Linjastomuutokset 1.7.2014

Precise sanoi:

Mielenkiintoista myös Tampellan joukkoliikenteen järjestämistapa. Ehdotushan povaa yhtenä vaihtoehtona Tampellaan jopa 15 minuutin vuoroväliä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yli kilometrin kävelyetäisyys pääkadulta, rautatieasemalta ja päärunkolinjan pysäkeiltä Ranta-Tampellaan ei ole kilpailukykyinen autoiluun verrattuna. Kanta- ja Ranta-Tampellan alueilla joukkoliikenteen käytön esteenä ei ole pelkästään pitkät etäisyydet pysäkeille, vaan myös harvalla vuorovälillä ja vain osa-aikaisesti kulkevat bussilinjat, jotka eivät tavoita kuin rajoitetun osan keskustasta.

Tampella on niin lähellä ydinkeskustaa, että odotusajan ja matka-ajan summa joukkoliikennettä käyttäen ei saa varsinkaan ruuhka-aikana muodostua oleellisesti suuremmaksi kuin kävellen tai omalla ajoneuvolla. Tämä voidaan toteuttaa viemällä Tampellaan joko yksi 15 minuutin vuorovälillä liikennöivä linja tai kaksi vähintään 30 minuutin vuorovälillä liikennöivää linjaa ”vetoketjuperiaatteella” eli systemaattista porrastamista käyttäen.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:40 ----------

Elias sanoi:

Miksi linjanumero 4 Etelä-Hervantaan? Eikö se voisi ihan hyvin pysyä nykyisellään 30:nä, sillä kyseinen linja on myöskin mennyt Hervantaan lähes iät ja ajat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siksi, koska "30" ei kuvaa numerona runkolinjaa. Tampereella pitää siirtyä yleiseurooppalaiseen tapaan, jossa runkolinjat ovat 1-10 ja sen jälkeen tulee vähempiarvoisia linjoja.

Pitäisin historiallisista syistä numerot 1–3 nykyisellään, mutta 4–9 runkolinjoiksi:

4 Lentävänniemi–Hervanta
5 Keskustori–Vuores–Hervanta
6 esim. nykyinen 23
7 esim. nykyinen 22, jos nykykutonen pilkotaan kahtia
8 Haukiluoma–Atala
9 Pirkkala–Lentola


Hervannan numeroille 23 ja 30 tulee olemaan vielä käyttöä Hervannan liityntälinjastossa. Kakkonen pitäisi mielestäni naittaa 15:n ja 13:n itäpäiden kanssa (Nekala–Hermia) ja kolmonen jatkaa Koljontieltä pusikon läpi TAYS:lle, huolimatta paikallisten nimbyilystä.

Noista runkolinjanumeroista on ollut keskustelua jo pitkään. Minun mielestäni se olisi erittäin vaikea toteuttaa ilman, että matkustajat saataisiin totaalisesti eksyksiin. Toistaiseksi en kannata sitä tämän takia. Miten ne toteutettaisiin sitten parhaiten teidän mielestänne? Ei sitä kerralla oikein voisi vetää poikki, vaan kenties vaihettain?

Linjan 5 ja 3 voisi jo nyt muutenkin yhdistää, kun linjan 5 autot tullessaan Keskustorille vaihtavat 3 PETSAMO, kolmoset Petsamosta tullessaan 5 HERVANTA/TAYS ym. Se ei liene silloin isompi ongelma ja saisi lisää paikkoja numeroille. Samaa päätepysäkkiäkin voisi käyttää TAYS:illa jos linja saataisiin sinne vedettyä.

Itsekään en ihan purematta niele vieläkään tuota, että miksi numeroita "pitää" muuttaa? Jos muualla Euroopassa mennään tuolla logiikalla, hyvä heille, miksi se pitäisi väkisin tuoda tännekin käyttöön? Varsinkin, kun 3 ensimmäisestä numerosta osa on varattu ei-runkolinjoille (nyky-3 ei täytä runkolinjan vaatimuksia ainakaan liikennöintiajoiltaan), järjestelmästä tulee poikkeuksia täynnä oleva tilkkutäkki. Joku muu numerointilogiikka ehkä, mutta tuolle 1-10 -järjestelmälle en lämpeä.

Elias sanoi:

Linjan 5 ja 3 voisi jo nyt muutenkin yhdistää, kun linjan 5 autot tullessaan Keskustorille vaihtavat 3 PETSAMO, kolmoset Petsamosta tullessaan 5 HERVANTA/TAYS ym. Se ei liene silloin isompi ongelma ja saisi lisää paikkoja numeroille. Samaa päätepysäkkiäkin voisi käyttää TAYS:illa jos linja saataisiin sinne vedettyä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos noita kuuluisia historiallisia syitä ei olisi rasitteena, näin olisi mahdollisesti tehtykin. Tosin joka lähdöllähän nämä autot eivät kilpiä vaihda, etenkin aamulla on muutama vuoro, jotka aloittavat suoraan torilta viitosena, ja jatkavat sitten yhden sivun jälkeen muille linjoille. Lisäksi illalla viimeiset lähdöt ajetaan ilman Petsamon-lenkkiä, koska liikennöinti sinne loppuu jo viitosta aiemmin. Kyse on siis lähinnä autokiertojen yhdistämisestä, heilurilinjana nämä päät eivät matkustajien määrällä mitattuna ole kovinkaan lähellä toisiaan.

Se on totta, että kolmosen pääte olisi näppärintä olla TAYS:n alueella. Esteenä on vain tuo lyhyt pätkä Koljontien ja Kuntokadun välillä, jonka avaamista bussiliikenteelle on käyty tasaisin väliajoin vääntöä. Ilmeisesti ainakin vielä lähitaloissa asuu liian vaikutusvaltaista porukkaa

Rester sanoi:

Itsekään en ihan purematta niele vieläkään tuota, että miksi numeroita "pitää" muuttaa? Jos muualla Euroopassa mennään tuolla logiikalla, hyvä heille, miksi se pitäisi väkisin tuoda tännekin käyttöön? Varsinkin, kun 3 ensimmäisestä numerosta osa on varattu ei-runkolinjoille (nyky-3 ei täytä runkolinjan vaatimuksia ainakaan liikennöintiajoiltaan), järjestelmästä tulee poikkeuksia täynnä oleva tilkkutäkki. Joku muu numerointilogiikka ehkä, mutta tuolle 1-10 -järjestelmälle en lämpeä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siksi, koska linjanumerojärjestelmä on kokonaisuudessaan tilkkutäkki, jota ei ole kertaakaan rationalisoitu, vaan se on tehty ottamalla aina seuraava vapaa linjanumero käyttöön uudelle linjalle.

Sen takia 30 on 30 eikä esim. 4, vuonna 1976 kun kaikki numerot 1–30 olivat käytössä. Sittemmin numeroita on pudonnut pois varsinkin alkupäästä, ja nelosesta tuli lystilinjuri, kutosesta poikittaislinja, kasista on-off-linja (Lapin linjasta UKK-instituutin työmatkalinjan kautta keskustan ympyrälinjaksi, joka perustettiin ja lakkautettiin ainakin kahdesti ennen kuin se unohdettiin lähes vuosikymmeneksi ja perustettiin Itä-Tampereen ympyrälinjaksi uudelleen vain tullakseen jälleen lakkautetuksi) ja ysi on ollut melkein kokonaan pannassa sen jälkeen, kun se korvattiin Lietsussa linjanumerolla 11. Myös kymppi oli pitkään poissa käytöstä.

Jarrett Walkerin Human Transit-blogissa on hyvä kirjoitus aiheesta.

It's also clearly true that lower numbers feel simpler. Using lower route numbers in the central city, as many big regional agencies do, helps this core area, where ridership is highest, feel more navigable without reference to the more complex networks that the suburbs require.​

Klikkaa laajentaaksesi...

Linjanumerot 1–3 säästäisin juuri sen takia Härmälän, Rauhaniemen ja Petsamon käytössä, koska ne ovat olleet muuttumattomina koko sen ≈60 vuotta ja niiden liikenne on kuitenkin säännöllistä. Ykkönen on helpoiten runkolinjoiksi muutettavissa palvelutasonsa puolesta, kolmonen tarvitsisi Petsamon jatkeen TAYS:lle, jotta runkolinjastatus (vuoroväli enintään 15 min) on taloudellisesti mahdollinen. Kakkonen on siis jo palvelutasoltaan runkolinja.

Toki linjat 23 ja 30:kin ovat olleet pitkään käytössä, kohta 40 vuotta, mutta ne jäävät kohta muutenkin ratikan jalkoihin. Hypoteettinen runkobussi Lentävänniemi–Hervanta saattaakin olla sen verran tilapäinen, että sen ristiminen neloseksi voi olla siinä mielessä "turhaa", jos siitä tuleekin vaikkapa raitiolinja A ja Etelä-Hervannan ja Länsi-Hervannan syöttöliikenteessä tarvitaan vanhoja tuttuja numeroita.

---------- Viestit yhdistetty klo 9:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:37 ----------

Mun mielestäni hyvä numerointistandardi olisikin seuraavanlainen:

1–10: runkolinjat
11–30: peruslinjat
31–39: työmatkalinjat
40–99: seutulinjasto
40-sarja: Kangasala
50-sarja: Lempäälä
60-sarja: Pirkkalan maaseutu/poikittaislinjasto
70-sarja: Nokia
80-sarja: Ylöjärvi
90-sarja: Aitolahdentien suunta (Teisko/Ruutana/Orivesi)

Tämähän toteutuu ainakin seutulinjaston osalta melko tarkkaan 1.7.2014 alkaen, Kangasalaa lukuunottamatta. Ylöjärven ja Kangasalan takaisen linjaston vapauduttua olisin varsin tyytyväinen, jos esim. Ylöjärvi–TAYS–Kangasala-linja olisi numerolla 40.

Linjastossa tapahtuu aina muutoksia, yleensä vähitellen. Tampereella on niin vähän linjoja että esim. runkolinjojen ja peruslinjojen numeraalisessa erottamisessa ei oikein ole järkeä. Tämä johtaa siihen, että aina kun jotain muutetaan niin muutospaineet numeroinnissa kohdistuvat vielä useampaan linjaan. Näillä linjamäärillä epälooginen numerointi on huomattavasti helpompi muistaa kuin jatkuvasti isompia numerointimuutoksia aiheuttava loogisempi järjestelmä.

ultrix sanoi:

Sen takia 30 on 30 eikä esim. 4, vuonna 1976 kun kaikki numerot 1–30 olivat käytössä.

Mun mielestäni hyvä numerointistandardi olisikin seuraavanlainen:

1–10: runkolinjat
11–30: peruslinjat
31–39: työmatkalinjat
40–99: seutulinjasto
40-sarja: Kangasala
50-sarja: Lempäälä
60-sarja: Pirkkalan maaseutu/poikittaislinjasto
70-sarja: Nokia
80-sarja: Ylöjärvi
90-sarja: Aitolahdentien suunta (Teisko/Ruutana/Orivesi)

Klikkaa laajentaaksesi...

Pilkunviilausta: Numero 19 ei näyttäisi olleen tuon kuvan perusteella käytössä vuonna 1976. Mutta edelleen, miten toteuttaisit tuon linjanumerovaihdoksen? Aiheuttaisi suurta sekaannusta matkustajien keskuudessa eikä kukaan tietäisi tarkkaan minne mikäkin linja enää menee ja tuskin jaksaa selvittääkään jos oma auto on vaihtoehtona. (kuten jo aiemmin kerroin) Se on totta että pienemmät numerot ovat yksinkertaisia ja helpompia, mutta eikö kaikkein helpointa olisi pysyä tässä nykyisessä systeemissä, jossa jokainen tietää minne mikäkin linja menee. Enkä tiedä riittääkö 4-9 runkolinjoillekaan, onhan meillä myös Sammonkatu jota pitkin tuossa uudessa suunnitelmassasi ei yksikään runkolinja kulje. Nykyinen 17 lienee kuitenkin runkolinja myös.
Siksi tämänlaista isoa numerouudistusta ei voi mielestäni toteuttaa kerralla. Ehkä vaiheittain joskus kaukana tulevaisuudessa jos se edes on tarpeen. Jo 1.7.2014 tulevat muutokset ovat suuria ja epäilen JOLI:n onnistumista niiden muutosten tiedottamisessa.

Tuntuu, että tällä numeromuutostouhulla halutaan vain vastata suunnittelijoiden fantasioihin, joilla ei ole mitään tekemistä realismin kanssa. Mielestäni tämän kokoisessa kaupungissa päästään pelkillä pysäkkijärjestelyillä ja selkeällä linjakilpi-informaatiolla hyvinkin pitkälle. Näin keskustorilla onkin onnistuneesti tehty, saman pääsuunnan autot lähtevät samalta pysäkiltä, ja vaikkapa TAYS:n ohittaviin autoihin on tämä tieto selkeästi kirjattu linjakilpiin (poislukien linjat 28 ja 90).

Muutoksia voi tehdä myös hitaammin; pienempien numeroiden ottaminen käyttöön sitä mukaa, kun linjojen reittejä joudutaan olosuhdemuutosten takia (ratikka, lähijunaliikenne, jne.) muutenkin muokkaamaan.

Vaikka joukkoliikenneharrastajat tällaiset äkkiä omaksuvatkin, pitää tällaiset muutokset tehdä sen "hitaimman" ehdolla; jos pitkäaikaiset poikkeusreititkin, joista on sanomalehtiä myöten tiedotettu, tulevat vielä kuukaudenkin jälkeen osalle asiakkaista yllätyksenä, voin vain arvata, minkälaisen kaaoksen tällainen viritys olisi omiaan aiheuttamaan muutoksia ei-niin-aktiivisesti seuraaville.

Elias sanoi:

Mutta edelleen, miten toteuttaisit tuon linjanumerovaihdoksen? Aiheuttaisi suurta sekaannusta matkustajien keskuudessa eikä kukaan tietäisi tarkkaan minne mikäkin linja enää menee ja tuskin jaksaa selvittääkään jos oma auto on vaihtoehtona. (kuten jo aiemmin kerroin) Se on totta että pienemmät numerot ovat yksinkertaisia ja helpompia, mutta eikö kaikkein helpointa olisi pysyä tässä nykyisessä systeemissä, jossa jokainen tietää minne mikäkin linja menee.

[…]

Siksi tämänlaista isoa numerouudistusta ei voi mielestäni toteuttaa kerralla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Rester sanoi:

Vaikka joukkoliikenneharrastajat tällaiset äkkiä omaksuvatkin, pitää tällaiset muutokset tehdä sen "hitaimman" ehdolla; jos pitkäaikaiset poikkeusreititkin, joista on sanomalehtiä myöten tiedotettu, tulevat vielä kuukaudenkin jälkeen osalle asiakkaista yllätyksenä, voin vain arvata, minkälaisen kaaoksen tällainen viritys olisi omiaan aiheuttamaan muutoksia ei-niin-aktiivisesti seuraaville.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan uudistus pitää ajaa läpi vaiheittain. Ensinnäkin lähtisin rakentamaan runkolinjoja suurten linjastomuutosten yhteydessä. Linjanumerossa 16 uuden runkolinjan Pirkkala–Koskipuisto–Lentola on järkeä lähinnä siksi, koska se pysyy samana Teiskontien, Koilliskeskuksen ja Orimuskadun matkustajilla ja on tällä korvattavan lentokenttälinjan 61:n palindromi Pirkkalan päässä.

Jos halutaan siirtyä tähän runkolinjat = 1–10-systeemiin, niin numeron 16 sijaan loogista olisi käyttää molempien linjapäiden olemassaolevaa yhteistä nimittäjää, eli joko ykköstä tai kutosta. Itse asiassa nyt kun asiaa tarkemmin miettii, numero 1 voisi olla jopa paras mahdollinen vaihtoehto tällä Nuolialantien päälinjalla, koska ykkösen reitti muuttuu joka tapauksessa Härmälän päässä, ja linja jää selvästi uuden runkolinjan varjoon.

Olemassaolevien vakiintuneiden runkolinjojen numeron muuttaminen onkin sitten vähän mutkikkaampi juttu. Olisi perusteetonta muuttaa esim. nykyinen hyvin vakiintunut 22 numerolle 9 niin, että reitti pysyy 1:1 nykyisenä, ellei numeron vaihto liity johonkin laajempaan runkolinjaston lanseeraukseen erityisine pysäkkeineen, linjaväreineen jne.

Elias sanoi:

Enkä tiedä riittääkö 4-9 runkolinjoillekaan, onhan meillä myös Sammonkatu jota pitkin tuossa uudessa suunnitelmassasi ei yksikään runkolinja kulje. Nykyinen 17 lienee kuitenkin runkolinja myös.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sammonkadun ja Hervannan linjastosta en kantaisi liikaa huolta, jos ja kun ratikka tulee ja todennäköisesti siirtää nykyiset linjat Takojankadun kautta Kalevantielle nykyistä harvemmalla vuorovälillä. Sivuhuomiona 25:n lakkauttaisin tällöin itäpäässä kokonaan, koska Tampere–Orivesi-rataosalle ja Messukylän asemalle pitäisi saada puolen tunnin välein lähijunia, mikä korvaisi Alasniitynkadun linjan, mutta se on toisen ketjun turina se.

Elias sanoi:

Noista runkolinjanumeroista on ollut keskustelua jo pitkään. Minun mielestäni se olisi erittäin vaikea toteuttaa ilman, että matkustajat saataisiin totaalisesti eksyksiin. Toistaiseksi en kannata sitä tämän takia. Miten ne toteutettaisiin sitten parhaiten teidän mielestänne? Ei sitä kerralla oikein voisi vetää poikki, vaan kenties vaihettain?

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen täysin eri mieltä. Mikäli radikaaliin linjanumerouudistukseen "prioriteettijärjestyksen mukaan" päädytään, se pitäisi toteuttaa kertalaakista koko liikennöintialueella. Ei "pikku hiljaa" tai muutenkaan vaiheittain.

Kun uudistus toteutetaan kertarysäyksellä, se ehkä vaatii totuttelua... Mutta kun tämä totutteluvaihe (uusien "omien" linjanumeroiden opettelu) kerran käydään vakituisten matkustajien osalta läpi, homma on selvä. Se, että sorkitaan vaikkapa puolen vuoden välein kaikkien liikennöintisuuntien linjanumeroita, on kaikkein huonoin vaihtoehto.

http://joukkoliikenne.tampere.fi/me...otilaisuus_harmala-pere-toivio_2013-11-05.pdf

Noista vaihtoehdoista varteenotettavimmat olisivat mielestäni VE1 ja VE3. Tosin tuossa 3.vaihtoehdossa Toivioon tulisi tiheämpää liikennettä ("rallia"), tämä seikka lienee pienelle ja rauhalliselle omakotialueelle pieni miinus, vaikka tarjonta lisääntyisikin.

Ykkösvaihtoehtoa muuttaisin niin, että laittaisin 11:n kulkemaan toiseen suuntaan, eli Sarankulmankatua Toivioon ja sieltä esim. Härmälänrantaan tai Pirkkahallille.

Tällä kertaa yleisötilaisuuden materiaalia Tampereen ja Pirkkalan rajalta. Suunnittelumateriaaliin oli panostettu selvästi enemmän: http://joukkoliikenne.tampere.fi/me...otilaisuus_harmala-pere-toivio_2013-11-05.pdf

Joitakin poimintoja:
- Pääpiirteittäin suunnitelmat eivät ole mullistuneet.
- Suunnittelijoilla on selvä halu tuoda laadukas joukkoliikenneyhteys Tampellaan, jonne linja 1 (Pere-Härmälänranta-Härmälä>) on vaihtoehdossa kaksi toisessa päässä linjattu. Kiinnostava on myös reitti keskustassa: Härmälästä tullessa käännyttäisiin linja-autoaseman jälkeen oikealle ja Tuomiokirkon jälkeen vasemmalle Rautatienkadulle. Paloaseman kohdan mutka tuottaa varmasti tiukkaa. Koskipuiston etelä-itä-käännösmahdollisuutta ei siis hyödynnettäisi tällä linjalla. Linjalla on vuoroväli 15/15/30/30.
- Linjalle 7 saadaan ilmeisesti sittenkin moottoritietön yhteys Kurikan ja Partolan välille. Tämä oikaisee reittiä huomattavasti. Muuten linjan liikennöinnissä ei ole erikoisuuksia ja linjan pohjoispäähän ei oteta koko suunnitelmassa kantaa lainkaan. Vuoroväli 30/30/30/60, ja tulee siten hoitamaan Kyöstin alueen arki-ilta- ja viikonloppuliikenteen.
- Vaihtoehdoista ainoastaan VE1:ssä Pereen linja liikennöi Nuolialan koululle asti, muissa vaihtoehdoissa Länsi-Pereelle ei tule mitään yhteyksiä.
- Vaihtoehdossa kolme väläytetään jopa linjojen 1 ja 11 yhdistämistä Pirkkalan päässä liikennöimällä reittiä Pere-Härmälänranta-Partola-Toivio->. Toiviolaisille tämä toisi siis yhteydet Partolaan ja vaihtoyhteyden Pirkkalan suuntaan. Vuoroväli 15 min kaikkina aikoina. Tarkoituksena on, että Pereen ja osittain myös Härmälänrannan asukkaat vaihtaisivat runkolinjalle 16 Valmetinkadulla.
- Toivion omakotiyhdistys ehdottaa linjan 7 liikennöimistä muuten suunnittelijoiden esityksen mukaan, mutta linja kiertäisi Pirkkahallin sijasta Toivion kautta. Pirkkahallin yhteyden he korvaisivat linjalla 11 reittiä Pere - Partola - Pirkkahalli - Etelä-Härmälä. Osa runkolinja 16:n vuoroista tekisi koukkauksen Härmälänrantaan. Linja 11 koukkaisi ajoittain Hatanpään sairaalan kautta.

-------
Kirjoittajan mielipide

Toivion omakotiyhdistyksen idea on tuhoon tuomittu. Runkolinjan tuon tasoinen mutka ei tule kyseeseenkään, varsinkin jos Annalan koukkaus oli liikaa. Suunnitelmassa matka-ajat Kurikkaan ja Pereeseen kasvavat kohtuuttoman pitkiksi ja myös Pirkkalaan, jos osa vuoroista ajaisi Härmälänrannan kautta. Hyvinä puolina näen yhteydet Toiviosta molempiin keskustoihin suorina ja yhteydet Etelä-Härmälästä ja Pereeltä Hatanpään sairaalalle. Toivion asukaspohja ei ole niin suuri, että he saavat myllertää kasvavan Kurikan ja Pereen liikennettä kohtuuttoman paljon.

VE3 voi tulla kyseeseen, mutta tämä edellyttäisi poikkeuksellisen voimakkaita muutoksia nykyiseen risteysalueeseen. Bussinvaihto edellyttää mielestäni kokonaan katettua reittiä autosta toiseen, saumatonta vaihtoaikaa ja lyhyttä kävelymatkaa. Suunnittelijoilla riittää tekemistä. Lämpenen kuitenkin ajatukselle, sillä se tuo ainoana vaihtoehtona yhteydet kaikista suunnista Partolaan (Nuolialantietä lukuun ottamatta). Vuoroväli on myös todella hyvä läpi viikon.

Linjaa 7 olisi hyvä jatkaa länteen, jotta Pirkkalan keskusta-alueilta säilyy jonkintasoinen yhteys Koskipuiston länsipuolelle. Sehän häviää joka tapauksessa Naistenmatkantien muulta osuudelta.

Suosikkini vaihtoehdoista on kolmonen, jos alueelle pystytään rakentamaan käyttökelpoinen vaihtoterminaali tai -ympäristö. Seuraavana kakkonen, sillä se tuo parempia alueellisia yhteyksiä keskustaan suuntautuvia yhteyksiä merkittävästi huonontamatta. Lisäksi Sarankulman yhteydet ovat paremmat ja Pereen vuoroväli tihenee. Korostan kuitenkin, että pelkkä pysäkkikatos Valmetinkadun toiselle puolelle ei riitä.

Oletettavasti tuo linja-autoaseman jälkeen oikealle kääntyminen on tarkoitettu tehtäväksi Suvantokadulle, eikä Vuolteenkadulle? Jälkimmäisestä voin sanoa, että ei mahdu, osittain kaistan kapeuden (peräylitys) ja osittain heti suojatien jälkeen alkavan pysäköintialueen takia. Samasta syystä Vuoreksen messujen aikaan 5 siirrettiin kulkemaan linja-autoaseman takaa sen sijaan, että olisi kääntynyt suoraan Hatanpään vt:ltä Vuolteenkadulle. Nyt tämänkin vaihtoehdon tulevaisuus on epävarma Ratinan kauppakeskuksen rakennustyömaan alkamisen vuoksi. Toki Vuolteenkadun linjaus siirretään, mutta millä aikataululla?

Suvantokadulta Rautatienkadulle käännös tosin ei ole sieltä tilavimmasta päästä. Okei, lyhytakselivälinen OB-Bova siitä on taittunut, mutta yhtä lailla se pitäisi mitoittaa niin, että teliautoistakin kankeimmat siitä mahtuvat ongelmitta kääntymään. Koskipuistosta oikealle kääntymisessä on se ongelma, ettei puolestaan Hämeenkadulta saa kääntyä vasemmalle Rautatienkadulle, myös Murtokadulle kääntyminen on kielletty. Hankala paikka, jos 1 päätetään linjata Tampellaan; ahtaita käännöksiä on joka vaihtoehto täynnä.

Mutta kaikesta näkee, että töitä on tosissaan tuon linjastoremontin kanssa tehty, ja palauteestakin on otettu onkeen. Vähän luulen, että noista mikään ei suoraa ole lopullinen versio, vaan noista yhdistellään parhaita puolia keskenään ristiin.

Jos tämä olisi äänestys, niin mikä tahansa muu vaihtoehto mutta ei VE1.

Tiukkaahan se ortodoksisen kirkon luona tekee. Jos tuota reittiä halutaan, ohjaisin pohjoiseen-suunnan reittiä Hatanpään valtatie - Suvantokatu - Rautatienkatu ja etelään reittiä Rautatienkatu - Vuolteenkatu - (Tre valtatie?) - Hatanpään valtatie. Tampereen valtatien kysymysmerkillä tarkoitan, että kannattaako reitin kiertää linja-autoaseman takaa.

Uusia pysäkkejä tarvittaisiin Rautatienkadulle pysäkkipari, Suvantokadulle mahdollisesti yksi pysäkki ja jos Tampereen valtatien kierto toteutuu, linja-autoasemalle tarvitaan pysäkki Vuolteenkadulle kohti lounasta, sillä Sorin aukio palvelee huonosti Ratinan aluetta, jos sinne jollakin on tarvetta mennä.

Itse näen parhaana vaihtoehtona VE3:sen. Sen lisäksi on tehtävä jotain linjalle 65 Pirkkalasta Hervantaan. Se tulee täyteen J-P Häyrysen mukaan jo Pirkkalan puolella. Toisin sanoen Härmälänrannan alueelta on heikommat poikittaisyhteydet oman kaupungin sisällä kuin naapurikaupungin kuntakeskuksesta Tampereen toiseksi suurimpaan keskukseen.