Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?

. Ja sitä että muistaa välillä epäillä sitä omaakin agendaansa.

Hanlon's razor

Kiitos hyvästä kommentista!

Kyllä tässä itsekin asiaansa epäilee, varsinkin mukavassa raskasraide- tai bussikyydissä.

Olen myös itse käyttänyt usein iskulausetta:
"Useammin tyhmien ratkaisujen selittäjänä on tyhmyys kuin salaliitto."

Tämä pätee valitettavana tosiasiana myös siihen miksi muualla toimiviksi todettuja joukkoliikenneratkaisuja on ollut hankala saada selvitettyä ja päätöksentekoon.

Tyhmyys on näet usein myös salaliittoa vahvempi vastustaja!
 
Kyllä tässä itsekin asiaansa epäilee...
Tuo on juuri ongelman ydin: kun pitää olla niitä omia asioita ts. ollaan niin julmetun fanaattisesti yhden asian miehiä. Kun katsotaan kylmänrauhallisesti ja neutraalisti suuria kokonaisuuksia, niin ei ole tarpeen sortua hengettömään eipäs - juupas -henkiseen, mustavalkoiseen vastakkainasetteluun. Olen kavereitani (ja muitakin henkilöitä) jo vuosikymmenet kehottanut siirtymään joko - tai -ajattelusta sekä - että -ajatteluun. Se helpottaisi kummasti... Ahdasmielisyys jos mikä on sitä "tyhmyyttä", josta todellakin olisi aika päästä täällä pohjoisillakin leveysasteilla eroon.
 
Tuo on juuri ongelman ydin: kun pitää olla niitä omia asioita ts. ollaan niin julmetun fanaattisesti yhden asian miehiä.

Toki näin.

Mutta: nimenomaan kylmän rauhallisesti ja neutraalisti tarkastelee, osoittautuu, että Suomen ja myös Helsingin joukkoliikennepolitiikassa on tehty raskaita virheitä, joita halutaan jatkaa.

Se, mitä tarvitaan, on kriittinen suhtautuminen kaikkiin ratkaisuihin eli niiden etujen, haittojen ja kustannusten purkaminen moniulotteisesti.

Oma analyysini asioista on vain johtanut siihen, että busseille ja raskaalle raideliikenteelle - jotka sinänsä ovat mainioita joukkoliikennemuotoja - on varattu Suomessa rooleja joihin ne eivät mitenkään mahdu.
 
Oma analyysini asioista on vain johtanut siihen, että busseille ja raskaalle raideliikenteelle - jotka sinänsä ovat mainioita joukkoliikennemuotoja - on varattu Suomessa rooleja joihin ne eivät mitenkään mahdu.
Tuossa väitteessä on varmasti jonkin verran perää. Yhtenä syynä voisi nähdä ehkä sen, että joukkoliikennettä suunnitellaan hyvin usein toisille ihmisille - suunnittelijat ja päätöksentekoon osallistuvat taitavat itse käyttää ensisijaisesti omaa autoa. Varmasti virheitäkin on tehty, mutta kuinka raskaita, sen suhteen arviot taitavat vaihdella.
 
Ja kaikki ratkaisut ovat aikansa lapsia. Helsingin metron rakennustapa on hyvin lähellä Pietaria. Pietarin metro oli Helsingin metron suunnitteluaikana maailman modernein joukkoliikennejärjestelmä.

Jos Helsingin metro rakennettaisiin uusiksi, sen rakennustapa olisi Tapiola - Itäkeskus välillä hyvin lähellä nykyistä/suunniteltua. Kalusto olisi vaan kevyempää ja asemat hiukan lyhyempiä. Verkoston loppupäät olisivat varmaan aikalailla erilaiset.
 
Pietarin metro oli Helsingin metron suunnitteluaikana maailman modernein joukkoliikennejärjestelmä.
Kenen mukaan ja millä perusteilla? En keksi mikä olisi ollut Pietarin metrossa jollain lailla erinomaista ja uutta 1960-luvulla, jolloin maailmassa oli kymmeniä samanlaisia metroja.

Antero
 
Bussin matka-aika on venyvä käsite ja riippuu myös siitä onko ruuhka vai ihanteelliset olosuhteet kuten myöhään illalla. Kuljettajarahastus vaikuttaa matkanopeuteen myös aika kummasti.
Minusta Länsiväylän bussiliikenne osoittaa, miten hyvin tiheäkin bussiliikenne toimii, kun sen halutaan toimivan.

Osa linjoista ajaa myös Lauttasaaren kautta, ja tämä tarjonta taitaa vastata kysyntää. Valtaosa matkustajista on matkalla Lauttasaaren ohi, ja he ovat taatusti tyytyväisiä siitä, että ohi myös pääsevät.

Hanasaaren pysäkkihän on muuten vain liityntäliikennettä. Metron tapauksessa se on niin erinomaista! Mutta bussien tapauksessa, kun ei edes tarvitse kävellä ja vaihtaa tasoa vaan voi seistä samalla pysäkillä ja lyhyemmän aikaa kun metron kanssa menee kävelyyn, niin ei olekaan liityntä hyvä.:icon_frown:

...mutta reitin toinen pää on aina keskustassa, ellei ole kyseessä esikaupunkeja yhdistävä kehäyhteys kuten Tukholman Tvärbanan tai tuleva Jokeri, tai jos ei haluta tuottaa sellainen pakollinen vaihto raitiotiestä metroon kuten Tukholman Ropstenissa.
Keskustaan päättyvä seudun sisäinen joukkoliikenne on väärä ratkaisu. Siitä huolimatta, että täällä tätä harrastetaan.

Pikaraitiotie Helsinginniemen kaltaisessa ahtaassa kivikaupungissa on mahdollista vain jos joko autot tai raitiotie laitetaan tunneliin, muuten se ei ole pikaraitiotie.
Maailman pisin raitiolinja, Karlsruhen S4, on pituudeltaan luokkaa 200 km ja kulkee Karlsruhen keskustan kävelykadun kautta. Molemmin puolin Karlsruhea linja ajaa rautatieradalla, jossa sen on pikajunaliikenteen vuoksi kuljettava täsmälleen eli parin minuutin sisällä laaditussa aikataulussaan. Kaupunkirakenteeltaan Karlsruhe on samanlainen kuin Helsinki.

Tietenkin kävelykadulla ajetaan hiljaisella nopeudella (15 km/h) ja pysäkkejä on tiheään. Niin pitääkin tehdä, kun optimoidaan matkustajien matka-aikaa, ei ainoastaan vaunun nopeutta.

On hyvä muistaa, että ihminen kävelee minuutissa noin 60-80 m, ratikka kävelykadulla ajaa minuutissa 250-300 m (4-5 kertaa nopeammin kuin kävely) ja tunneliliikenteessä ajetaan minuutissa 700-1000 m. Maan pinnalle pääsyyn kuluu 1-2 minuuttia ja maanalaisen asemien puoliväliin kävelyyn kuluu 5-8 min. matka-ajan kannalta Karlsruhen ratkaisu on paras - ja halvin.

Ehkäpä olisi syytä käsittää PIKAraitiotie siten, että se PIKA tulee kokonaismatka-ajasta ovelta ovelle. Siis kävelyyn kuluva aika mukaan laskettuna. Kuten oikeasti aina kaikkien matkojen kesto on - jopa automatkojen.

Karlsruhessa muuten on myös tunnelipuolue ja suunnitelma ratikoiden poistamisesta Kaiserstrassen kävelykadulta. Hanke ei vaan saa kannatusta. Kauppiaat vastustavat ja rahaa ei löydy, koska tunneli heikentäisi keskustan läpäisykykyä. Vaikka tunnelin idoijat ovat keksineet tunnelinsa siksi, että kaupungin läpi pitäisi saada enemmän vaunuja. Ilmeisesti vanha typerä luulo, että nopea = suurempi kapasiteetti. Niinhän asia ei ole.

Helsingillä on riesana vielä nykyisten raitioteiden kapea raideleveys, jyrkät kaarresäteet ja tilaulottuman ja pysäkkien niukka mitoitus keskustassa joka vaikeuttaa vaunujen koon kasvattamista.
Raideleveydellä ja kaarresäteillä ei ole mitään merkitystä. Katuverkossa kaarresäteet ovat katuverkon mukaan, nopeudet riippuvat liikenneolosuhteista. Ei haittaa metrin raideleveys Tokion metroa eikä Japanin rautateitä ylipäätään. Miksi tätäkin perätöntä argumenttia aina vain toistetaan?

Vaunujen koko on Helsingissä pieni, samoin pysäkit lyhyitä. Kumpikaan ei johdu metrin raideleveydestä, vaan poliittisista valinnoista. Helsingissä on haluttu ajaa pienillä vaunuilla, jotta vuoroväli olisi lyhyt. Koska täällä uskotaan, että joukkoliikenteen palvelutaso koostuu vain kahdesta tekijästä, vuorovälistä ja nopeudesta. Kokemus muualta maailmasta ei tue tätä uskoa. Mutta kun meidän ennustelaskentamme ei ymmärrä mitään muita asioita...

Antero
 
Helsingin metroa voitaisiin alkaa kehittää hiljakseen kevyempään suuntaan.

Yksi askel voisi olla se, että Kallion kaupunginosa, jossa asuu 17 979 ja väestötiheys on noin 17 000, otettaisiin paremmin metroliikenteen varrelle. Rakennettaisiin asema Hakaniemen ja Sörnäisten puoliväliin, Karhupuiston lähistölle. Tämä olisi nopein yhteys keskustaan, metroja kun menee useammin kuin 3-ratikoita ja busseja ja ne eivät jumittele ruuhkiin. Käyttäjiäkin löytyisi varmasti, kun Kallio on tiheästi rakennettua sinkkujen ja opiskelijoiden aluetta, joukkoliikenteen käyttöaste on oletettavasti suuri. Asema olisi myös sopivasti vähän erillään Hämeentiestä, jotta se palvelisi eri väestöä kuin Haapaniemen bussipysäkki.

Mitä mieltä olette, olisiko kysyntää tällaiselle ajatusleikille: yhdessä yössä vaihdetaan metrojunien tilalle ratikat kapeammille kiskoille ja lisätään pysäkkejä tarpeen mukaan nykyisten väliin. Kyseessä olisi siis maanalainen pikaraitiotie. Nämä pikaratikat voisivat erota pääreitistä idässä kaikille merkittäville kerrostaloalueille. Osa niistä voisi kantakaupungilla lähteä Sörnäisistä Mäkelänkadulle Käpylän suuntaan, Pasilaa kohti Aleksis Kiven katua ja Töölön kautta keskustaan Helsinginkatua ja Mannerheimintietä. Muitakin reittejä voi visioida, mutta ei liene taloudellisesit järkevää tehdä kovin paljoa nousureikiä tunnelista maan pinnalle, joten erkanemiskohtia pääreitistä voisi olla muutama korkeintaan. Ehkä juuri Sörnäinen, sitten Rautatientorilta voitaisiin lähteä Eiran ja Ullanlinnan suuntiin. Ruoholahden suunta hoituukin nykyreitin turvin.
 
Nyt en ollut ihan varma, oliko aiheesta jo ketjua perustettuna...

Hahmottelin hieman Helsingin metrolinjaa pikaraitiotienä. Ensimmäisenä olen piirtänyt haarat Itäkeskuksesta itään ja se näyttää tältä.

Sininen linja poikkeaa jossain kohtaa vähän huomaamatta Mellunmäen nykyhaarasta (paksu harmaa): Puotinharjussa se kulkee Turunlinnantietä pitkin, Kurkimäessä Karpalotietä. Ja nämä siis siksi, ettei hankalia asemia tarvitsisi.
Olen vasta keskusteluryhmän alkupäätä lukemassa, joten tiedä vielä viimeisintä versiota Itäkeskuksen alueen pikaratiotie-ehdotuksesta.

Ehdotuksessa on kuitenkin vakava puute: se on pieni laajennus nykyraideverkkoon, kun sen pitäisi olla osa Itäalueen aiotusta kokonaisverkosta.
Tarkoitan, että ensin pitäisi hahmotella suurinpiirtein tärkeimmät raidelinjat, ja vasta sen jälkeen melko tarkka kuvaus paikallisesta raideverkosta.

Itäkeskuksen alueella kulkevien pääraidelinjojen pitäisi olla:
  • Kamppi - Vuosaari - Porvoo -linja
  • Kehä I:n linja

Kamppi - Vuosaari - Porvoo -raidelinja olisi sitäpaitsi runkolinja, koska se on liian pitkä, jotta siinä olisi pysäkit puolen kilometrin välein, mikä on taas paikallisraidelinjalle tyypillistä. Niinpä runkoraidelinja tarvitsee tuekseen ainakin yhden paikallisraidelinjan, jotta raideliikenteestä tulisi riittävän kattava.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen myös itse käyttänyt usein iskulausetta:
"Useammin tyhmien ratkaisujen selittäjänä on tyhmyys kuin salaliitto."

Tyhmiltä vaikuttavat ratkaisut saattavat oikeasti olla hyvinkin viisaita. Usein kysymys lienee siitä, ettei itse tiedä kaikkia päätösten taustalla vaikuttavia tekijöitä ja siksi erehtyy tarkastelemaan asioita liian suppeasta näkökulmasta.

Esimerkiksi busseja voitanee nykyään pitää ainoana liikennemuotona, joka toimii myös poikkeusoloissa ja jonka avulla on mahdollista evakuoida nopeasti suuria ihmisjoukkoja. Metro taas lienee pikaraitioteitä turvallisempi vaihtoehto, koska busseja jää yhä merkittävä määrä liityntälinjoille. En pitäisi mahdottomana, että myös tämän kaltaisia kysymyksiä mietitään päätöksiä tehtäessä, vaikka kukaan ei sano sitä ääneen.
 
Esimerkiksi busseja voitanee nykyään pitää ainoana liikennemuotona, joka toimii myös poikkeusoloissa ja jonka avulla on mahdollista evakuoida nopeasti suuria ihmisjoukkoja. Metro taas lienee pikaraitioteitä turvallisempi vaihtoehto, koska busseja jää yhä merkittävä määrä liityntälinjoille. En pitäisi mahdottomana, että myös tämän kaltaisia kysymyksiä mietitään päätöksiä tehtäessä, vaikka kukaan ei sano sitä ääneen.
En ymmärrä miksi asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Jos halutaan evakuointisyistä ylläpítää bussiliikennettä siksi, että on busseja evakuoinnin tarpeisiin, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa metrotunneleita väestönsuojiksi, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa kallista tieliikenneajoneuvoille sopivaa raitiotierataa hälytysajoneuvoja varten, mikä estää sanomasta niin?

En keksi muuta syytä kuin että nämä syyt eivät ole todellisia tai ei haluta, että niistä maksetaan siltä momentilta kuin pitää. Ja tämä on ihmisten ja poliittisten päättäjien petkuttamista. Kansakunnan turvallisuus ei vaarannu totuuden puhumisesta, mutta se voi vaarantua rahojen haaskaamisesta jonnin joutavaan.

Lisäksi voi sanoa, että tällainen valehtelu johtaa ennen pitkää näiden tarkoitusten tyrehtymiseen. Bussiliikenne, metroliikenne tai raitioliikenne lakkaa tai ei lisäänny, koska se näyttää liian kalliilta, kun sille sälytetään muiden asioiden kustannuksia.

Eli jos esim. halutaan tunnelimetro Espooseen sekä liityntäliikenne, laskettakoon vaikka TramWestin ja tunnelimetron investoinnin ja ylläpidon kustannusten erotus, jonka valtio sitten pulittaa väestnsuojelun määrärahoista. Lisäksi maksettakoon korvausta pitenevistä ja hankaloituvista matkoista siksi, että näin tapahtuu väestönsuojelun syistä. Poliittiset päättäjät voivat sitten perustaa päätöksensä todellisiin perusteisiin ja päättä siitä, paljonko rahaa pannaan väestönsuojeluun. Ja siten tiedetään, ettei joukkoliikenne ole tolkuttoman kallista, vaan väestönsuojelu.

Eikä myöskään synny perustetta rakentaa autoteitä länsimetron hinnalla, koska ei ole sitä periaatetta, että yhtä paljon kuin pannaan rahaa väestönsuojeluun pannaan myös tierakentamiseen.

Antero
 
En ymmärrä miksi asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Jos halutaan evakuointisyistä ylläpítää bussiliikennettä siksi, että on busseja evakuoinnin tarpeisiin, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa metrotunneleita väestönsuojiksi, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa kallista tieliikenneajoneuvoille sopivaa raitiotierataa hälytysajoneuvoja varten, mikä estää sanomasta niin?

Sanoppa se. Ilmeisesti väestönsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset vain ovat tabu. Näkeehän tämän Nato-keskustelustakin, jossa pohditaan lähinnä, onko keskustelua syytä käydä.

Kommenttini varsinainen tarkoitus ei kuitenkaan ollut väittää, että liikennepoliittisia valintoja oikeasti tehtäisiin väestönsuojelun näkökulmasta. Tarkoitin tämän esimerkiksi siitä, että päätöksien taustalla voi olla muitakin (rationaalisia) syitä kuin julkisuuteen kerrotut.
 
En ymmärrä miksi asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Jos halutaan evakuointisyistä ylläpítää bussiliikennettä siksi, että on busseja evakuoinnin tarpeisiin, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa metrotunneleita väestönsuojiksi, mikä estää sanomasta niin? Jos halutaan rakentaa kallista tieliikenneajoneuvoille sopivaa raitiotierataa hälytysajoneuvoja varten, mikä estää sanomasta niin?
Poikkeusoloina voidaan myös pitää myrskyjä, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja, jotka voivat katkaista sähkönsaannin sekä toisaaalta myös ihmisten aiheuttamat poikkeusolot kuten lakot.

Varsinkin viimeksimainituista ei viitsitä aina puhua koska se voi herättää närää eräissä piireissä. Jos joukkoliikennepaletti koostu mahdollisimman monesta komponentista, ja samaan ammattiliittoon kuuluvat tavalisesti vain yhtä kulkuneuvotyyppiä kuljettavat, niin mahdollinen lakko ei silloin pysäytä kaikkea joukkoliikennettä.

Eli jos esim. halutaan tunnelimetro Espooseen sekä liityntäliikenne, laskettakoon vaikka TramWestin ja tunnelimetron investoinnin ja ylläpidon kustannusten erotus, jonka valtio sitten pulittaa väestnsuojelun määrärahoista. Lisäksi maksettakoon korvausta pitenevistä ja hankaloituvista matkoista siksi, että näin tapahtuu väestönsuojelun syistä. Poliittiset päättäjät voivat sitten perustaa päätöksensä todellisiin perusteisiin ja päättä siitä, paljonko rahaa pannaan väestönsuojeluun. Ja siten tiedetään, ettei joukkoliikenne ole tolkuttoman kallista, vaan väestönsuojelu.
Eiköhän sen tunnelimetron rakentamisen ensisijainen syy on, että maanpäällisen kunnollisen ja nopean, metron palvelukykyä vastaavan radan rakentaminen niin etelä-Espooseen kuin länsi-Helsinkiinkin vie tilaa. Jos oltaisiin oltu liikkeellä 1970-80 luvulla, sitä tilaa olisi ollut helpompi järjestää. Metroa voi toki myöhemmin jatkaa Matinkylästä tai Tapiolasta muihin suuntiin light-rail -tekniikalla kun se tulee ajankohtaiseksi.

t. Rainer
 
Varsinkin viimeksimainituista ei viitsitä aina puhua koska se voi herättää närää eräissä piireissä. Jos joukkoliikennepaletti koostu mahdollisimman monesta komponentista, ja samaan ammattiliittoon kuuluvat tavalisesti vain yhtä kulkuneuvotyyppiä kuljettavat, niin mahdollinen lakko ei silloin pysäytä kaikkea joukkoliikennettä.
Tähän voisin vastata nimimerkillä "Kokemusta on". Kun on HKL:n lakko ja täältä idästä ei muulla pääse kuin HKL:n metrolla, niin sitten täältä ei pääse millään. Ja siihen sekasotkuun riittää vain metroliikenteen lakko, sillä eihän seudulta löydy enää korvaavaa bussikapasiteettia.

Eiköhän sen tunnelimetron rakentamisen ensisijainen syy on, että maanpäällisen kunnollisen ja nopean, metron palvelukykyä vastaavan radan rakentaminen niin etelä-Espooseen kuin länsi-Helsinkiinkin vie tilaa.
Espoon kaavoituksessa on kyllä säilytetty pintametrolinjan ura ja se on siellä edelleenkin. Eikä RaideYVA:ssakaan väitetty, että pinta- tai tunneliratkaisu vaikuttaisi metrojunien nopeuteen.

Minun epäilykseni on, että haluttiin vain saada töitä louhintateollisuudelle. Mutta kuten eilen prof. Antti Talvitie sanoi Otaniemen Liikennelaboratorion 40-vuotisjuhlassa, tuotantoresurssien käyttö tarpeettomaan tuotantoon ei suinkaan ole yhteiskunnan edun mukaista.

Antero
 
Tähän voisin vastata nimimerkillä "Kokemusta on". Kun on HKL:n lakko ja täältä idästä ei muulla pääse kuin HKL:n metrolla, niin sitten täältä ei pääse millään. Ja siihen sekasotkuun riittää vain metroliikenteen lakko, sillä eihän seudulta löydy enää korvaavaa bussikapasiteettia.
Eivätkö Helsingin Bussiliikenne Oy ja HKL (metro ja raitiotiet) ole jo eri työnantajia ja niiden kuskit kuulu eri liittoihin? Metron lakon kohdalla ajettaisiin todennäköisesti korvaavia busseja yöbussien linjatunnuksin, mutta tungosta varman olisi.

YTV-alueella ovat lakossa aina joko bussit tai junat, harvemmin molemmat, eli jollain on aina päässyt johonkin jos on ollut kärsivällinen.

Espoon kaavoituksessa on kyllä säilytetty pintametrolinjan ura ja se on siellä edelleenkin. Eikä RaideYVA:ssakaan väitetty, että pinta- tai tunneliratkaisu vaikuttaisi metrojunien nopeuteen.
Osittain on ja osittain ei. Alkuperäiset 60-70-luvun metrovaraukset kulkivat osittain eri paikoista kuin minne sitä aiotaan nyt rakentaa. Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola-Niittymaa väli on rakennettu aika totaalisesti tukkoon. Aikoinaan Espoon kaupunki myi Nokialle pääkonttoritontin 80-luvulla suoraan metrovarauksen päältä ihan provosoidaakseen Helsinkiä.

Niittymaan ja Matinkylän välillä saattaisi pätkiä alkuperäisestä pintametrovarauksesta olla vapaina muutta ne ovat niin lyhyitä että ei ole merkitystä. Matinkylän länsi- ja pohjoispuolella olisi sitten ainakin toistaiseksi tilaa maanpäälliselle radalle.

Minun epäilykseni on, että haluttiin vain saada töitä louhintateollisuudelle. Mutta kuten eilen prof. Antti Talvitie sanoi Otaniemen Liikennelaboratorion 40-vuotisjuhlassa, tuotantoresurssien käyttö tarpeettomaan tuotantoon ei suinkaan ole yhteiskunnan edun mukaista.
Mielenkiintoisa teoria. Mistä muusta niissä juhlissa puhuttiin?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös