Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Kehä ykkösen varrella vain ei asu eikä tee töitä kukaan kävelyetäisyyden päässä siitä. Tarkoitatkin varmasti tosi pikabussilinjaa, joka kulkee pysähtymättä vaikka Vuosaaren satamasta Espooseen?

Se nyt oli yksi esimerkki. Miksi sellaista ei ole johtunee siitä että ei ole bussikaistoja, se ei todellakaan olisi mikään pikalinja kun se jämähtää aamuruuhkaan, mutta jos bussikaistat tekee niin kylllä se silloin pääsisi kulkemaan. Ja ruuhkamaksuilla hoituisi rahoitus. Asutustakin on, olen itse aikoinaan asunut konalassa, n 300 m päästä kehästä.

t. Rainer
 
Se ongelma on siinä että ei ne autoilijat ala bussilla kulkemaan koska se bussi ei mene sinne minne itse on menossa siihen aikaan kuin itse haluaisi lähteä.

Kummasti metrossa riittää matkustajia, vaikka se ei todellakaan mene sinne, minne ollaan menossa, eikä myöskään sieltä, mistä ollaan lähdössä. Liityntäbussitkaan ei ihan supertiuhaan kulje, parhaimmillaan neljä viisi kertaa tunnissa. Ei taida siis olla raidekertoin yhtään liioiteltu juttu.
 
Tässä ketjussa keskusteltiin aiemmin siitä, miten paljon Mannerheimintien busseissa on aamuruuhkassa matkustajia. Mainitsin KSV:n tilastolukuja ja niistä vuoromäärän perusteella laskemani keskimääräisen varsin alhaisen matkustajaluvun bussia kohden (8,5 hlö/bussi). Keskustelussa epäiltiin, ettei voi pitää paikkaansa.

Satuin matkustamaan tänään nelosella Lasipalatsilta Tullinpuomiin noin klo 8:40. Katselin vastaantulevia busseja ja totesin, että todellakin vähän niissä matkustajia oli. Yhdessäkään bussissa en havainnut seisten matkustajia. Monessa bussissa matkustajia näkyi olevan todellakin vain muutamia. Alhaisin havaitsemani määrä oli 3. Omalla kotivuorollani linjalla 98 laskin 25 matkustajaa klo 7:10 kotipysäkiltäni. Se tarkoitti, että jokaisella istuinparilla oli matkustaja, parilla ”sohvalla” kaksi. Useimmissa Mannerheimintien busseissa oli tyhjiä sohvia, joten matkustajamäärä jää enintään noin 20 henkilöön.

Pohjoiseen matkaavassa nelosessa oli selvä seisomakuorma, joskin tavalliseen tapaan oli myös vapaita istuimia. Ruuhkan vastasuuntainen raitiovaunu siis oli selkeästi suuremmassa kuormassa kuin ruuhkan suuntainen bussiliikenne.

Tämä yksittäinen havaintokerta siis tukee sitä, että KSV:n tilastoluvut pitävät paikkansa ja Mannerheimintien bussikaistan kuormitusaste on surkea.

Bussilikenne (150 bussia/tunti) siis kuormittaa kantakaupungin liikenneverkkoa aivan turhaan. Kaikkien kannalta järkevämpää olisi keskittyä raitioliikenteeseen ja sen kehittämiseen niin, että ratikkakaistoista otetaan irti huomattavasti enemmän kuin nyt. Nykyisen bussikaistan liikenne voitaisiin käytännössä saada pois kokonaan. Vapautuva kapasiteetti voitaisiin ainakin osittain käyttää paikkaamaan autoilijoiden pahaa mieltä siitä, että ratikoilla on täydet liikenne-etuudet ja ne ajavat aina ohi ruuhkautuneiden autojen.

Järkeistäminen johtaa väistämättä siihen, että nykyisiä vaihdottomia bussimatkoja muuttuu vaihdollisiksi. Ratikan kanssa tämä on kuitenkin mahdollista järjestää siten, että vaikka matka muuttuu vaivalloisemmaksi, palvelutaso paranee niin matka-ajan, täsmällisyyden kuin kotipysäkin vuorovälinkin osalta. Vaihdot kun voidaan järjestää synkattuina ja laiturin yli ja säästyvin kustannuksin voidaan liitynnän vuoroväli järjestää lyhyemmäksi kuin Helsinkiin ajavilla vuoroilla. Lähtökohtana on myös, että raitioliikenne ulottuu huomattavasti nykyistä pidemmälle ja bussit eivät aja niin lähelle Helsingin keskustaa, että ne joutuvat ruuhkautuville kaduille.

Pisaralla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, sillä yksi asema Oopperalla ei korvaa millään tavalla Mannerheimintietä ajavien bussien jakelualuetta, jolla raitioliikenne palvelee jo nyt.

Antero
 
Toimivalla vaihdolla keskustan suuntaiseen, nopeutettuun raitiovaunuun bussit voidaan kääntää palvelemaan poikittain. Näin voidaan välttää rahallisesti, käytettävyydeltään ja/tai kaupunkikuvallisesti vaikeat terminaalit keskeisillä paikoilla ja yhtä aikaa parantaa poikittaisliikennettä. Kaikkien sisääntuloväylien bussilinjastoja tuskin voi kääntää heilureiksi keskenään, jäljellejääneet linjat kannattaa silti ajaa poikittain keskustan vaihtopysäkkien ohi syrjään rakennettaviin terminaaleihin. Useampi vaihtopysäkki ratikkaan, lähijunaan sekä muihin busseihin tasaa kuormaa eri pysäkeillä ja bussivuoroilla, jolloin kätevän kompaktit pysäkkiratkaisut riittävät ja olemassaoleva bussikapasiteetti tulee käyttöön.

Nykyisellä vuoromäärällä heilurikäytäviä voi ja kannattaa olla usealla eri leveysasteella jotta saadaan prikulleen vahvan ja hyvin toimivan runkolinjan verran vuoroja kuhunkin.
 
Tämä yksittäinen havaintokerta siis tukee sitä, että KSV:n tilastoluvut pitävät paikkansa ja Mannerheimintien bussikaistan kuormitusaste on surkea.
Onko sulla tarkempaa havaintoa olivatko bussit enimmäkseen seutulinjoja, Helsingin sisäisiä vai kaukobusseja.

Kaukobussien kohdalla, varsinkin idästä tulevat ovat saattaneet jättää suurimman osan matkustajistaan jo Itäkeskuksessa tai Sörnäisissä. Sitten ne köröttelevät vain muutama mummo kyydissään loppumatkan Kamppiin.

t. Rainer
 
Onko sulla tarkempaa havaintoa olivatko bussit enimmäkseen seutulinjoja, Helsingin sisäisiä vai kaukobusseja.
Ei ole havaintoja kuin oikeastaan bussien väreistä. Tämähän oli vain tämmöin ohimennen-seuranta, ei mikään kunnon tutkimus. Mutta kun kaukobusseja on varsin vähän suhteessa HSL- ja U-liikenteen autoihin, ne eivät vaikuta suuresti kuvaan siitä, miten täysiä kaikki bussit ovat. KSV:n tilaston mukaan kaukobusseissa on keskimäärin saman verran matkustajia kuin muissakin Manskun busseissa.

Kaukobussien kohdalla, varsinkin idästä tulevat ovat saattaneet jättää suurimman osan matkustajistaan jo Itäkeskuksessa tai Sörnäisissä. Sitten ne köröttelevät vain muutama mummo kyydissään loppumatkan Kamppiin.
Oikeastaan eihän Mannerheimintien kannalta olekaan kiinnostavaa, paljonko busseissa on matkustajia 20 kilometrin päässä Mannerheimintiestä. Tässähän ajatuksen lähtökohta on siinä, ettei kuormiteta katutilaa tyhjillä busseilla. Jos bussit tyhjenevät jossain kaukana keskustasta, niin eihän niiden silloin tarvitse ajaa keskustaan. Näinhän monet ajattelevat junista, kun nämä monet uskovat, että junat tyhjenevät Pasilassa ja vaativat, ettei niitä saa enää ajaa Kaivokadulle asti.

Toimivalla vaihdolla keskustan suuntaiseen, nopeutettuun raitiovaunuun bussit voidaan kääntää palvelemaan poikittain. Näin voidaan välttää rahallisesti, käytettävyydeltään ja/tai kaupunkikuvallisesti vaikeat terminaalit keskeisillä paikoilla ja yhtä aikaa parantaa poikittaisliikennettä. Kaikkien sisääntuloväylien bussilinjastoja tuskin voi kääntää heilureiksi keskenään, jäljellejääneet linjat kannattaa silti ajaa poikittain keskustan vaihtopysäkkien ohi syrjään rakennettaviin terminaaleihin. Useampi vaihtopysäkki ratikkaan, lähijunaan sekä muihin busseihin tasaa kuormaa eri pysäkeillä ja bussivuoroilla, jolloin kätevän kompaktit pysäkkiratkaisut riittävät ja olemassaoleva bussikapasiteetti tulee käyttöön.
Juuri näin. Mutta kun meillä tuntuu tärkeintä olevan linja-autoasemien rakentaminen. Minusta Itäkeskuksen tai Herttoniemen tapaiset pikkukaupungin bussiaseman kokoiset liityntäterminaalit ovat yhtä typerä ajatus kuin se, että kaikki Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksen kautta kulkevat raitiolinjat pitäisi siinä kohdassa katkaista ja tehdä niille (mieluiten maanalainen) vaihtoterminaali. Eikö olisi niin kätevää, kun Munkasta Stocmannille matkaava rouva saisi liikenteen sujuvuuden nimissä vaihtaa Keskustaterminaalissa nelosesta viitoseen jolla yhden pysäkkivälin päässä on vihdoin Stockmann. Voin kyllä arvata, että näin nerokasta ajatusta kannattavat näyttävällä media- ja sponsorikampanjalla Sokos, Forum ja Lasipalatsi.

Mutta onhan tällaista ihan oikeasti Budapestissä. Siellä on paljon samaa kuin hesalaisessa joukkoliikenne- ja liikennepolitiikassa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Oikeastaan eihän Mannerheimintien kannalta olekaan kiinnostavaa, paljonko busseissa on matkustajia 20 kilometrin päässä Mannerheimintiestä. Tässähän ajatuksen lähtökohta on siinä, ettei kuormiteta katutilaa tyhjillä busseilla. Jos bussit tyhjenevät jossain kaukana keskustasta, niin eihän niiden silloin tarvitse ajaa keskustaan. Näinhän monet ajattelevat junista, kun nämä monet uskovat, että junat tyhjenevät Pasilassa ja vaativat, ettei niitä saa enää ajaa Kaivokadulle asti.
Nyt ei okiein selvinnyt kummin päin haluat? Että bussit ajavat keskustaan vai ei? Bussien kanssa on varmaan sama priorisointi kuin junissa että kaukoliikenteen on oli mikä oli, päästävä keskustaan, mm vaihtoyhteyksien takia ja kaukobusseilla kuljetetaan myös tavaraa ja siksi Kamppi on ainoa mahdolline pääteasema niille. Sille miten nopeasti niiden matka esim Itäkeskuksesta kamppiin kestää ei ole väliä. Mummot jaksavat istua,, samoin rahti.

Suurin osa kaukobusseista jotka eivät ole pikavuoroja ovat lisäksi U-merkittyjä eli ottavat seutulipulla matkustavia kyytiin.

Mutta 200-300-400 sarjan seutubussit jotka jyräävät Mannerheimintietä pitkinä letkoina, mikä olisi luontevampi päätepiste niille? Jos ne päästetään vain Ruskeasuolle asti, tulee väistämättä mieleen runkolinjakokeilu 1950-luvulta joka floppasi.

Auttaisiko se jos raitiotietä jatkettaisiin Haagaan, ja että bussimatkustajat vaihtaisivat siellä ratikkaan? Se edellyttäisi minun mieletäni kuitenkin että raitiotien läpäisykykyä nostetaan, mm karsimalla pysäkkejä ja rakentamalla pysäkkien laiturit pidemmiksi. Onko tällaista harkittu tosissaan? Jos se ei ole mahdollista niin jäävät vaihtoehdoiksi maanalainen rata: joko light-rail metro tai raskasmetro tai laajennettu Pisara.

Tai sitten jatketaan nykyistä käytäntöä kunnes ihmiset kyllästyvät ja muuttavat kulkutottumuuksiaan ts eivät tule Helsingin keskustaan enää ellei väkisin pakoteta, vaan autoilevat Espoossa, Vantaalla ja Nurmijärvellä mielummin.

t. Rainer
 
Nyt ei okiein selvinnyt kummin päin haluat? Että bussit ajavat keskustaan vai ei?
No kyllä minä tarkoitin tätä:
Nykyisen bussikaistan liikenne voitaisiin käytännössä saada pois kokonaan.
Jos sinne jää 150 bussista tunnissa vain kaukoliikenteen bussit, niin se on varsin iso muutos.

Mutta 200-300-400 sarjan seutubussit jotka jyräävät Mannerheimintietä pitkinä letkoina, mikä olisi luontevampi päätepiste niille? Jos ne päästetään vain Ruskeasuolle asti, tulee väistämättä mieleen runkolinjakokeilu 1950-luvulta joka floppasi.
Kuten Hylje jo kirjoitti:
Toimivalla vaihdolla keskustan suuntaiseen, nopeutettuun raitiovaunuun bussit voidaan kääntää palvelemaan poikittain.
Runkolinjan kokemuksilla ei ole nykyajan kanssa mitään arvoa. Enää ei ole ajossa 1920-luvun 2-akselisia raitiovaunuja eikä tarvetta katkaista bussilinjoja siksi, ettei bussien määrä riitä.

Auttaisiko se jos raitiotietä jatkettaisiin Haagaan, ja että bussimatkustajat vaihtaisivat siellä ratikkaan? Se edellyttäisi minun mieletäni kuitenkin että raitiotien läpäisykykyä nostetaan, mm karsimalla pysäkkejä ja rakentamalla pysäkkien laiturit pidemmiksi. Onko tällaista harkittu tosissaan?
Pidän Haagan korkeutta vielä aika ruuhkaisena seutuna ja ajatusta siitä, että ratikkalinjat ulotetaan vain ”tarpeeksi kauas” vääränä lähtökohtana. Ratikkalinjat pitää tehdä siten, että ne palvelevat mielekkäitä liikkumistarpeita eli kulkevat aluekeskusten ja kaupunginosien kautta niiden liikennettä palvellen. Ja kun kirjoitin:
Kaikkien kannalta järkevämpää olisi keskittyä raitioliikenteeseen ja sen kehittämiseen niin, että ratikkakaistoista otetaan irti huomattavasti enemmän kuin nyt.
...niin tietenkin tarkoitan sillä sitä, että nykyinen liikennevaloissa seisova zik-zak-radlla kulkeva hidasraitiotie muutetaan nykyaikaiseksi raitiotieksi. Ja siirrytään nykyistä pidempiin yksiköihin, koska sitä on radan tehokas käyttö.
Jos se ei ole mahdollista niin jäävät vaihtoehdoiksi maanalainen rata: joko light-rail metro tai raskasmetro tai laajennettu Pisara.
Näistä mikään ei tehosta Mannerheimintien liikennettä, sillä ne eivät jakele ihmisiä kävelyetäisyydelle matkakohteistaan. Tällaisten aika on sitten, kun pintaliikenteen kapasiteetti ei enää riitä. Mutta sitä aikaa ei tule, ellei Helsingissä aleta repiä rakennuksia pilvenpiirtäjien tieltä.

Esimerkiksi junan tuomille nykyistä fiksumpi palvelu olisi vaihto Huopalahdessa nykyaikaiseen ratikkaan, jolla pääsee koko Mannerheimintien pituudelle tai Töölön läpi. Vaihto pintaliikenteeseen Oopperan Pisara-asemalla ei ole kilpailukykyinen palvelu. Ensin on tyhmää ajaa esim. Meilahden eteläpuolelle, jos on matkalla Meilahteen. Toiseksi on tylsää käyttää aikaa syvältä maan alta pinnalle pääsyyn.

Se on totta, että jos juna kääntyisi Huopalahdessa U-metron linjaukselle, palvelu Töölön suunnalle oikeasti paranisi. Tähän erittäin kalliiseen ratkaisuun ei ole kuitenkaan tarvetta pintaliikenteen kapasiteetin loppumisen vuoksi, vaan ainoastaan rajallisen palvelutason paranemisen saamiseksi. Mutta kun Pisarankaan hinta ei vastaa nykymenetelmin laskettua palvelutason paranemista, on vaikea uskoa, että U-linjauksen ja Pisaran hinnanero tekisi kahta lisäasemaa kannattavaksi verrattuna siihen palvelutason parannukseen, jonka moderni ratikka tuo.

Antero
 
Toimivalla vaihdolla keskustan suuntaiseen, nopeutettuun raitiovaunuun bussit voidaan kääntää palvelemaan poikittain. Näin voidaan välttää rahallisesti, käytettävyydeltään ja/tai kaupunkikuvallisesti vaikeat terminaalit keskeisillä paikoilla ja yhtä aikaa parantaa poikittaisliikennettä. Kaikkien sisääntuloväylien bussilinjastoja tuskin voi kääntää heilureiksi keskenään, jäljellejääneet linjat kannattaa silti ajaa poikittain keskustan vaihtopysäkkien ohi syrjään rakennettaviin terminaaleihin. Useampi vaihtopysäkki ratikkaan, lähijunaan sekä muihin busseihin tasaa kuormaa eri pysäkeillä ja bussivuoroilla, jolloin kätevän kompaktit pysäkkiratkaisut riittävät ja olemassaoleva bussikapasiteetti tulee käyttöön.

Nykyisellä vuoromäärällä heilurikäytäviä voi ja kannattaa olla usealla eri leveysasteella jotta saadaan prikulleen vahvan ja hyvin toimivan runkolinjan verran vuoroja kuhunkin.

Täytyy minunkin kompata, näinhän sen pitäisi mennä. Tiedosta taitoon on pitkä matka, sanotaan, ja samoin on pitkä matka hyvistä periaatteista käytännön suunnitteluratkaisuihin. Mutta jostain pitää aloittaa ja se paikka voisi olla juuri Mannerheimintielle suunniteltu bussiterminaali. Kun asiaa miettii hetken eikä pidä liityntäliikenneterminaalia itsestään selvästi tapana hoitaa liityntäliikenne, niin huomaa, että terminaali Töölön tullille tai oopperan nurkille on poikkeuksellisen huono ratkaisu. Varsikin oopperan kohdalla kyse olisi siitä, että matkustajat pakotetaan pois busseista juuri vähän ennen kuin oltaisiin keskustassa ja viimeinen asemanväli mennään junalla. Siis säästö vähentyneenä bussiliikenteenä on minimaalinen ja samoin on matkustajan saama vastine pakkovaihdosta.

Eli vähän kuin pilottihankkeena voitaisiin kokonaan luopua juuri tuosta liityntäliikenneterminaalista ja hoitaa liityntä suunnilleen Hylkeen esittämällä tavalla. Jokerilinja on varmaan suunnilleen sopiva etäisyys, jotta samalla saadaan liityntä keskustayhteyden lisäksi sivusuuntaankin. Oma kysymyksensä on, onko raitioteiden parannussuunnitelma välttämätön ennakkoehto tällaiselle järjestelylle. Mutta luonnollisesti voisi nopeampaa ja isommalla kalustolla hoidettua raitiotielinjaa pilotoida tasan samassa suunnassa.
 
Eli vähän kuin pilottihankkeena voitaisiin kokonaan luopua juuri tuosta liityntäliikenneterminaalista ja hoitaa liityntä suunnilleen Hylkeen esittämällä tavalla. Jokerilinja on varmaan suunnilleen sopiva etäisyys, jotta samalla saadaan liityntä keskustayhteyden lisäksi sivusuuntaankin.

Jokerin taso on ongelmallinen, kun siellä on jo se Jokeri. Säteittäiset bussit kun kääntyvät poikittain, ei kannata väkisin tunkea niitä jo muutenkin täydelle Jokerin väylälle. Jolla on jo muutenkin hyvä palvelu, kun on se Jokeri.

Säteittäisbussien kääntäminen poikittain on ennen kaikkea mahdollisuus siirtää reilu vuorotarjonta lähes jokaiselle poikittaiskadulle ja kehätielle Jokerin pohjoispuolelta Kaivokadulle asti. Infravaatimuksia tämän sujuvaan toimintaan on, mutta ne ovat lähinnä liikennevalojen ja kaistajärjestelyjen hiomista: yksittäiselle poikittaisväylälle ei massiivista bussirallia riitä, vaan bussiralli jaetaan kaikkien kesken.
 
Mutta jostain pitää aloittaa ja se paikka voisi olla juuri Mannerheimintielle suunniteltu bussiterminaali. Kun asiaa miettii hetken eikä pidä liityntäliikenneterminaalia itsestään selvästi tapana hoitaa liityntäliikenne, niin huomaa, että terminaali Töölön tullille tai oopperan nurkille on poikkeuksellisen huono ratkaisu.

Asiaa pitäisi minusta ylipäänsä lähestyä niin, että selvitetään minne suurin osa sanotaan Kehä I:n ulkopuolelta busseilla tulevista matkustajista ja autoilijoista on menossa. Voisin veikata, että Meilahti on Töölön suunnalla tällainen tärkeä kohde, ja Hämeentien/Mäkelänkadun suunnalla taas Itä-Pasila, Kumpulan kampus, Vallilan työpaikka-alue ja Sörnäisten metroasema (metrovaihtojen takia). Tänne asti voisi olla siis järkevää tuoda vahvaa bussiliikenteen tarjontaa, ja sen jälkeen päättää mitä näiden linjojen päille tehdään: päätetään uusiin rakennettaviin terminaaleihin vai kytketään Helsinginkadun/Nordenskiöldinkadun/Hakamäentien kautta kulkeviksi heilurilinjoiksi ja rakennetaan bussiliikenteen täsmällisyyttä tukevia järjestelyjä näille katuosuuksille.

Varsikin oopperan kohdalla kyse olisi siitä, että matkustajat pakotetaan pois busseista juuri vähän ennen kuin oltaisiin keskustassa ja viimeinen asemanväli mennään junalla. Siis säästö vähentyneenä bussiliikenteenä on minimaalinen ja samoin on matkustajan saama vastine pakkovaihdosta.

1) Kuka sinne junaan käski vaihtamaan, kun vieressä on Oopperan raitiotiepysäkki, jolta pääsee raitiovaunulla moneen muuhunkin paikkaan, kuin sinne sinne yhdelle keskustan Pisara-asemalle? Helsingin niemi on kuitenkin aika pieni alue... 2) Tässä vaiheessa on enää melko vähän jäljellä niitä matkustajia, jotka tulevat raitioliikenteen nykyisen tai kuviteltavissa olevan laajennetun palvelualueen ulkopuolelta ja ovat matkalla Hesperian puistolle tai Elielinaukiolle. Nykyiset nousija- ja poistujamäärät Hesperian puistolla ja Elielinaukiolla eivät todellakaan anna tilanteesta oikeaa kuvaa, koska busseja käytetään nopeutensa ja tiheän yhteisen vuorovälinsä takia paljon myös raitioliikenteen palvelualueen sisäisiin matkoihin. Lisäksi kauempaa tulijoita voidaan houkutella junaliityntään parantamalla junaliitynnän houkuttelevuutta.

Eli vähän kuin pilottihankkeena voitaisiin kokonaan luopua juuri tuosta liityntäliikenneterminaalista ja hoitaa liityntä suunnilleen Hylkeen esittämällä tavalla. Jokerilinja on varmaan suunnilleen sopiva etäisyys, jotta samalla saadaan liityntä keskustayhteyden lisäksi sivusuuntaankin. Oma kysymyksensä on, onko raitioteiden parannussuunnitelma välttämätön ennakkoehto tällaiselle järjestelylle. Mutta luonnollisesti voisi nopeampaa ja isommalla kalustolla hoidettua raitiotielinjaa pilotoida tasan samassa suunnassa.

Tästä näytämmekin kaikki kolme olevan pitkälti samaa mieltä. Jakaisin itse nuo raitioliikenteen nopeuden- ja luotettavuuden kehittämishankkeet kolmeen alueeseen, joilla kullakin on vähän erilaiset ongelmat ja tarpeet: A) Helsingin niemen alue. Täällä olisi hyödyllistä saada nykyisenlainen bussiliikenne pois raitioliikenteen kanssa yhteisiltä väyliltä, kuten Pitkältäsillalta ja Simonkadulta/Ruoholahdenkadulta, jotta raitioliikennettä päästäisiin optimoimaan yhdessä jalankulun, pyöräilyn ja autoliikenteen kanssa. B) Niin sanottu välialue, joka ulottuu Hesperian puistosta ja Pitkältäsillalta suunnilleen Töölön tullille ja Paavalin kirkolle. Sanoisin että täällä on ongelmana bussiliikenteen vaatima ajokaistan leveys, joka estää raitiotien leventämisen häiriöttömään leveyteen (eli 6,40 metriin). C) Uloin vyöhyke, jolla pitäisi raitioliikenteen helposti pystyä 20-30 km/h keskinopeustasoon. Tälle alueelle toteutetaan nykyisille radoille vaadittavat nopeutustoimenpiteet ja raitioliikenteen ensimmäisen vaiheen jatkot esikaupunkeihin. Näiden toimenpiteiden ja A-alueelle tässä vaiheessa mahdollisten nopeuttamistoimenpiteiden jälkeen voidaan toteuttaa bussiliikenteen uudelleenjärjestely, minkä jälkeen toteutetaan loput A-vyöhykkeen toimenpiteet ja B-vyöhykkeet toimenpiteet.
 
Aikoinaan oli Helsingissä runkolinjakokeilu, tarkemmin elokuu/1955 - huhtikuu/1958. Elikkä ideana, että mennään kympin raitiovaunulla Koroistentielle ja siellä vaihdetaan Haagan bussiin. Kuulopuheiden mukaan kaikki asianomaiset totesivat tämän kokeilun epäonnistuneeksi ja se sitten lopetettiin. Sivutuotteena Suomen Turistiauto pääsi linjaliikennöinnin alkuun.
Mitä tulee kuormitukseen Helsingin tai naapurikunnan lähiöistä Helsingin cityyn päin, niin omien kokemusten mukaan (olen jonkun verran ajellut bussia Manskulla) melkoinen osa asiakkaista tulee perille asti. Eli jos bussissa on kymmenen asiakasta Kisahallin kohdalla, niin viisitoista on koko vuoron kuorma. Joitakin poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi Meilahden sairaalakeskittymän työaikoihin soveltuvista vuoroista saattaa bussin matkustajista puolet olla sinne meneviä.
 
Mitä tulee kuormitukseen Helsingin tai naapurikunnan lähiöistä Helsingin cityyn päin, niin omien kokemusten mukaan (olen jonkun verran ajellut bussia Manskulla) melkoinen osa asiakkaista tulee perille asti. Eli jos bussissa on kymmenen asiakasta Kisahallin kohdalla, niin viisitoista on koko vuoron kuorma. Joitakin poikkeuksia tietysti on, esimerkiksi Meilahden sairaalakeskittymän työaikoihin soveltuvista vuoroista saattaa bussin matkustajista puolet olla sinne meneviä.

Se vähä kuorma tosiaan menee perille asti, kun ei noilta bussien väyliltä oikein pääse muuallekkaan. Tätä nimenomaan olisi tarkoitus paikata kääntämällä pääosa linjoista poikittain ennen keskustan terminaalia. Nykyiset matkustajat mahtuvat vaihtamalla keskustan suuntaan, uusille matkustajille voidaan tarjota uutta palvelua. Myös sietämättömän ahtaaksi kuormittuneita poikittaislinjoja voidaan väljentää siirtämällä näitä lähes tyhjiä busseja niiden tueksi.
 
Mutta jostain pitää aloittaa ja se paikka voisi olla juuri Mannerheimintielle suunniteltu bussiterminaali. Kun asiaa miettii hetken eikä pidä liityntäliikenneterminaalia itsestään selvästi tapana hoitaa liityntäliikenne, niin huomaa, että terminaali Töölön tullille tai oopperan nurkille on poikkeuksellisen huono ratkaisu. Varsikin oopperan kohdalla kyse olisi siitä, että matkustajat pakotetaan pois busseista juuri vähän ennen kuin oltaisiin keskustassa ja viimeinen asemanväli mennään junalla. Siis säästö vähentyneenä bussiliikenteenä on minimaalinen ja samoin on matkustajan saama vastine pakkovaihdosta.

Jos bussiliikennettä Mannerheimintiellä on tarpeen vähentää, niin minusta jokin Reijolantien/Laakson sairaalan tienoille rakennettava vaihtoterminaali voisi olla järkevä. Noilla main olisi helppo yhdistää Hämeenlinnanväylän-Turunväylän sektorista tulevat linjat Tuusulanväylän-Itäväylän suuntaan. Jos raitiovaunuille haluaa tuosta esteettömän reitin keskustaan, niille voisi kaivaa Manskun alle cut-and-cover tunnelin tuolta jonnekin Postitalon-Lasipalatsin tienoille. Samaan tunneliin laittaisin myös kevyen liikenteen väylän. Toisaalta tuolta on sen verran lyhyt matka keskustaan, että hidaskaan ratikka ei vaikuta matka-aikaan kovin merkittävästi.

Jos vajaa kymmenen matkustajaa/bussi on totta myös ruuhka-aikojen tienoilla, olisi myös syytä harkita bussikaluston keventämistä. Kun kerran matkustajia ei ole, onko tarpeen ajaa täysikokoisella bussilla? Jos Manskulla on vain kymmenkunta matkustajaa, voi vain arvailla, millainen tungos bussissa on sen kurvaillessa Espoon/Vantaan metsissä... Pitkiä seutulinjoja voisi ehkä ajaa ruuhka-aikojen ulkopuolella jollain 10-15-paikkaisella kevytkalustolla, ehkäpä vielä niin, että Helsingissä ei palvella sisäisen liikenteen matkustajia.
 
Jos vajaa kymmenen matkustajaa/bussi on totta myös ruuhka-aikojen tienoilla, olisi myös syytä harkita bussikaluston keventämistä. Kun kerran matkustajia ei ole, onko tarpeen ajaa täysikokoisella bussilla? Jos Manskulla on vain kymmenkunta matkustajaa, voi vain arvailla, millainen tungos bussissa on sen kurvaillessa Espoon/Vantaan metsissä... Pitkiä seutulinjoja voisi ehkä ajaa ruuhka-aikojen ulkopuolella jollain 10-15-paikkaisella kevytkalustolla, ehkäpä vielä niin, että Helsingissä ei palvella sisäisen liikenteen matkustajia.

Kyllä niissä väkeä useimmiten on, mutta varsinkin ruuhka-aikaan matkustajia jää paljon pois jo ennen keskustaa muun muassa Ruskeasuolla ja Meilahdessa. Matkustaminen Espoosta ja Vantaalta bussilla keskustaan asti on vähentynyt, kun junaliikennettä on parannettu ja bussien matka-ajat ovat kasvaneet. Toisaalta monilla linjoilla myös vuoroväli on pidentynyt. Täysimmillään Mannerheimintietä keskustasta lähtevät seutubussit lienevät jossain Ruskeasuon - Etelä-Haagan seutuvilla.
 
Takaisin
Ylös