplanBielefeldMaerz1999.png
Muutenkin tuo plaani näyttää mielestäni esimerkkiä kaupunkiradan toteutuksesta, jossa suuri osa verkosta on kokonaan muusta liikenteestä erillään olevaa rataa, vain kellertävänruskealla merkiyt osuudet ovat normaalin katuliikenteen seassa. Ja raideleveyshän oli se 1000 milliä.
Malliesimerkkinä Bielefeldin Stadtbahnin raideplaani vuodelta 1999 (puuttuu yksi nykyinen linja, 4, kokonaan), jossa linjan 3 päättäri Stieghorts Zentrum on ratkaisultaan hyvin yksinkertainen. Muilla linjoilla on vielä silmukat, joska Bieleleldissäkin oli vielä tuolloin yksisuuntaisia GT-Duewageja käytossä.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7d/StadtbahnGleisplanBielefeldMaerz1999.png
Muutenkin tuo plaani näyttää mielestäni esimerkkiä kaupunkiradan toteutuksesta, jossa suuri osa verkosta on kokonaan muusta liikenteestä erillään olevaa rataa, vain kellertävänruskealla merkiyt osuudet ovat normaalin katuliikenteen seassa. Ja raideleveyshän oli se 1000 milliä.
Asun ja meillä on auto vaikkakaan emme koe pysäköintipaikkatilannetta nyt eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan toivottomaksi, ei se sen parempi ole muuallakaan Helsinginniemellä. Merisatamanrantaankin jaksaa kävellä jos ei iltaisin lähempää pysäköintitilaa löydy.
Yksisuuntaistaminen ei ole autaaksi tekevä asia, perustelluissa tapauksissa kuitenkin ihan hyvä juttu. Joskus aiemminkin se on käynyt mielessä mm. kun on katsellut bussin sompailua eteenpäin kapealla Korkeavuorenkadulla. Esimerkkeinä mainitsemasi Pietarinkatu ja Huvilakatu tuskin ovat sitä kapeampia enkä ole aivan varma mitä etua yksisuuntaistamisesta niillä saavutettaisiin kun liikenne esim. em. katuja vilkkaammalla Tehtaankadulla sujuu nykyisellään ratikkalinjasta huolimatta.
- Liittynyt
- 2 Elokuu 2007
- Viestit
- 667
Jos 2-vaihtoehdossa Korkeavuorenkatu ja Kasarmikatu yksisuuntaistetaan ja ajorata/kiskoura sijoitetaan katujen oikeaan laitaan, niin eikö silloin toiselle laidalle voi toteuttaa vinopysäköinnin koko matkalla. Jos vielä Kirran lenkki poistetaan, niin parkkipaikkojen kokonaismäärä ei varmaankaan paljon muuttuisi nykyisestä.
Sinänsä pidän vaihtoehtoa 1 selkeämpänä, mutta ratkaiseva seikka on, millaisilla järjestelyillä Korkeavuorenkatu tehtäisiin kaksisuuntaiseksi raitioliikenteelle. Aiemmin esillä olleet limitetyt osuudet kuulostivat ainakin häiriöherkiltä.
Sinänsä pidän vaihtoehtoa 1 selkeämpänä, mutta ratkaiseva seikka on, millaisilla järjestelyillä Korkeavuorenkatu tehtäisiin kaksisuuntaiseksi raitioliikenteelle. Aiemmin esillä olleet limitetyt osuudet kuulostivat ainakin häiriöherkiltä.
Todennäköisesti 9:n jatkamista ei toista kertaa lykätä enkä ole varma, otetaanko enää käsittelyyn nyt esillä olevasta kahdesta vaihtoehdosta olennaisesti poikkeavaa mallia mutta tässä se olisi:
Ratikkareitin jatkaminen Tehtaankadun ja Laivurinkadun kulmasta Laivurinkatua etelään, siitä Merikadulle ja Neitsytpolkua pitkin Kasarmikadulle.
Ysin nykyistä reittiä ei tarvitsisi jatkaa pitkin Korkeavuorenkatua ja Laivurinkadun ja Merikadun kulmasta ratikan reitti olisi erittäin helppo haaroittaa myöhemmin Eiranrannan kautta Hernesaareen (, josta se voisi jatkaa esim. Telakkakadun kautta Bulevardille nykyisen kuutosen reitille).
Edelläoleva ei itse asiassa olisi suoranaisesti edes ysin jatkamista vaan kolmosen ja ysin reittien yhdistämistä eteläpäässään. Jos aivan hurjaksi heittäytyisi niin voisi ajatella mahdollisuutta, että ratikat kulkisivat toiseen suuntaan lähempänä rantaa ko. reittiä pitkin ja toiseen suuntaan nykyistä kolmosen reittiä Tehtaankatua pitkin. Mutta tuskin pakkaa kahteen kertaan teetettyjen suunnittelutöiden jälkeen enää näin sekaisin laitetaan varsinkaan jos rajoitutaan yksipuolisesti "kymmenen vuotta sitten asukkaiden ja Korkeavuorenkadun kauppiaiden vastustuksesta jäädytetyn ysin jatkamisen toteuttamiseen" eikä ajatella, että raitioliikenne voitaisiin ulottaa eteläiseen kantakaupunkiin kymmenen vuotta sitten "katveeseen" jääneille alueille vaikkei ysin reittiä jatkettaisikaan.
PS. Veikkaan Tehtaankadun liikenteen vilkastuvan kummasti kunhan Merikadun länsipää on katkaistu Telakkakadun risteysjärjestelyjen yhteydessä... Toisaalta Merikadulla olisi tällöin paremmin tilaa ratikalle mikäli muuta liikennettä on nykyistä vähemmän.
Ratikkareitin jatkaminen Tehtaankadun ja Laivurinkadun kulmasta Laivurinkatua etelään, siitä Merikadulle ja Neitsytpolkua pitkin Kasarmikadulle.
Ysin nykyistä reittiä ei tarvitsisi jatkaa pitkin Korkeavuorenkatua ja Laivurinkadun ja Merikadun kulmasta ratikan reitti olisi erittäin helppo haaroittaa myöhemmin Eiranrannan kautta Hernesaareen (, josta se voisi jatkaa esim. Telakkakadun kautta Bulevardille nykyisen kuutosen reitille).
Edelläoleva ei itse asiassa olisi suoranaisesti edes ysin jatkamista vaan kolmosen ja ysin reittien yhdistämistä eteläpäässään. Jos aivan hurjaksi heittäytyisi niin voisi ajatella mahdollisuutta, että ratikat kulkisivat toiseen suuntaan lähempänä rantaa ko. reittiä pitkin ja toiseen suuntaan nykyistä kolmosen reittiä Tehtaankatua pitkin. Mutta tuskin pakkaa kahteen kertaan teetettyjen suunnittelutöiden jälkeen enää näin sekaisin laitetaan varsinkaan jos rajoitutaan yksipuolisesti "kymmenen vuotta sitten asukkaiden ja Korkeavuorenkadun kauppiaiden vastustuksesta jäädytetyn ysin jatkamisen toteuttamiseen" eikä ajatella, että raitioliikenne voitaisiin ulottaa eteläiseen kantakaupunkiin kymmenen vuotta sitten "katveeseen" jääneille alueille vaikkei ysin reittiä jatkettaisikaan.
PS. Veikkaan Tehtaankadun liikenteen vilkastuvan kummasti kunhan Merikadun länsipää on katkaistu Telakkakadun risteysjärjestelyjen yhteydessä... Toisaalta Merikadulla olisi tällöin paremmin tilaa ratikalle mikäli muuta liikennettä on nykyistä vähemmän.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Kun konsultti esittelee ratikkasuunnitelmat nyt yleisölle, niin ihan itsestään selvää on, että samalla pitäisi esitellä myös muuttuneen bussilinjaston reittikartta. Olen itse pitänyt päivänselvänä että sekä 16 että 14 siivotaan pois Ullanlinnasta.
Jo ysin ekassa vaiheessa olisi pitänyt linjan perustamispäätöksen yhteydessä tehdä päätökset niistä muutoksista, jotka ysin vuoksi bussilinjoille aiheutuvat. Tokihan siitä sopasta on otettu HKL:llä oppia?
OK, eli siis saadaan yksi pysäkki Tehtaankadun eteläpuolelle.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
Kasarmikatu on kyllä aika jyrkkä ratikalle mielestäni. Välttäisin sitä viimeiseen asti, mikäli mahdollista. Ja Tarkk’ampujankadun kohdalla on vielä aikamoinen harjanne, siinähän on alamäki molempiin suuntiin.
Toivottavasti poistetaan, turhaksihan se jää. Lähes koko matkalle poistuvien ratojen paikalle saa parkkipaikkoja, Tarkk’ampujalla on yksi porttikongi ja Kasarmilla taitaa olla vain Kirran sisäänajo. Punanotkolla ei mitään.
Samaa mieltä. En usko, että limityksiin on menty, mutta ensi viikollahan se nähdään. Veikkaan eteläisen Fredan tyylistä ratkaisua, mutta autoliikenne sallittu molempiin suuntiin.
Etu olisi se, että ratikan voisi sijoittaa keskemmälle katua kauemmas pysäköidyistä autoista, kun ei olisi vastaantulevaa autoliikennettä. Muuten ollaan herkästi tilanteessa, jossa piirustuspöydällä näyttää siltä, että kadulle mahtuu pysäköinti ja kaksi autokaistaa, sitten ratikka sijoitetaan kovin lähelle parkkipaikkoja ja vasta käytännössä huomataan, että autot pysäköivät liian lähelle ratikkaa. Siinä vaiheessa ei enää ruveta kiskoja siirtelemään, vaan vaihtoehdoksi jää vain pysäköinnin kieltäminen jälkikäteen.
Rakennusvirastolla on aiemminkin ollut liian positiivisia käsityksiä siitä, miten kapea tila riittäisi pysäköintiin. Autojen (ja välinpitämättömyyden) jatkuvasti kasvaessa sitä tilaa kuitenkin täytyy varata enemmän.
Kolmosta ajavilta rv-kuljettajilta kysyisin vielä mielenkiinnosta, kuinka sujuva Tehtaankatu käytännössä on? Eli minkä verran pysäköidyt autot ja jakeluliikenne haittaavat ratikkaa?
Kyllä Tehtaankadullakin aina ajoittain muodostuu tukoksia kun kadun reunaan pysäköityä autoa ei ole jaksettu peruuttaa vajaata metriä lähemmäs reunakiveystä, jolloin rautiovaunu ei mahdu ohi. Siinä sitten seisoo ratikan perässä kaikki muukin liikenne. Jakeluliikenteen auton en ole ainakaan itse sattunut huomaamaan olleen Tehtaankadullakaan kertaakaan raitiotien tukkona.
Mitenkä lienee; onko tilanne nyt erilainen kuin vuosituhannen vaihteessa ja olisiko siitä syystä mahdollisesti aihetta katsoa kokonaisuutta avoimin silmin ja miettiä Merikadun ja ydinkeskustan väliin jotain muuta ratkaisua kuin linjan 9 jatkamista siitä huolimatta, että se jäi aikoinaan "kesken"?
Kyse siis tästä: http://www.helsinki.fi/fi/index/uutiset/d499d4e45516e9797186865c35242ad6.html
Sen jälkeen Telakkakadun ja Tehtaankadun risteyksestä nykyisin Merikadun kautta itään suuntautuva liikenne ohjautuu käsittääkseni joko Tehtaankadulle tai Telakkakadun läntisen haaran kautta Eiranrantaan ja siitä itään joko Merikatua tai Kaivopuiston rannassa kulkevaa reittiä pitkin. Se, miten suuri osa liikennevirrasta ohjautuu Tehtaankadulle ja miten se vaikuttaa Tehtaankatua pitkin tai se poikki kulkevaan julkiseen liikenteeseen, jää nähtäväksi mutta on toivon mukaan kaupungin suunnitelmissa huomioitu.
---------- Viesti lisätty kello 13:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:54 ----------
Ehkäpä on näin ja lisäksi koetaan varmasti kolmosten kiertävän turhan pitkän lenkin pohjois-eteläsuuntaiseen yhteyteen nähden ja toisaalta suoraa reittiä Korkeavuorenkatua pitkin tällä hetkellä kulkevan bussinkin (16) lähin pysäkki on Kapteeninpuistikon ratikkapysäkin yhteydessä eli ei yhtään sen lähempänä Merikatua, josta on Tehtaankadulle pari sataa metriä (ja siitä eteenpäin saman verran kymppiratikan päättärille). kuukanko, mikä lienee mainitsemasi suunnitteluohjeen maksimietäisyys?
---------- Viesti lisätty kello 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:48 ----------
Tässä taustaksi kaupunginosayhdistyksen kannanottoja vuoden takaa.
Mikäli linkit ei toimi niin dokumentit löytyivät sivuilta http://www.etelaiset.fi/ -> Dokumentit -> Lausunnot ja kannanotot
http://www.etelaiset.fi/doc/lausunnot_ja_kannanotot/linjastokannanotto_jll_310108.pdf
http://www.etelaiset.fi/doc/lausunnot_ja_kannanotot/linjastokannanotto_muutosesitys_jll_2502208.pdf
http://www.etelaiset.fi/doc/lausunnot_ja_kannanotot/joukkoliikennemuutosvaatimus060508.pdf
Viimeksi muokattu:
juhanahi
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 29 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 348
Joukkoliikenteen suunnitteluohje sanoo näin: "Hyväksyttävänä kävelymatkana ruuhka- ja päiväliikenteessä voidaan pitää 300–700 metriä riippuen alueen luonteesta ja linjojen järjestelymahdollisuuksista".
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,499
HS uutisoi Ullanlinnan ratikasta: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Raitiolinja+taas+ehdolla+Etelä-Helsinkiin+/1135248579266
Suunnittelujohtaja Lehmuskoski ei tällä kertaa tahdo H/K-laskelmia, vaan perustelee ratikkaa HS:n mukaan sillä, että "etenkin Etelä-Helsingissä on voitava liikkua raiteilla." HS:n mukaan Etelä-Helsingin raitiolinja on osa Helsingin liikennepoliittista näkemystä siitä, että kantakaupungin joukkoliikenne hoidetaan tulevaisuudessa sähköisillä välineillä.
Onkohan linjalle muuten olemassa myös tarkka kustannusarvio? Sellaista ei ole ainakaan vielä tuotu julki.
Aikataulusta sen verran, että hankepäätös on käsitellä ennen vuodenvaihdetta. Silloin asian valtuustolle esittäisi nykyinen HKL:n johtokunta. Valtuusto tuskin kuitenkaan tekee päätöstä ennen huhtikuuta.
Suunnittelujohtaja Lehmuskoski ei tällä kertaa tahdo H/K-laskelmia, vaan perustelee ratikkaa HS:n mukaan sillä, että "etenkin Etelä-Helsingissä on voitava liikkua raiteilla." HS:n mukaan Etelä-Helsingin raitiolinja on osa Helsingin liikennepoliittista näkemystä siitä, että kantakaupungin joukkoliikenne hoidetaan tulevaisuudessa sähköisillä välineillä.
Onkohan linjalle muuten olemassa myös tarkka kustannusarvio? Sellaista ei ole ainakaan vielä tuotu julki.
Aikataulusta sen verran, että hankepäätös on käsitellä ennen vuodenvaihdetta. Silloin asian valtuustolle esittäisi nykyinen HKL:n johtokunta. Valtuusto tuskin kuitenkaan tekee päätöstä ennen huhtikuuta.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,139
Ja Hesarin keskustelupalstalla myös "asiantuntevaa" polemiikkia tästä:
http://www.hs.fi/keskustelu/Uusi+ra...njauksia/thread.jspa?threadID=201200&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Uusi+ra...njauksia/thread.jspa?threadID=201200&tstart=0
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,988
Matkustin eilen kympillä päästä päähän ja kyllä täytyy sanoa että pysäkkejä riittää varsinkin linjan eteläpäässä. Vasta Töölön jälkeen ne alkoivat harventua niin että matkanteko jotenkin sujui, vaika kävelymatkanormi tuskin silloinkaan on uhattuna. Osaako joku sanoa ovatko etelä-helsinkiläiset niin paljon huonojalkaisempia kuin esim taka-töölöläiset ja meilahtelaiset että kaksinkertainen pysäkkitiheys on perusteltua?
t. Rainer