Lippujärjestelmän maksutavat kehittyvät

Pepe B, Minulle aikataulu samoin kuin reittikartta ovat paperia. Olen niin monta kertaa pettynyt reittihakuun vaihdollisia yhteyksiä etsiessäni. Lisäksi jätän kännykän mielelläni kotiin kun lähden esim. museoon tai vaikka konserttiin.
 
Salomaa, reittiopas on hyvä kun pitää nopeasti selvittää miten pääsen kohteeseen ja epämääräisen ajan kuluttua takaisin. Mutta kun suunnittelen hyvissä ajoin menemistä jonnekin, tutustun mielelläni eri reittivaihtoehtoihin ja tätä ei voi tehdä reittioppaan avulla. ....i

Nykyisessa reittioppaassa vaihtoehdot näkyvät harmaana linjana, paitsi tarkastelussa olev a.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:58 ----------

Pepe B, Minulle aikataulu samoin kuin reittikartta ovat paperia. Olen niin monta kertaa pettynyt reittihakuun vaihdollisia yhteyksiä etsiessäni. Lisäksi jätän kännykän mielelläni kotiin kun lähden esim. museoon tai vaikka konserttiin.

Mielenkiintoista että meillä on vastakkainen kokemus. Liikun joukkoliikenteellä siellä ja täällä ja olen suorastaan ihaillut sitä, kuinka hyvin esim pysäkkien sijainti ja odotusaika vaihtopysäkillä pitävät paikkaansa. Erittäin harvoin on virheitä.
 
Miksi et voisi tehdä sitä reittioppaalla? Ei hakua tarvi tehdä lopullisilla tiedoilla, voit varsin hyvin tehdä esimerkkihaun samalle viikonpäivälle, jolloin näet erilaisia reittivaihtoehtoja kyseisen päivän aikatauluilla.

Minusta kartta on hyvä, jos haluaa nähdä yleiskuvan siitä, mitä busseja jossain paikassa menee. Varsinaisen reitin suunnitteluun se on mielestäni kömpelö.
 
"HSL luopuu lippuautomaateista parin vuoden sisällä eikä matkakorteille voi enää ladata arvoa – Opiskelija-alennuksen saa jo ensi vuonna vain sovelluksesta"
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4187960

Otan osaa tähän periaatteesta, aina kun jotain lopetetaan puhutaan yleensä taantumuksesta. Kehitystä olisi ollut etäluettava kortti, nouset mistä tahansa ovesta autoon, lippusi leimattu. Tai kuten hsl itse suunnitteli, nouset autoon leimaat lipun, jäät pois, leimaat lipun. Senkin voisi toteuttaa tuolla menetelmällä.
 
Jos on matkakortti, niin kannattaa ladata arvo sekä kausi netin kautta. Ei maksa mitään ekstraa vaan pitää siirtää ladatut matkakortin lukijalla tietyn ajan päästä. Jos tuntuu vaikealta tai hankalalta, tekemällä oppii
 
Tämä kaikkien palveluiden työntäminen nettiin tympii osaa asiakkaista. Onneksi Espoon yhteispalvelupisteissä voi ladata kortin maksutta.
Mutta pääkaupunkiseudulla ei ole pakko asua. Moni Uudenmaan maalaiskunta ja kaupunki tarjoaa hyvät palvelut, myös tiskiltä, lyhyellä jonottamisella. Paljonkohan on Hesan suomen- ruotsin- ja saamenkielisten muuttotappio. Tänne muuttaa opiskelijoita, pois lähtee eläkeläisiä ja etätyötä tekeviä.
 
Paljonkohan on Hesan suomen- ruotsin- ja saamenkielisten muuttotappio.

Paljon. Kasvu perustuu käytännössä pelkästään maahanmuuttoon. Minulla on diagrammi tammi-lokakuulta 2021, jolloin Helsingin, Espoon ja Vantaan osalta näytti siltä, että kotimaankielisten määrä väheni 6700:lla ja vieraskielisten lisääntyi 1500:lla. Tietysti tuo koronainen aikaikkuna on epätyypillinen. En tiedä, millainen tilanne on nyt.

Espoossa vuoden 2021 väestönkasvusta 91,9 prosenttia oli vieraskielistä.

https://www.espoo.fi/fi/vaesto#vestrakenne-ja-vestnmuutokset-17442
 
339-DF, kiitos linkityksestäsi. Olisi kiinnostavaa tietää miksi niin moni muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Mikä muu kuin kalliit asunnot työntävät ihmisiä muuttamaan. Olisi ihan tutkimuksen kannalta kiinnostavaa jos kaikille pois pääkaupunkiseudulta muualle suomeen muuttaneille lähetettäisiin kysely että mikä sai heidät muuttamaan. Tietenkin tämä palaute pitäisi antaa aiheesta vastuussa olevien virkamiesten/poliitikkojen tietoon asian korjaamista varten.
 
339-DF, kiitos linkityksestäsi. Olisi kiinnostavaa tietää miksi niin moni muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Mikä muu kuin kalliit asunnot työntävät ihmisiä muuttamaan. Olisi ihan tutkimuksen kannalta kiinnostavaa jos kaikille pois pääkaupunkiseudulta muualle suomeen muuttaneille lähetettäisiin kysely että mikä sai heidät muuttamaan. Tietenkin tämä palaute pitäisi antaa aiheesta vastuussa olevien virkamiesten/poliitikkojen tietoon asian korjaamista varten.

Nurmijärvi-ilmiön "isä" Matti Vanhanen on kertonut ilmiön takaa syitä. Käytännössä asuntojen kalleus ja ahtaus ovat olleet suurimpia syitä ja tällä hetkellä myöskin etätyöt kotoa.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/215ea857-2555-42c9-8eb1-ea92b9a05f58
 
339-DF, kiitos linkityksestäsi. Olisi kiinnostavaa tietää miksi niin moni muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Mikä muu kuin kalliit asunnot työntävät ihmisiä muuttamaan. Olisi ihan tutkimuksen kannalta kiinnostavaa jos kaikille pois pääkaupunkiseudulta muualle suomeen muuttaneille lähetettäisiin kysely että mikä sai heidät muuttamaan. Tietenkin tämä palaute pitäisi antaa aiheesta vastuussa olevien virkamiesten/poliitikkojen tietoon asian korjaamista varten.

Luulen, että tällaisen kyselyn vastaukset saattaisivat olla epämiellyttäviä, joten on parempi jättää kysymättä. Omasta tuttavapiiristä tiedän muutaman lapsiperheen, jotka ovat harrastaneet median mainostamaa koulushoppailua. Käytännössä taloudellinen tilanne pakottaa valitsemaan jonkin kolmesta vaihtoehdosta:
a) kohtuullinen asumisväljyys, kohtuulliset työmatkat, rauhaton tai jopa pelottava koulu jonka S2-aste on liian korkea
b) surkea asumisväljyys, kohtuullise työmatkat, hyvä lähikoulu (eli 4-henkisen perheen rahat riittäisivät kaksioon tms; ei siis oikein mahdollinen)
c) hyvä asuimsväljyys, pitkät työmatkat autolla, hyvä lähikoulu

Ja nämä tuttavaperheet ovat päätyneet C:hen. Osa jo ennen kuin siitä lähikoulusta on edes kokemusta, eli koulun maine on vaikuttanut päätökseen, ei se, millaista siellä ehkä oikeasti on.
 
339-DF, omastakin tuttavapiirissä löytyy mainitsemasi vaihtoehto C,n vainneita. Parhaimmillaan etätyö on harventanut pääkaupunkiseudulla käyntejä.
Mielenkiintoista on ikäpolveni lasten valinta. He lähtivät opiskelemaan muualle Suomeen (Vaasa Joensuu, Oulu) , löysivät sieltä elämänkumppanin ja työpaikan. Eivät kuulemma edes haaveile muuttamista Hesaan, lasten takia.
Myös ikäpolveni vanhemmista osa muutti eläköidyttyään takaisin kotiseudulleen tai opiskelupaikkakunnalle . Nyt myös eläköityneet kavereiden iäkkäämmät sisarukset tekevät samaa,
Heille on vaihtoehtona myös kesämökkipaikkakunnan kuntakeskus.
Oma auto ja hyvä ajotaito huonoillakin keleillä ovat välttämättömät. Joukkoliikennettä ei pahemmin ole, lapset viedään kouluun, senioreiden asiointiliikenne toimii, muuta ei ole. Kuntakeskuksessakaan ei välttämättä ole kaikkia palveluita. Pankkikonttori voi olla 50 km. päässä....
Vastapainona on tuttuja jotka eivät voi kuvitellakaan asuvansa ennen suurta alueliitosta ollen kuntarajan ulkopuolella, vaikka asunto on ahdas .
Että mitä arvostaa asuinpaikassa.....
 
Kasvu perustuu käytännössä pelkästään maahanmuuttoon.

Kuten koko maassa. Viime vuonna suomalaisia kuoli n. 18 000 enemmän kuin syntyi, mutta maahanmuuttajia tuli maahan enemmän kuin syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus oli.
 
Kuten koko maassa. Viime vuonna suomalaisia kuoli n. 18 000 enemmän kuin syntyi, mutta maahanmuuttajia tuli maahan enemmän kuin syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus oli.

Kuten koko Euroopassa. Mutta Nurmijärven väestönkasvu tuskin perustuu maahanmuuttoon. Sitähän tässä Hape lähti pohtimaan, että miksi kotimaankieliset muuttavat pk-seudulta. Ja nimenomaan muuttavat, eivät kuole.

Mielenkiintoista on ikäpolveni lasten valinta. He lähtivät opiskelemaan muualle Suomeen (Vaasa Joensuu, Oulu) , löysivät sieltä elämänkumppanin ja työpaikan. Eivät kuulemma edes haaveile muuttamista Hesaan, lasten takia.

Tampere on ollut tällainen voittaja jo pitkään. Aika jännää, että ilmiö leviää jo suht pienillekin paikkakunnille. Pk-seudun vetovoima ei totisesti ole entisensä. Kuvittelisin, että pk-seudun kunnat haluaisivat tietää, mistä se johtuu.
 
Mutta Nurmijärven väestönkasvu tuskin perustuu maahanmuuttoon. Sitähän tässä Hape lähti pohtimaan, että miksi kotimaankieliset muuttavat pk-seudulta. Ja nimenomaan muuttavat, eivät kuole.

Ja koko Uusimaahan on tullut muuttotappiolliseksi eli vetovoima onkin maakunnissa. Toki voi olla että Helsingistä muutetaan Nurmijärvelle, mutta Nurmijärveltä taas muutetaan sitten muualle Uudellemaalle ja sieltä sitten muualle maahan.

2021 suurimmat muuttovoittokunnat olivat Tampere ja Kuopio. Sinänsä ihan hyvä kehitys minusta, että muutkin kaupungit kuin Helsinki menestyvät Suomessa.
 
HSL kertoo verkkouutisissaan, että se tuo toukokuussa koekäyttöön uusia sarjalipputuotteita. Sarjalippu tuo HSL:n mukaan säästöä säännöllisen epäsäännöllisille matkoille, joilla on ollut käytössä kertalippu. Uutta tuotetta myydään ainakin koekäytön aikana vain puhelimeen ja vain aikuisille.
 
Takaisin
Ylös