Huomautan kuitenkin, että Göteborin raitiovaunut ovat suunnilleen yhtä leveitä kuin bussit kun verrataan Helsinkiin. Tosin ne ovat saman levyisiä kuin suurin osa Euroopan metroista. Monien metrojen ”väljyys” ei tulekaan leveydestä, vaan pitkittäisistä penkeistä ja seisten matkustamisesta. Sellaista muovisohvaväljyyttä kuin Helsingissä ei tule mieleeni mistään muualta.
Joka tapauksessa Göteborgin vaunut ovat yli 20 cm leveämmät kuin levein raitiovaunu joka on Helsingissä suunniteltu liikkumaan.
Tulkitsen nyt, että tarkoitat entisiä SEV-maita. Mutta eihän se, mitä autoilu maksaa, vaikuta siihen, onko joukkoliikenne järjestetty hyvin vai huonosti. Minun kokemukseni entisistä sosialistikaupungeista on, että juuri niissä joukkoliikenne on usein erittäin hyvin järjestettyä. Epäilemättä tähän on hyvänä syynä se, että joukkoliikenne on ollut pakko järjestää hyvin. Ei siksi, että olisi tarvinnut kilpailla autoilun kanssa, vaan siksi, että huonoilla järjestelyillä ihmisten liikkuminen ei olisi ollut mahdollista.
Sillä millainen ostovoima ihmisillä on sellaisiin hyödykkeisiin kuin autoihin ja asuntoihin ja paljonko on ylimääräistä rahaa pistää esim shoppailuun, elokuvissa, konserteissa ja ravintolassa käyntiin jne on aika ratkaisevaa kanssa sen suhteen millaisia odotuksia ihmisillä on joukkoliikenteen osalta. Jos joukkoliikkenne palvelee vain työmatkoja ja asunnot on pieniä luukkuja jättimäisissä lähiöissä, ja ihmisillä ei ole varaa ostaa autoja, tai käydä ravintoloissa, niin silloin joukkoliikenteen ei tarvitse olla erityisen houkutteleva, riittää että on johdinautokaravaani joka jyrää kuoppaisia mukulakivikatuja pitkin. Näin kärjistäen.
Markkinatalouskaupungeissa sen sijaan joukkoliikenne on voitu jättää Helsingin tapaan kehittämättä tai peräti hunningolle, ellei jopa lakkauttaa. Se on ollut mahdollista, koska on voitu Virasto-VR:n tapaan asennoitua niin, että jätetään ihmisten liikkuminen autoilun hoidettavaksi. (Virasto-VR otti tällaisen strategian paikallisjuniin 1960-luvulla.)
Eiköhän bussit ottanut ilomielin asukkaista tyhjenevän maaseudun lakkautettujen junavuorojen autottomat matkustajat kuljetettavakseen? Se on lähinnä USA:ssa jossa miljoonakaupunkien joukkoliikenteestä ei ole markkinatalous huolehtinut ollenkaan.
Entisissä SEV-kaupungeissa ja -maissa on myös sosialismin kaatumisenkin jälkeen ollut terveempi tilanne kuin esim. Helsingissä. On ollut pakko toimia tehokkaasti, kun ei ole ollut mahdollisuuksia tuhlata rahaa metroihin tai ratikkatunneleihin. Ja painotan tässä sitä, että sosialismin kaatumisen jälkeen. Sosialismin aikana oli rahaa rakentaa turhia metroja, kun Neuvostoliitto rahoitti ja halusi omia metrojuniaan vientiin. Samaan aikaan tehtiin lännessä Stadtbahn-tunneleita eli esimetroja. Räikeimpänä tapauksena
Charleroi käyttämättömine ratoineen.
Entisen itäblokin alle miljonan asukkaan kaupungeissa joissa ei rakennettu metroa on taloudelline kehitys jäänyt polkemaan paikoileen, usein asukasluku on laskenutkin. Ainoastaan pääkaupungit jossa on metrot ovat kasvaneet.
Myös niissä länsikaupungeissa joissa metrohankkeet ovat flopanneet on talous ja väkiluku jonkun ulkoisen tapahtuman kuten raskaan teollisuden alasajon seurauksena taantunut.
Göteborgiin oli tarkoitus rakentaa raitiotietunneleita keskustaan 1970-luvulla mutta kun telakkateollisuus ajautui lamaan, ja väkiluku kääntyi laskuun, sitä luovutiin. Mutta nyt Göteborgiin aiotaan rakentaa lähijunia varten pisara-tyyppinen maanalainen yhdysrata.
Jatkan tässä vielä asettamalla kysymyksiä millaiseksi esim Helsingin Mannerheimintien suunnan joukkoliikenteen pitäisi kehittyä:
1) Oletettaen että Pisara-rataa tai Töölön metroa ei rakenneta, haluatko että raitioliikenne muutetaan sellaiseksi kuin a) Göteborgissa, b) Krakovassa tai c) Stuttgartissa vai d) Säilytetään kuten se on nyt? Järjestelmiä pääsee vertailemaan UrbanRail.net istä sekä kaupunkien liikenneoperaattoreiden sivuilta.
Nämä vaihtoehdot siis tarkoittaa sitä että Mannerheimintien suuntainen kaupunkijoukkoliikenne muutetaan vastaamaan lähes täysin em kaupunkien järjestelmiä, ainoastaan raitioteiden raideleveys säilyisi nykysellään.
2) Miten suhtaudut siihen että Helsingin keskikapupungille saapuvilta autoilta perittäisiin tietulli tai ruuhkamaksu, jos siitä kerätyilllä rahoilla saadaan rahoitettua mittavia joukkoliikennehankkeita? a) Vastustan b) Kannatan
3) Jos asut Helsingin seudulla, miten pitkä on yhdensuuntainen matka kilometreissä kotiosoitteestasi Helsingin Lasipalatsille ?
4) Jos et asu Helsingin seudulla, miten pitkä on yhdensuuntaine matka kotiosoitteestasi työssäkäyntialueesi keskeisimpään pisteeseen?
t. Rainer