- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Joskus oli puhetta, että kahden vaunun väliin lisättäisiin samanlainen välipala kuin korkealattiaisiin ratikkoihin on tarkoitus lisätä. Miksei, voisi toimiakin.
Miksi Vaasan rata pitäisi sähköistää?
- Viestiketjun aloittaja Kani
- Aloituspäivämäärä
Joskus oli puhetta, että kahden vaunun väliin lisättäisiin samanlainen välipala kuin korkealattiaisiin ratikkoihin on tarkoitus lisätä. Miksei, voisi toimiakin.
- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Kemijärven 100 km radalle sähköt yhtä päivittäistä makuuvaunujunaa varten. Vaasan yhtä pitkälle radalle sähköt tuntemattomasta syystä. Jos ongelma on vanhojen dieselveturien epäluotettavuus ja sinisten vaunujen vanhanaikaisuus, luulisi olevan halvempi laittaa joku parempi veturi ja modernimpia vaunuja. Ei hyvänen aika ongelmaa pidä lähteä korjaamaan laittamalla sähköt pistoradalle.
Jos luulevat saavansa vaihdottomat yhteydet Helsinkiin jokaiselle junavuorolle sähköistämällä, niin erehtyvät pahan kerran. Pendolinojakaan ei voida yhdistellä Seinäjoella, kun yhdistämistekniikka on toimimatonta.
Sähköistäminen myös pilaa mahdollisuuden ajaa dieseljunia vaihdotta Vaasasta Pieksämäen kautta Joensuuhun, sillä ei niitä kannata sähköradalla ajaa noin pitkää matkaa.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Loppuun ajettu? Sm1 alkaa olla sellaista teknologiaa, ettei sitä ajeta loppuun koskaan. Kulumisen, korroosion tai väsymisen vuoksi uusittavia osia on niin vähän, että niiden huoltaminen ja vaihtaminen on ikuisesti halvempaa kuin uuden hankkiminen. Sama koskee myös vanhentuvaa tekniikka, johon ei saa varaosia. On hyvin edullista korvata vanhentunut moduli uudella tekniikalla toteutetulla modulilla.
Ihan käytännössä Sm1 voidaan saneerata esim. siten, että liitevaunusta tehdään matalalattiainen telien väliseltä osuudelta. Valmis malli tästä on Sm4. Remontti on varsin vaatimaton.
Matalan osan katolle voidaan sijoittaa 2 kpl. aggregaattiyksiköitä. Vastaavia löytyy esim. Alstomin Regio Citadis -vaunun hybridiversiosta. Nykyaikaiseen tapaan juna voidaan varustaa myös ilmastoinnilla.
Jos halutaan, lattian keskiosan madallus voidaan tehdä vetovaunullekin. Nyt lattian alla sijaitseva instrumentointi sijoitetaan katolle. Näin on tehty myös Sm4:ssä.
Jos taas halutaan pihistellä, juna voidaan pitää korkealattiaisena ja sijoittaa aggregaatit liitevaunun lattian alle. Jos sekin tuntuu liian rohkealta, niin noin 6 istumapaikan sijaan voidaan aggregaatille varata tilaa matkustamosta.
Antero
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Milanossa huomasin tällaista arkiliikennettä. Vasemmalla tämän vuosikymmenen kaksikerrossähköjuna ja oikealla 1920-luvun perussähköjuna, kumpikin valmiina lähtemään linjalle tienaamaan. Ja kuva on siis tältä vuodelta.
Liitetiedostot
Junakaluston töhertelijöille on Italiassa näemmä annettu periksi- josko heidän toimiaan on edes yritetty vastustaa. Asemapoliiseilla lienee parempaa tekemistä...
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Entä ruostuva teräskori?
Ko. sähköistyksessä on tietysti kysymys Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta raivostuneiden äänestäjien tyynnyttelystä. Rautatietaloudellisesti radan sähköistämisessä ei luonnollisesti ole järkeä, koska makuuvaunuliikenteen osalta on juuri investoitu aggregaattivaunuihin ja tavaraliikenne on sellutehtaan lakkauttamisen myötä ainakin lyhyellä aikavälillä vähentymässä. Jos raakapuuta on tarkoitus kuljettaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän niin Sallan ratakin täytynee säilyttää ja se pakottaisi käyttämään Kemijärven tavarajunassa jatkossakin dieselvetureita.
Vaasalaisille varmaankin sopisi dieselvetoinen liikenne kunhan yksi Pendolino käy muodon vuoksi kerran päivässä Vaasassa kääntymässä. Tämän radan sähköistyksessä kysymys näyttäisi olevan siitä, että vaasalaiset kokevat asuvansa periferiassa, kun Vaasaan ei pääse moderniksi mielletyllä sähköjunalla. Yksi Pendolinovuoro päivässä riittänee poistamaan tämän alemmuudentunteen.
Jos ja kun sellutehtaan lakkauttaminen Kemijärvellä tulee todella tarkoittamaan väitettyä neljän kuudesti viikossa kulkevan tavarajunaparin lisäystä, sähköistyksessä saattaisi vähitellen ollakin järkeä. Tällainen arvio liikenteen laajuudesta ei kuitenkaan taida perustua edes vähäisessä määrin varmuuteen tai edes todennäköisyyksien laskemiseen, vaan ennemmin toiveajatteluun. Päätös on puhtaan aluepoliittinen ja tehty hatarin perustein.
Vaasan radasta taas voi sanoa, että uskoisin sen liikennemäärien voivan olennaisesti kasvaa, jos radan nopeudet kasvavat ja toisaalta matkustajaliikenteessä vältytään veturin- tai junanvaihdolta Seinäjoella. Sanomattakin on kuitenkin selvää, että paljon sähköistystä tärkeämpää tämänkin radan kannalta olisi radan kunnon parantaminen ja nopeuksien nostaminen.
Laajemmin sähköistysohjelmaa katsoen voidaan todeta, että lista on kaiken kaikkiaan melko tasapainoinen. Siis - jälleen kerran - olettaen, liikennemäärät kehittyvät valituilla radoilla kuten niiden toivotaan. Samoin, jotta sähköistyksistä hyötyy myös henkilöliikenne, olisi lähivuosina väistämättä investoitava käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edulliseen sähkömoottorijunakalustoon, ellei sitten Sm1-junia haluta siirtää syrjäradoille. Dm12-moottorivaunun korvaaminen Sr1+kaksi vaunua -yhdistelmällä vaikkapa Iisalmen ja Ylivieskan välillä tuskin olennaisesti ainakaan parantaa sähköistyksen kannattavuutta. Muistettakoon kuitenkin, että Vaasaa ja Kemijärveä lukuun ottamatta kyse on vasta ensi vaalikauden hankkeista. Niille ehtii vielä tapahtua aivan mitä tahansa.
Vaasan radasta taas voi sanoa, että uskoisin sen liikennemäärien voivan olennaisesti kasvaa, jos radan nopeudet kasvavat ja toisaalta matkustajaliikenteessä vältytään veturin- tai junanvaihdolta Seinäjoella. Sanomattakin on kuitenkin selvää, että paljon sähköistystä tärkeämpää tämänkin radan kannalta olisi radan kunnon parantaminen ja nopeuksien nostaminen.
Laajemmin sähköistysohjelmaa katsoen voidaan todeta, että lista on kaiken kaikkiaan melko tasapainoinen. Siis - jälleen kerran - olettaen, liikennemäärät kehittyvät valituilla radoilla kuten niiden toivotaan. Samoin, jotta sähköistyksistä hyötyy myös henkilöliikenne, olisi lähivuosina väistämättä investoitava käyttökustannuksiltaan mahdollisimman edulliseen sähkömoottorijunakalustoon, ellei sitten Sm1-junia haluta siirtää syrjäradoille. Dm12-moottorivaunun korvaaminen Sr1+kaksi vaunua -yhdistelmällä vaikkapa Iisalmen ja Ylivieskan välillä tuskin olennaisesti ainakaan parantaa sähköistyksen kannattavuutta. Muistettakoon kuitenkin, että Vaasaa ja Kemijärveä lukuun ottamatta kyse on vasta ensi vaalikauden hankkeista. Niille ehtii vielä tapahtua aivan mitä tahansa.
- Liittynyt
- 24 Syyskuu 2005
- Viestit
- 2,703
Vai Pendolino vielä pitäisi olla. Meneehän sinne jo nyt yksi InterCity-vuoro suorana Helsingistä ja tulee takaisin myös. Luulen, että vaatimukset radan sähköistämisestä hiljenisivät jo sen jälkeen, jos radalla alettaisiin liikennöidä jollain nykyaikaisella dieseljunalla. Stadler Flirt tai joku vastaava? Lisäksi Vaasan ja Helsingin välillä kulkee tiheään lentokoneita, ei liikenneyhteyksissä ole mitään vikaa. Niin ja onhan se Vaasa kyllä aika periferiaa, kaukana kaikesta
Vaasan radalla nopeat Pendolino-yhteydet onnistuvat vain lopettamalla pysähdykset Vaasan ja Seinäjoen välillä Laihiaa lukuunottamatta. Muut seisakkeet ovat niin vähän käytettyjä ja vähän asuttuja, että niillä ei kannata pysähtyä. Vaasan Pendolinot yhdistettäisiin Oulun Pendolinoihin Seinäjoella.
Toinen vaihtoehto olisi sähköistyksen jälkeen alkaa liikennöidä radalla tiheästi Sm-taajamajunia ja kehittää radan varren taajamia rautatiehen tukeutuen. Mielestäni tämä vaihtoehto olisi parempi. Samalla saataisiin lukuisat syöttöyhteydet Seinäjoelle ja tuettua kestää yhdyskuntarakennetta.
Hyvä kuitenkin, että rautateiden puolesta ollaan valmiita vaatimuksiin. Se osoittaa, että kiskoilla kulkeva julkinen liikenne on tärkeä ja arvostettu palvelu. Vastaavaa kampanjaa ei bussien puolesta saataisi, kuin ehkä Helsingissä ja parissa muussa isoimmassa kaupungissa.
Viimeksi muokattu:
Ratahallinnon asiantuntijoiden pitäisi tässä tilanteessa tehdä selväksi, ettei tällaisissa hankkeissa ole mitään järkeä. Julkisuudessa kuitenkin vain myötäillään poliitikkoja ja ilmoitetaan asian olevan ainoastaan rahasta kiinni.
Vaasan radan kohdalla pelataan mielikuvilla, eikä suostuta ajattelemaan sähköistyksen konkreettisia vaikutuksia. Tiettävästi VR ei ole luvannut yhtään Pendolino-, eikä mitään muutakaan suoraa vuoroa Vaasan ja Helsingin välille, vaikka rata sähköistettäisiin. Ainoa vaikutus olisi, että vanhan dieselveturin tilalle vaihtuisi vanha sähköveturi vetämään samoja vanhoja vaunuja.
Jos sähköistysrahat sijoitettaisiin rataosan tasoristeysten poistoon, saataisiin paremmat edellytykset palvelutason parantamiseen ajonopeuden noston kautta. Poliitikkojen pitäisikin ennemmin painostaa liikennöitsijää hankkimaan asianmukaista kalustoa.
- Liittynyt
- 24 Toukokuu 2007
- Viestit
- 52
Oman mahdollisen lisänsä Kemijärven liikenteeseen tuo Soklin kaivos. Koillis-Lappi lehdessä 06.03.2008 Yara International:n ( kaivosoikeuksien haltija ) edustaja Antti Orkola ilmaisi varsin selkeästi linjauksen kulkevan Kemijärven kautta. Kysymys kai onkin enää lähinnä siitä, mennäänkö Kemijärveltä suoraan Sokliin vai jo 80 -luvulla tutkittua reittiä Kelloselän kautta - jos, ja toivottavasti kun, lopullinen kaivoksen avaamispäätös tehdään.
Kemijärven sellutehtaan sulkemisen osasyynä voi olla Lapin hakkuiden aiheuttama kielteinen julkisuus metsäteollisuudelle, vaikka sitä ei luonnollisesti voida sanoa ääneen. Jos tämä on vähäisimmässäkään määrin sulkemisen taustalla niin tuskin suurta raakapuurallia on odotettavissa. Mikäli raakapuun kuljetus kuitenkin lisääntyy, osa kasvusta ohjautunee Sallan radalle, jonka sähköistäminen ei suunnitelmaan sisälly. Siten Kemijärven tavaraliikenteestä ainakin osa olisi pakko hoitaa jatkossakin dieselvetureilla.
Pitäisin todennäköisenä Helsingin ja Oulun välisen junatarjonnan lisääntymistä, kun Seinäjoki-Oulu -radan tasonnosto aikanaan valmistuu. Tämä tarkoittanee, että pääasiallinen liikennesuunta Seinäjoelta pohjoiseen on jatkossa vielä nykyistäkin korostuneemmin Oulu eikä Vaasa. Siten suorien Helsinki-Vaasa -junien varaan tuskin kannattaa laskea mitään.
Tämä voi muuttaa Kemijärven sähköistyksen kannattavuusnäkymiä mutta ensin olisi varmasti syytä katsoa, tuleeko kaivoshankkeesta mitään.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,298
Radan omistaa RHK, ei VR. Sitten kun tuokin rataväli on sähköistetty, on jo taatusti muitakin liikennöitsijöitä RHK:n radoilla.
Ja kun verrataan vanhaa dieseliä ja vanhaa sähköveturia, siitä sähköveturista ei kyllä tietäisi ikää muuta kuin valmistelaatasta katsoen. Ihan samanlaisia ympäristöystävällisiä ne ovat kuin upouudetkin. Dieseli olisi selkeästi ympäristöuhka.