Matkustajaliikenteen vapautuminen

Minä näen, että kilpailun pitää jo lopultakin avautua matkustajaliikenteelle tässä maassa. Valtiollinen laitos on hyvin kankea, joskus muutoksissaan jopa todella epäystävällinen kaikessa muutos-tohinoissaan. Tämän saanut itse kouriintuntuvasti kokea. Automaattien käyttö sekin ajoittain hyvin mutkikasta, kaikkine "koodi-pelleilyineen". Tässä tarkoitan sanoa, että käytettävyys luvattoman heikkoa, kaikkia kampanja-koodeja "ei varmaan itse pirukaan osaa". :mad:
 
Viimeksi muokattu:
Hallituksestahan tällä hetkellä kilpailevien operaattoreiden tulo on eniten kiinni. Niin pitkään kun niitä ei sallita VR toki toimii nykykäytännön mukaan.
Niitä sallitaan mm. reiteillä Turku–Naantali, Turku–Uusikaupunki, Karjaa–Hyvinkää, Jyväskylä–Äänekoski, Lahti–Heinola ja Seinäjoki–Kauhajoki–Närpiö. Jos VR liisaisi tai myisi ylijäämäkalustoaan, näille rataosille voisi syntyä alueellista henkilöjunaliikennettä. Se ei todennäköisesti olisi itsekannattavaa ainakaan aluksi, mutta olisi alue- ja paikallispoliittisesti perusteltua.

VR:n palvelusopimus LVM:n kanssa on voimassa 31.12.2019 saakka. Jos uutta yksinoikeussopimusta ei solmita, liikenne avautuu automaattisesti kilpailulle koko rataverkolla.
 
Automaattien käyttö sekin ajoittain hyvin mutkikasta, kaikkine "koodi-pelleilyineen". Tässä tarkoitan sanoa, että käytettävyys luvattoman heikkoa, kaikkia kampanja-koodeja "ei varmaan itse pirukaan osaa". :mad:

Tarkoitatko Veturi-alennuksia? Liityin taannoin ja olen sen jälkeen kulkenut junalla monta kertaa ilman että automaatilla lippua ostaessani olisi tullut mieleenkään että syöttäisin jonkun kanta-asiakaskoodin. Enhän edes muista omaani ulkoa (enkä opettele!) eikä VR ole suvainnut lähettää mitään korttia, jolla homma hoituisi asiakasystävällisesti. Veikkaan että Veturin suosio jää vähäiseksi harrastelutouhuksi kun systeemi on suunniteltu näin epäintuitiiviseksi. Kyseessä lienee myös ainoa ohjelma, jossa yritys pidättää itselleen oikeuden potkia asiakkaita ulos järjestelmästä jos käyttö jää "liian vähäiseksi" kahden vuoden tarkastelujaksolla. Käsittämätöntä ylimielisyyttä! Ihan kuin VR ei haluaisi rekisteröidä ihmisiä kanta-asiakkaikseen? Ainutlaatuinen asenne yritysmaailmassa.
 
Tarkoitatko Veturi-alennuksia? Liityin taannoin ja olen sen jälkeen kulkenut junalla monta kertaa ilman että automaatilla lippua ostaessani olisi tullut mieleenkään että syöttäisin jonkun kanta-asiakaskoodin. Enhän edes muista omaani ulkoa (enkä opettele!) eikä VR ole suvainnut lähettää mitään korttia, jolla homma hoituisi asiakasystävällisesti. Veikkaan että Veturin suosio jää vähäiseksi harrastelutouhuksi kun systeemi on suunniteltu näin epäintuitiiviseksi. Kyseessä lienee myös ainoa ohjelma, jossa yritys pidättää itselleen oikeuden potkia asiakkaita ulos järjestelmästä jos käyttö jää "liian vähäiseksi" kahden vuoden tarkastelujaksolla. Käsittämätöntä ylimielisyyttä! Ihan kuin VR ei haluaisi rekisteröidä ihmisiä kanta-asiakkaikseen? Ainutlaatuinen asenne yritysmaailmassa.

Lipunmyynnissä ei myöskään kysellä tuota Veturi koodia. Se pitäisi omatoimisesti osata lausua heti lipunoston alussa ennen kuin sanoo muuta, koska lipunmyyjä ei sitä pysty syöttämänä järjestelmään kuin ainoastaan heti lipunoston alussa. Eli homma on tehty todella huonosti, ja vaikeaksi. Ainoa etu jonka asiakas Veturista saa on se että tarjoukset lähetetään viikon aikaisemmin kuin muille.
 
VR:n palvelusopimus LVM:n kanssa on voimassa 31.12.2019 saakka. Jos uutta yksinoikeussopimusta ei solmita, liikenne avautuu automaattisesti kilpailulle koko rataverkolla.
Tämä tiedetään VR-Yhtymässä, joka valmistautuu tähän hetkeen. Se ei valmistaudu kilpailuun vaan siihen, että silloinkaan ei ole kilpailua, eli tilanne on sama kuin on ollut tavaraliikenteessä jo viisi vuotta. On täysin johdonmukaista sekä vastustaa kaluston ja operoinnin erottamista erillisiin yhtiöihin että romuttaa kalustoa niin paljon kuin ehditään. Sillä periaatteella on estetty muiden tavaraliikenneyrittäjien toiminta, joten sama tomintamalli on täysin luonteva myös estämään uusien henkilöliikennetoimijoiden tulo markkinoille. Kuten on jo nähty näillä muutamilla ”vapailla” rataosilla.

Sinänsä VR-Yhtymän ja LVM:n väliset sopimukset ovat puhtaita muodollisuuksia. Ne ovat yhtä sitovia kuin mikä hyvänsä sopimus, jonka tämänkin tekstin lukija tekee itsensä kanssa. Suomen hallitus tai eduskunta voivat milloin hyvänsä päättää ryhtyä edistämään rautatieliikennettä Suomessa ja ilmoittaa, että yksinoikeussopimus lakkaa välittömästi. Sopimuksella on merkitystä vain VR-Yhtymän johdolle ja muulle henkilökunnalle. Johto tietää, että heidän kykyjään, taitojaan ja tietojaan eivät normaalit liiketoiminnan olosuhteet tule asettamaan kyseenalaisiksi ainakaan vuoden 2019 loppua aikaisemmin. Henkilökunta puolestaan tietää, että heillä ei ole työmarkkinoita ainakaan seitesemään vuoteen. Eli jos työolot ja palkkaus eivät miellytä, on pakko vaihtaa alaa.

Ainoa asia, mikä tässä tilanteessa kummastuttaa, on eduskunnan ja hallituksen sinisilmäisyys ja auktoriteettiusko. Tässäkin Kyllösen vastauksessa näkyy jälleen kerran, että vastauksen perimmäinen lähde on VR-Yhtymä. Poliitikot siis eivät ohjaa omistamaansa yhtiötä, vaan yhtiö ohjaa ”omistamiaan” poliitikkoja. Miksi? Onko esimerkiksi vasemmistoa edustavan ministerin poliittisen agendan mukaista tukea monopolikapitalismia eikä työväestöä, vanhuksia tai vähävaraisia, jotka haluaisivat matkustaa? Onko vihreitä edustavan omistajaohjausministerin poliittisen agendan mukaista tukea rautatieliikenteen supistamista ja vastustaa kierrätystä hyväksymällä rautatiekaluston tuhoaminen? Onko kokoomuslaisen pääministerin poliittisen agendan mukaista estää liiketoimintaa ja rajoittaa kilpailua ylläpitämällä ja vahvistamalla monopolia alalla, jolla kilpailuun ja liiketoimintamahdollisuuksien kasvuun on jopa paineita? Onko demareiden poliittisen agendan mukaista estää kuntia ja seutuja perustamasta ja ylläpitämästä junaliikennettä ja kehittämästä yhdykuntarakennetta oman junaliikenteensä varaan?

Antero
 
Niitä sallitaan mm. reiteillä Turku–Naantali, Turku–Uusikaupunki, Karjaa–Hyvinkää, Jyväskylä–Äänekoski, Lahti–Heinola ja Seinäjoki–Kauhajoki–Närpiö.

Mielenkiintoinen tilanne syntyisi, joss (if and only if) Pori-Haapamäki rata kunnostettaisiin täysin liikenneviraston ulkopuolisella rahalla, tällä välillä voitaisiin silloin riippuen radan haltijasta kieltää VR OY:ltä KAIKKI liikenne, myös tavarajunat. Matkustajapotentiaaliakin olisi Porin ja Parkanon välillä varmasti, mm Tykistöprikaatin lomakyydit.

Ketjussa esille tuomani kysymykset kaluston hyvästä kunnosta tai uudesta kalustosta perustelen sillä, että ei vanhoilla romuilla, joilla on paljon pajapäiviä mitään tulosta tehdä. Mutta katsokaa Vikinglinjaa: lähes kaikki laivat hyvinkin yli rippikouluikäisiä, mutta melkeen velaton yhtiö, maksaa osinkoa ja parempaa palkkaa miehistöilleen kuin Tallink. Laivojen matkustajatilat kelpo kunnossa, palvelu hyvää ja ystävällistä. Eli se on aivan sama minkä ikäinen veturi on, kunhan se on ehjä ja tarkoituksen mukainen.

Ruotsalaisilla muuten oli se luulo, että he pääsevät tänne ajamaan Torniojokilaakson malmeja Virosta tuoduilla Union Pacificin kaatopaikalta haetuilla vetureilla, joiden akselipainot ovat yli 30t reippaasti eikä kulunvalvonnasta tietoakaan. Nykyrata Kolariin taitaa sallia 22,5t normaaleilla junilla. Venäläisiä vaunuja on ajat sitten jo ajettu monessa paikkaa alennetulla nopeudella ja 25t painoilla.. taitaa verkkoselostuksessakin olla jokin maininta.

Anteto toi taas hyvin esille koko VR OY:n ongelman ytimen: "Poliitikot siis eivät ohjaa omistamaansa yhtiötä, vaan yhtiö ohjaa ”omistamiaan” poliitikkoja."
 
Mutta katsokaa Vikinglinjaa: lähes kaikki laivat hyvinkin yli rippikouluikäisiä, mutta melkeen velaton yhtiö, maksaa osinkoa ja parempaa palkkaa miehistöilleen kuin Tallink. Laivojen matkustajatilat kelpo kunnossa, palvelu hyvää ja ystävällistä. Eli se on aivan sama minkä ikäinen veturi on, kunhan se on ehjä ja tarkoituksen mukainen.
Yksi aspekti vanhassa kalustossa on sen inhimillistyminen ajan myötä. Ruosinlaivoilla edes muutaman kerran matkustaneille merkitsevät laivojen nimet Isabella, Amorella jne. jotain ja niihin voi liittyä tärkeitäkin muistoja, samoin olisi parhaimmillaan hyvin brändätyissä junissa, jotka liikennöidään systemaattisesti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samalla, ikääntyvällä kalustolla. Santa Claus Express on äärimmäisen heikko brändi ja kaikki Savoniat ja Careliat sun muut erikoispikajunat lakkautettiin viimeistään ne korvanneiden IC-junien yhteydessä, mutta jos nyt yksityinen toimija ostaisi vaikkapa pari sinistä yöpikajunanrunkoa ja alkaisi niillä liikennöidä Helsingistä Haaparantaan, niihin olisi mahdollista syntyä tällainen tunneside. Varsinkin, jos kullakin rungolla olisi oma, mieleen jäävä nimensä.
 
... jos nyt yksityinen toimija ostaisi vaikkapa pari sinistä yöpikajunanrunkoa ja alkaisi niillä liikennöidä Helsingistä Haaparantaan, niihin olisi mahdollista syntyä tällainen tunneside. Varsinkin, jos kullakin rungolla olisi oma, mieleen jäävä nimensä.

Tuo ei edes vaatisi mitään monopolinpäättämistoimenpiteitä, sillä se olisi kansainvälinen juna. Organisaatio voisi olla vaikkapa sellainen, että Helsingin makuuvaunuosakeyhtiö ostaa kaluston ja kilpailuttaa liikenteen ruotsalaisilla operaattoreilla, joilla jo on luvat kunnossa. Liikennevirasto toki raivaisi tällaiselle kansainväliselle junalle käytännön mukaan parhaat slotitkin, VR ajaisi sitten silloin kun kansainväliseltä liikenteeltä tilaa jää :)

Mutta mitenkäs JKV? Oliko niin, että kansainvälisessäkin junassa on oltava suomalainen JKV? Ja VR on kaiketi aikanaan hankkinut sellaisen laitteiston, jota ei ole enää missään myynnissä. Se on tietysti tehokas kilpailunestokeino.
 
Mutta mitenkäs JKV? Oliko niin, että kansainvälisessäkin junassa on oltava suomalainen JKV? Ja VR on kaiketi aikanaan hankkinut sellaisen laitteiston, jota ei ole enää missään myynnissä. Se on tietysti tehokas kilpailunestokeino.
Näin on. Suomen rataverkolla kulkevassa junassa on oltava JKV-laitteisto. Tällä hetkellä tilanne linee niin, että varsinaisia junalaitteita ei enää valmisteta ja VR-Yhtymä kierrättää omiaan. Jos on aikomus käyttää uutta kalustoa, siihen on mahdollista asentaa adapteri, jolla uuden kulunvalvontalaitteen saa kommunikoimaan RHK:n ratalaitteiden kanssa.

JKV-vaatimuksesta on käytännössä tullut este museoliikenteelle. Museokaluston varustaminen JKV-laitteella maksaa käsitykseni mukaan luokkaa 150.000 €, mikä on käytännössä mahdoton hinta. EU-laajuisesti JKV-laitteet ovat melkoinen taloudellinen rasite valtioidenväliselle liikenteelle, kun eri maissa on eri tekniikat. Kansainvälisen liikenteen kalustossa on oltava kaikkien läpikulkumaiden tekniikat, mistä muodostuu huomattava osa kalustoyksikön hintaa. Pyrkimyshän on yhtenäiseen järjestelmään, mutta siihen taitaa olla vielä pitkä matka.

Antero
 
Liikenneviraston Verkkoselostuksessa vuodelle 2013 lukeekin seuraavaa:

"Junaliikenteessä on käytettävä JKV-veturilaitetta tai ilman JKV-veturilaitetta liikennöintiin on oltava rautatielain (304/2011) 76 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. JKV-veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupavoidaan myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos JKV-veturilaitetta tai sen varaosia ei ole saatavana.Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet,joilla JKV-laite on pakollinen, luetellaan Liikenteen turvallisuusviraston museoliikennemääräyksessä (RVI/295/411/2008). Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusvirastosta."

Tämä on kyllä hyvin härskiä touhua. Yhtäältä todetaan, että poikkeuslupa voidaan myöntää, jos turvallisuus ei vaarannu ja jos JKV-laitteita ei ole saatavana, mikä on hyvä asia, mutta samalla käytännössä estetään ilman JKV:tä liikennöinti käytännössä kaikessa junaliikenteessä museoliikennettä lukuunottamatta.
 
Liikenneviraston Verkkoselostuksessa vuodelle 2013 lukeekin seuraavaa:

"Junaliikenteessä on käytettävä JKV-veturilaitetta tai ilman JKV-veturilaitetta liikennöintiin on oltava rautatielain (304/2011) 76 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. JKV-veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupavoidaan myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos JKV-veturilaitetta tai sen varaosia ei ole saatavana.Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet,joilla JKV-laite on pakollinen, luetellaan Liikenteen turvallisuusviraston museoliikennemääräyksessä (RVI/295/411/2008). Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusvirastosta."

Tämä on kyllä hyvin härskiä touhua. Yhtäältä todetaan, että poikkeuslupa voidaan myöntää, jos turvallisuus ei vaarannu ja jos JKV-laitteita ei ole saatavana, mikä on hyvä asia, mutta samalla käytännössä estetään ilman JKV:tä liikennöinti käytännössä kaikessa junaliikenteessä museoliikennettä lukuunottamatta.

Entä tämä sitten?
Jos on aikomus käyttää uutta kalustoa, siihen on mahdollista asentaa adapteri, jolla uuden kulunvalvontalaitteen saa kommunikoimaan RHK:n ratalaitteiden kanssa
Onko tuommoinen adapteri kallis tai epäkäytännöllinen?
 
TS Kolumni: Yksityistäminen ei sovi junaliikenteeseen

Joku vanhempi opettaja peruskouluajaltani sanoi HKL-monopolin loppuessa: "Kun kilpailu kiristyy, raha pitää aina tiristää jostakin. Bussien kunto takuulla huononee jatkuvasti eikä tämä mitään kustannuksia säästä." Ja eikös siinä niin käynytkin, ettei rahasäästöjä tullut, bussien kunnosta on oma ketjukin ja yhtiöt taistelevat oikeudessa. Ilman "markkinahäirikköä" liikenteestä saattaisi joutua maksamaan mitä tahansa. Mutta miten on junaliikenteen laita? Tuleeko kaikista Suomen junayhtiöistä halpisyhtiöitä romujunineen? Nyt kysyn, kun en tiedä: Voiko täällä Suomessa käydä lontoolaiskolumnistin kirjoittamalla tavalla, että kilpailutetaan yksinoikeus tietystä rataosuudesta ja lippujen hinnat vain kallistuvat?

Näen, että junissamme näyttäisi olevan tilaa. Huomaan, että monet matkustavat bussilla pitkiäkin matkoja, joita voisi tehdä mukavemmin, nopeammin ja ympäristöystävällisemmin junalla (toki jotkut pääsevät bussilla paremmin suoraan perille). Tämä tarkoittaa sitä, että VR:llä voisi olla varaa kilpailla lipunhinnoissa nykyistä tiukemmin. Lisäksi maaseudulla yhteysliikenne juna-asemille voisi olla paremmantasoistakin, eikä ainakaan Orivedellä ole edes synkronoitu junien aikatauluun. Ajallaan junat kulkevat omasta kokemuksestani paremmin kuin bussit ja viime talvella VR luvatusti paransi toimintaansa ja junat kulkivat suht kaikki ajallaan (esim. omat laskelmani viime talvelta: 50% paikallisbusseista oli yli 3 min myöhässä, kun taas paikallisjunista vain 15%. Otanta oli ruuhka-aikaan tunnin verran toteutuneita ohitusaikoja busseille ja junille Pasilasta kevyessä lumipyryssä tammikuussa). Kuitenkin, parasta mitä voi kilpailutukselta toivoa, on että lupia haettaisiin henkilöliikenteen käytöstä poistuneille rataosuuksille ja että yksityiset yritykset rakentaisivat lisää rataosuuksia (onko tämä edes mahdollista?).
 
Joku vanhempi opettaja peruskouluajaltani sanoi HKL-monopolin loppuessa: "Kun kilpailu kiristyy, raha pitää aina tiristää jostakin. Bussien kunto takuulla huononee jatkuvasti eikä tämä mitään kustannuksia säästä." Ja eikös siinä niin käynytkin, ettei rahasäästöjä tullut, bussien kunnosta on oma ketjukin ja yhtiöt taistelevat oikeudessa.
Kiitos huonon sopimustekniikan näin on päässyt käymään. Vertaa Tampereeseen, jossa kilpailutettu liikenne on vähintään yhtä laadukasta ellei laadukkaampaa kuin TKL:n suorahankintaliikenne, ja selkeästi parempaa kuin HSL-alueella.

Tuleeko kaikista Suomen junayhtiöistä halpisyhtiöitä romujunineen? Nyt kysyn, kun en tiedä: Voiko täällä Suomessa käydä lontoolaiskolumnistin kirjoittamalla tavalla, että kilpailutetaan yksinoikeus tietystä rataosuudesta ja lippujen hinnat vain kallistuvat?
Voi periaatteessa, jos kilpailutetaan yhtä löperöllä tarjouskilpailulla. Kun myönnetään yksinoikeuksia, tilaajan pitäisi aina määrittää tiukat ylärajat lippujen hinnoille ja asettaa myös kovempi palvelutasovelvoite, kuin mitä markkinaehtoisesti syntyisi. Mutta kolumni ei anna yhtään hyvää syytä sille, miksi esim. Tampereen ja Turun joukkoliikenneviranomaiset eivät voisi tilata lähijunaliikennettä Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen ja tarvittaessa päättää kilpailuttaa operoinnin. Kalustoyhtiöitä perustetaan sen takia, että on olemassa joku taho, jolle kaluston pitkällä iällä on merkitystä. Jos operaattori turmelee kaluston huonolla huollolla, se joutuu korvaamaan sen kalustoyhtiölle. Kun taas operaattori, joka omistaa kaluston itse voi laiminlyödä huollon ja ostaa kertakäyttöbusseja tai romuttaa kalustoa, jolle olisi vielä huolehtivissa käsissä vuosikymmeniä käyttöä.

VR:llä voisi olla varaa kilpailla lipunhinnoissa nykyistä tiukemmin.
Niin, mutta kun vielä riittää ihmisiä, jotka maksavat mieluummin sen ns. täyden hinnan, niin mikäs siinä röhnöttäessä. :)

Lisäksi maaseudulla yhteysliikenne juna-asemille voisi olla paremmantasoistakin, eikä ainakaan Orivedellä ole edes synkronoitu junien aikatauluun.
Koko Vilhonkatu täytyisi varmaan vaihtaa, jotta muutos parempaan tulisi. Tosin tämä asia on ollut kiinni myös ns. sukuoikeusparoneista, jotka ovat tehneet VR:n kanssa yhteistyötä vain reviirijaon ja hintakartellin osalta (esim. kun VR lakkautti paikallisjunaliikenteen Orivedelle, niin Paunu sai ajaa linjoja 45 ja 95 yksinoikeudella).

Kuitenkin, parasta mitä voi kilpailutukselta toivoa, on että lupia haettaisiin henkilöliikenteen käytöstä poistuneille rataosuuksille ja että yksityiset yritykset rakentaisivat lisää rataosuuksia (onko tämä edes mahdollista?).
Jälkimmäiseen kysymykseen voisin sanoa kohtuullisen varmaksi, että ei tule tapahtumaan. Liikennöinnin ja radanpidon ansaintalogiikat ovat sen verran erilaiset, radanpidossa investoinnin takaisinmaksun tavoiteaika on jopa 50…100 vuotta, kun liikennöinnissä ei tarvitse isoja hankintoja tehdä, jos kaluston saa liisattuna. Ehkä jotain Nelostien tapaisia PPP-hankkeita voi syntyä, mutta nekin ovat viranomaisaloitteisia.

Henkilöliikennettä on kyllä lupa odottaa monellekin rataosalle, joilta se on lakkautettu. Heti, kun saadaan kalustoyhtiö, joka ostaa Dm7-hankinnan tavoin ison sarjan standardikalustoa, jota sitten vuokrataan liikennöitsijöille ympäri maan.
 
Takaisin
Ylös