Siitä on varmaan vuosikymmen aikaa, kun itsekin olen ajatellut, että kakkonen voisi kulkea Särkänniemeen Pyynikintorin sijaan. Mutta silloin ajatuksissani oli reititys Kortelahdenkadun kautta ja pysäkit Metsolla ja Aleksanterin kirkolla. Minusta niille on yhä tässä ajassa ja tilassa paikkansa, kun ratikka ei niiden kohdalla pysähdy. Silloin ennen vuorovälikin oli vaatimattomampi 15 minuuttia läpi päivän. Nykyinen 10 minuutin vuoroväli on tosiaan liioittelua Särkänniemeen talvikaudella. Kymmenen vuotta sitten en ollut itse vielä kakkoslinjan käyttäjä, mutta tätä nykyä olen, kun asun Käpylässä, eli sen verran on omakin lehmä ojassa nyt tämän asian kanssa
Linjojen 9, 19, 72 ja 82 reitittäminen Pyynikintorille Tuulensuun sijaan on minusta hyvinkin tervetullutta ja jopa kriittistä järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kokonaisuutena. Ilmeisesti se nyt sitten vain odotti Sepänkadun työmaan valmistumista. Mutta tosiasiassa kyse voi olla linjojen 72 ja 82 osalta vain yhden vuoden kestävästä väliaikaisratkaisusta ennen kuin vaihtoyhteys siirretään Santalahteen. Linjat 9 ja 19 jäänevät liikennöimään ratikan kanssa päällekkäin pidempään.
Linjojen 13 ja 80 matkustajien ajateltaneen vaihtavan jo ensi vuonna Santalahdessa bussilinjoihin 9 ja 19, siinä missä joutunevat sitä tekemään myös vuotta myöhemmin ratikkaan samassa paikassa, kun ratikan liikennöinti Santalahteen alkaa.
Linjan 7 siirtäminen Puisto-Kaarilaan on minusta myös askel ihan hyväksyttävään suuntaan, jos ja kun linjan 8 vuoroväliä ei vain suostuta porrastamaan sen kanssa yhteiselle vuorovälille. Mutta silloin linjojen 14, 15, 26 ja 29 muodostamaan kokonaisuuteen jää puolestaan huomattavaa ylitarjontaa, joka pitäisi yrittää ratkaista tämän linjan 7 siirron avulla/yhteydessä. Kaiken lisäksi juuri nämä samat linjat 14, 15 ja 29 liikennöivät huomattavan pitkän matkaa päällekkäistä reittiä rautatieasemalle asti ilman, että niistä on kunnollista vaihtoyhteyttä ratikkaan. Siispä Pyynikintorille ja keskustaan pääsemiseksi pitäisi joka tapauksessa vaihtaa bussilinjoihin 7 tai 8. Miksi siis linjojen 14, 15 ja 29 tarvitsisi kulkea keskenään 11 kertaa tunnissa, kun voitaneen olettaa ettei kysyntää Satakunnankadun varrella ole tarpeeksi, eikä se ole tarpeeksi nopea ja sujuva väylä keskustan läpi kulkemiseenkaan?
Linjan 15 toisessa päässä Peltolammilla reitin siirtäminen kulkemaan Lakalaivan ja Koivistonkylän kautta on mielenkiintoinen ajatus. Linjat 5 ja 15 pystyttäisiin kenties silloin porrastamaan kohtalaisesti yhteisellä osuudella, jolloin paitsi Lakalaivan ja keskustan välillä vuorotarjonta paranee, niin myös kaivattu vaihtoyhteys Vuoreksen ja Hatanpään välillä voisi toteutua sujuvasti. Rukkamäentien kautta liikennöintiin soveltunee loppujen lopuksi paremmin harvemmin kulkeva linja 50. Linja 50 on kuitenkin niin pitkä, että linjat voivat kuormittua hyvin epätasaisesti. Perinteisesti Multisillan ja Hatanpään välillä on kulkenut todella valtavia koululaiskuormia. Varmaksi en voi sanoa, mikä on tilanne kouluverkossa juuri tällä hetkellä.
Lähtökohtaisesti pidän siis esitettyjä ehdotuksia kuitenkin tervetulleina. Taustalla on ihan oikeita ongelmakohtia ja resurssien huonoa kohdentumista. Reittien 17 ja 45 lakkauttaminen oli odotettavissa. Korvaavat järjestelyt eivät vain välttämättä saavuta yhtään sen suurempaa suosiota. Reitin 6 halkaiseminen hankaloittaa Orimuskadun ja Mäentakusenkadun nykyisten käyttäjien arkea kohtuuttomasti, jos jatkossa vain joka toinen vuoro vie perille keskustasta. Resursseja yritetään säästää hieman yhtäältä, mutta toisaalla resursseja kuitenkin kohdennetaan uudelleen lähes yhtä arveluttavasti. Linjalta 17 säästyy 3 kalustoyksikköä. Linjan 41 jatke Mobiliaan syönee kaksi kalustoyksikköä, ja linjan 6B toteutukseen voi upota vielä yksi kalustoyksikkö. Yksityiskohdista ei aivan kaikkea vielä selviä, mutta olen toiveikas siitä, että linjan 40 B-varianttia Mobiliaan ei liikennöitäisi päällekkäin linjan 41 liikennöintiaikoina, koska linjalla 41 olisi kuitenkin tiheä 15 minuutin vuoroväli.
Nyssen tiedotteen lopussa on vielä maininnat vuorotarjonnan harventamisesta linjan 12 reitinosalla Tampere-Pirkkala sekä linjalla 37, että vuorotarjonnan tihentämisestä linjan 38 reitinosalla Tays-Hervanta sekä linjoilla 33 ja 35. Eli näissäkin tapauksissa kyse olisi lähinnä resurssien siirtämisestä kohteesta toiseen. Kenties näille on olemassa hyvät tosiasialliset perustelut. Toivottavasti ainakin reitit 11 ja 12 osattaisiin jatkossa porrastaa paremmin, sillä nykyisellään ne kulkevat suurimmaksi osaksi peräkkäin Partolan ja rautatieaseman välisellä osuudella. Mutta onko Reuharinniemeen ja linjan 38 itäiselle puolikkaalle oikeasti syytä kohdistaa yksittäisiä ruuhka-ajan lisävuoroja? Varsinkin, kun ne kuitenkin lomittuisivat muiden vuorojen kanssa vain kohtalaisesti? Olisiko järkevämpää sitten vain kytkeä linja 38 suosiolla lännessä Lentävänniemen sijaan Reuharinniemeen? Osuus Lielahti-Lentävänniemi on tällä hetkellä täysin päällekkäistä linjojen 9 ja 19 kanssa.
Oma näkemykseni on vahvasti se, että linja 12 on haluttu vain nostaa tikunnokkaan mielivaltaisesti, kun yksi on täytynyt jostain valita. Itse olisin päätynyt harventamaan ennemmin linjojen 30 ja 31 vuoroja. Villi arvaukseni on myös, että linjan 34 toteutuneet matkustajamäärät kalustoyksikköä ja liikennöintikilometriä kohden eivät tule kestämään päivänvaloa sen paremmin mitä linjoilla 12, 30 ja 31. Ainakin Sarankulmassa linja 34 liikennöi tyhjillään pitkin päivää.
Toki olen lähtökohtaisesti paljon hyväksyvämpi vuorotarjonnan harventamiselle muillakin reiteillä, koska yksinkertaisesti odotin ratikan jälkeisen liikennöinnin mittakaavan jäävän paljon lopullista linjasto 2021 -suunnitelmaa pienemmäksi. Epäilen suurta huijausta siinä, kuinka paljon bussilinjaston säästöjen varaan laskettiin ratikkasuunnitelmissa, ja kuinka vähän niistä säästöistä on lopulta realisoitunut, kun säästyneitä resursseja on tuhlattu ja pirstaloitu muille reiteille ympäri kaupunkia. En kuitenkaan ole halunnut asettua tätä kehitystä vastaan, koska kasvua pitää etsiä jatkossakin, ja siihen edellytetään koko ajan uusia ja luovempia ratkaisuja ja rohkeutta. Mutta järki ja kohtuus ja taloudellinen tasapaino suunnitelmien perusteista ja toteutuksista pitää löytyä.
Tässä on nyt ollut minulta ehkä kohtuuttomastikin kritiikkiä ja liian vähän kiitosta ja rakentavaa suhtautumista. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näitä asioita tuodaan esiin julkiseen keskusteluun, asukastilaisuuksiin ja aikanaan lautakunnan käsittelyyn. Jos ja kun minulta kysyy, niin joka vuosi vastaisin varmaankin samoilla sanoilla, että omasta mielestäni harkittavien toimenpiteiden määrä saisi olla esitettyä suurempi ja vaikuttavampi. Asioihin perehtymättömiltä kuntalaisilta ja tuttuihin reitteihinsä tottuneilta asiakkailta kun kysyttäisiin, niin todennäköisesti he vastaisivat päin vastoin. Linjaston ja joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on siksi tehtävä pienemmin askelin ja hitain liikkein, harkiten ja tarkkaavaisesti, eri sidosryhmiä kuunnellen ja diplomaattisesti. Siksi minua joskus vallan turhauttaa voimakkaine mielipiteineni, mutta ehkä vuosikymmenien kuluessa näkee sitten paremmin metsän puilta, kuinka järjestelmä on ottanut lopulta isoja harppauksia eteenpäin, pienempiin kerta-annoksiin palasteltuna.
Lisäys: Kannattaa käydä myös lukemassa Joukkoliikennelautakunnan kokouksen 10.11. pöytäkirjasta SDP:n valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto. Siellä todetaan linjan 13 reitistä keskustassa nimittäin seuraavaa:
Joukkoliikennelautakunnan kokous 10.11.2021 sanoi:
Linjan 13 reittiä keskustassa on suunniteltu muutettavaksi kesäkauden 2022 alussa. Linjalla haluttiin saada asiakaskokemuksia ja matkustajaseurantaa linjasta, joka kulki Ratinanrannan kautta. Matkustajaseurannan perusteella linjalla 13 tehdään merkittävä määrä matkoja Lielahti - Tesoma ja Hervanta - Hatanpään sairaala välillä. Tämä viittaa siihen, että linjalla ei niinkään tehdä tai nousta keskusta-alueen pysäkeiltä. Päätös linjan 13 keskustan reitistä tuodaan joukkoliikennelautakunnan päätettäväksi joulukuussa 2021 ja mahdollisella uudella linjareitillä aloitetaan liikennöinti kesäkauden 2022 alussa.