Toimivan automaattiautojärjestelmän hyödyt ovat valtavat ja taloudellinen potentiaali myös. Yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat valtavat, kun autojen käyttö tehostuu ja parkkiongelmat lievenevät. Automaattiautoilla on myös suuri positiivinen ympäristöpotentiaali. Kimppakyyti erikokoisilla autoilla toimii vihdoinkin. Ja kutsujoukkoliikenne.
Minusta tässä lainatussa kappaleessa on niin paljon perustelemattomia väitteitä ja suoranaisia virheitä, että tämä yksin vie pohjan koko automaatiohypeltä.
Automaatio tulee, jos siitä on jotain hyötyä. Kuten Petteri itsekin on todistellut, teknologia on jo olemassa. Olen itse matkustanut automaattiratikalla jo 1980-luvun alussa. Siis liki 30 vuotta sitten. Vähemmän riskialttiissa demoympäristöissä on osoitettu itse liikkuvien laitteiden toimivuus ja videokameralla maalattua viivaa seuraavia busseja on ollut jo kaupallisessa käytössä pari vuotta. (Mutta ei Suomessa eikä tule, koska talvi hävittää optisen viivan.)
Automaatio on jo joukkoliikenteessä estämässä junien, metrojen ja ratikoiden onnettomuuksia. Markkinoilla on kai autojakin, joissa on törmäystutka. Mutta kun autoja markkinoidaan ajonautinnolla, missä on kysyntä itse leikkivälle autolelulle?
Tuosta ylle lainatusta kappaleesta minulle tulee mieleen mm. corbulaisten kaupunkisuunnittelijoiden innostus autosta, joka ratkaisee kaikki kaupungin ongelmat. 70 vuoden aikana nähty todellisuus osoittaa, että suurempaa riesaa kuin autot ei kaupunkien historiassa ole tainnut ollakaan. Eikä sitä asiaa muuta miksikään se, että autot alkaisivat ajella itsekseen. Sillä silloinkin ne vievät liikaa tilaa, pilaavat elinympäristön sekä esteettisesti että terveydellisesti ja tuhlaavat liian suuren osan ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Ei ole mitään yhteiskuntataloudellisia hyötyä, ainoastaan haittoja. Ainoa terve kehitys on sellainen, joka johtaa autojen ja niiden käytön vähenemiseen.
Myös kimppakyydit ja kutsujoukkoliikenne ovat utopioita, jotka elävät sellaisten automaatiosuunnittelijoiden mielissä, joissa ei ole tietoa ja ymmärrystä liikenteestä. Aikataulutettu joukkoliikenne kun pystyy parempaan palveluun kuin ennalta tilattava bussi, jonka reitti kiertelee satunnaisissa osoitteissa noutamassa ja jättämässä ihmisiä, joista kellään ei ole yhteistä lähtö- ja päätepistettä.
Ongelma ei ole kyytien järjestely, joka on käsittääkseni jokseenkin triviaali reitityksen optimointitehtävä, vaan se, että palvelu on lopulta kehnompi kuin oma auto tai joukkoliikenne. Kutsukimppakyytiä käyttävät vain liikuntarajoitteiset ja vanhukset – pakosta. Jos he saisivat valita, he kulkisivat taksilla eli yksilöllisellä kutsukimppakyydillä. Mutta sitä ei kaupunki kustanna, se on liian kallista. Sehän on automaattinen auto käyttäjänsä näkökulmasta. Eikä se ole liian kallista vain siksi, ettei sitä ole automatisoitu. Vaan siksi, että sen käyttöaste on vielä surkeampi kuin henkilöautolla.
Harri Turunen on aivan oikeassa. Meidän on turha tuhlata rahaa ostamalla Siemensiltä metron kuljettajattomuus. Se ei hyödytä Suomea mitenkään. Omaa tekniikan osaamistamme kannattaa suunnata aivan muihin asioihin, joilla edistetään hyvinvointia ja esimerkiksi vähennetään liikenteen tarvetta. Sellaisella on menekkiä maailmallakin sen lisäksi, että hyödymme siitä ensimmäisinä itse.
Antero
