Munkkivuoren raitiotie

Jaksa miettiä massoittelua, jotain tönöä keskelle, mutta liikenteellisesti Turunväylä - Huopalahdentie näin.
 

Liitetiedostot

  • Huopalahdentie.jpg
    Huopalahdentie.jpg
    112.7 KB · Lukukerrat: 717
Jaksa miettiä massoittelua, jotain tönöä keskelle, mutta liikenteellisesti Turunväylä - Huopalahdentie näin.

Ota huomioon, että Pasilanväylän Korppaan tunneli on ajoitettu vuosikymmenen vaihteeseen.
Liittymät tulevat muotoutumaan uudelleen.
Huopalahdentien itäpuolelle tulee myös uudisrakennus hampurilaispaikkaa vastapäätä.
 
Ota huomioon, että Pasilanväylän Korppaan tunneli on ajoitettu vuosikymmenen vaihteeseen.
Se tunneli on esim. PLJ 1998 aloitettu 2010-luvulla ja maksaa noin 10 miljoonaa euroa. :)
http://www.kaupunkiliikenne.net/ytv.htm#plj1998
Noilla tietunneliaikeilla ei ole mitään merkitystä ennen kuin niistä on rahoituksen sisältävä päätös, jota ei yleensä tule, koska semmoisia rahoja ei ole.

Liittymät tulevat muotoutumaan uudelleen.
Niin, muotoillaan se liittymä uudelleen. Ei se nyt mistään taivaasta tipu.

Huopalahdentien itäpuolelle tulee myös uudisrakennus hampurilaispaikkaa vastapäätä.
Hyvä ja ei vaikuta mitenkään.
 
Noilla tietunneliaikeilla ei ole mitään merkitystä ennen kuin niistä on rahoituksen sisältävä päätös, jota ei yleensä tule, koska semmoisia rahoja ei ole.
Mutta haaveet niistä toimivat tehokkaina kehityksen jarruina. Tässäkin Turuntien päässä on hehtaarikaupalla joutavaa maata, sekä kolmion sisällä että pohjoisen rampin pohjoispuolella. Siihen sopisi kernaasti toimistomuuri hiljentämään asuintalojen ympäristöä. Eikä siinä kohdassa edes olisi esteenä se, että pitää varautua tunneliin rakennusten alle.

Tämä tunneleihin varautuminen on erikoinen ilmiö sinänsä. Eihän sellaista tarvetta pitäisi olla, ainoastaan tarve varauta katuihin ja raiteisiin maan päällä. Eikös tunnelin idean pitäisi olla, että kun se on siellä alla, niin siellä on vapaata tilaa, jonka käyttö ei vaikuta siihen, mitä pinnalla tehdään. Näinhän meille julkisuuteen tunnelit markkinoidaan. Mutta totuus ei olekaan näin, vaan tunneli on yhtä aikaa sekä kallis että maankäyttöä rajoittava.

Muuten totean ketjun aiheesta ja mahdollisista eri reiteistä ratikalle, että tässäkin sairastetaan metrosyndroomaa. Se on vaiva, jossa yritetään yhdellä ratkaisulla hoitaa monta tarvetta, jotka edellyttävät erilaisia ratkaisuja. Ei tietenkään tunnu järkevältä tehdä kovin lähekkäin useita raitiotieratoja, mutta loppujen lopuksi, miten suuri vahinko se olisi? Ratikan ratojen rakentaminen maksaa muutamia miljoonia, ehkä 10–20 miljoonaa, joiden kanssa mietitään ja ihmetellään vuosikaupalla, eikä saada aikaiseksi mitään. Samaan aikaan ollaan valmiit kummemmin pohtimatta rakentamaan sadan miljoonan eritasoliittymiä, autotunneleita tai miljardin Pisaraa, jolla saadaan oikeasti yksi uusi asema.

Koko seudun tasolla syndrooma näkyy siten, että HLJ:n hankelistan arvo on 3,7 miljardia, mutta suurimmat vaikutukset liikennejärjestelmään saadaan pienten ja tehokkaiden hankkeiden 0,4 miljardin arovoisella hankepaketilla.

Tai voisi tätä nimittää myös klemmarisynroomaksi. Parin euron klemmareiden ostamista mahdollisimman edullisesti mietitään konttoritarvikeosastolla ja samaan aikaan ostetaan tuhannen euron työtuoleja muutama varalle.

Antero
 
Mä tarkoitin hinta-arvauksella yleisemmin, että jos on jo olemassa valmis mediaani keskellä katua niin paljon sinne maksaa tehdä kiskot.

No periaatteessa SKP on juuri näin. Siinä oli valmis mediaani ja saaren puolella ei myöskään ollut alla mitään siirrettävää. Kadun perustustyöt tuskin on otettu ratikan kassasta. Suhteellisen monet vaihteet vaan nosti hintaa.

Huopalahdentien itäpuoli on siinä mielessä houkutteleva, että siellä ei ole juurikaan risteävää autoliikennettä. Ja sitä ei ole siksi että siellä ei ole juuri asukkaita. Eli rata on sitten väärällä puolella suurimmalla osalle matkustajia.

Ei se itäpuoli ihan toivoton ole. Rinnakkaiskadun kohdalla siinä on kuitenkin kahden korttelin paksuudelta kerrostaloasutusta semitiiviisti eli Huopalahdentie ja Rakuunantie. Ja länsipuoli tukeutuu aika vahvasti Puistotiehen joka tapauksessa.

Rinnakkaiskadun pohjoispuolella on sitten idässä koko Niemenmäen alue, jota itäpuolella kulkeva ratikka palvelee hyvin. Sieltä kävellään tällä hetkellä kympin pysäkille, koska bussit on niin surkeita.

Tietokujan työpaikkojen kannalta ratikka on "väärällä" puolella katua, mutta ei siinä ole kyse kuin alle 20 metristä verrattuna tilanteeseen, että se olisi keskellä katua.
 
Mutta haaveet niistä toimivat tehokkaina kehityksen jarruina. Antero

Näin yleensä tapahtuu.
Munkkivuoren ratikasta on puhuttu -60 luvun alusta lähtien, siis n. 50 vuotta.
Ensimmäiset tiedotteet Pasilanväylästä lähettiin Munkinseudun koteihin 90-luvun alussa, siis siitäkin on jo n. 20 vuotta.

Nyt ilmeisesti kumpaakin hankkeeseen todella panostetaan. Yksi sukupolvi pitää aina odottaa.
Kunnes taas jotain keksitään ....
 
Onko siitä mitään dataa kuinka moni auto oikeasti ajaa Huopalahdentien päästä päähän? Kun mun tekisi mieli väittää että niitä on vähän, eli että autot ajaa Turunväylälle/ltä Joko Huopalahdentietä pohjoiseen tai etelään.

Jos näin, niin olisi minusta kaikin puolin järkeävää pistää Huopalahdentie kahtia, idästä länteen Munkasta päin:
- 30-40km/h kaksikaistainen kapeahko katu nimeltään Itäinen Huopalahdentie joka jatkuu suoraan.
- Kiskot, suurin piirtein siinä missä on nyt pohjoiseen menevät pääkaistat.
- 2-3 kaistainen kaksisuuntainen pääkatu nimeltä Läntinen Huopalahdentie välillä Turunväylä - Paciuksenkatu
- Sivukatu ja parkkipaikat vielä lännessä suurin piirtein niin kui nyt.

Etuina nyt esimerkiksi selkeämmät ja vähemmän ruuhkaiset risteykset.
 
Näin varmasti onkin.
Suurin osa Tarvontien tulijoista matkaa Pasilaan ruhkaisen Lapinmäentien kautta ja siihen tuota Korppaan tunnelia halutaan.
Illalla päinvastoin Espoon suuntaan.
Nuo ruuhkat kun vaan pahenevat keskipasilan myötä.
 
Näin varmasti onkin.
Suurin osa Tarvontien tulijoista matkaa Pasilaan ruhkaisen Lapinmäentien kautta ja siihen tuota Korppaan tunnelia halutaan.
Illalla päinvastoin Espoon suuntaan.
Sikäli kun katukohtaisista liikennemääristä voi mitään päätellä, niin vähän tuolta toi näyttää, paitsi että Paciuksenkadulle kyllä jatkaa ehkä puolet autoista.
http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/Liikennemaarat.pdf

Nuo ruuhkat kun vaan pahenevat keskipasilan myötä.
No ei sillä oikeastaan ole mitään väliä onko ne autot menossa Pasilaan vaan muualle, tuosta nyt ei vaan mahdu kun tietty määrä autoja, ja se tunneli vaan siirtää ruuhkaa Pasilanväylän ja Manskun risteykseen. Jokaikinen poikittainen autoväylä Teollisuuskadulta Kehä III tässä kaupungissa on tapissa, eikä sille voi tehdä mitään.
 
No ei sillä oikeastaan ole mitään väliä onko ne autot menossa Pasilaan vaan muualle, tuosta nyt ei vaan mahdu kun tietty määrä autoja, ja se tunneli vaan siirtää ruuhkaa Pasilanväylän ja Manskun risteykseen. Jokaikinen poikittainen autoväylä Teollisuuskadulta Kehä III tässä kaupungissa on tapissa, eikä sille voi tehdä mitään.

Korppoonmäen tunneli lisää poikittaisliikenteen kapasiteettia yksinään ehkä viitisen prosenttia, silloin pahin ruuhka Pasilanväylällä lienee Mäkelänkadun risteyksessä. Kehä I:n ruuhkia tuo Kehä 0 -laajennus helpottaisi eniten Leppävaaran ja Tuusulanväylän välillä. Toki muutama prosentti lisää poikittaisliikenteen kapasiteettia on nopeasti syöty. Isompia kapasiteettilisäyksiä on vaan vaikea tehdä kerralla.

Tuo väite "ei voida tehdä mitään" ei pidä kyllä paikkaansa. Toki poikittaisliikenteen kapasiteetille on paljonkin tehtävissä, jos niin halutaan. Rakennetaan vaikka pikatahtia Pasilanväylä valmiiksi, Kehä II, keskustatunneli pitkänä versiona ja tunneli Tukholmankadulta Nordenskiöldinkadulle. Johan alkaa poikittain autot suihkia.

Toki tuollainen rakennusohjelma maksaa tosi monta miljardia, joten tuskin tuon laajuisena ainakaan kovin nopeasti toteutuu. Ja onhan tuollaiselle rahakasalle muutakin käyttöä. Mutta väite, ettei teitä rakentamalla voisi Helsingin seudun poikittaisliikenteen ruuhkiin vaikuttaa ei pidä vaikkaansa. Kyse on vaan siitä, että jossain vaiheessa uusien teiden rakentamisesta tulee niin valtavan kallista, että rahat loppuu kesken.
 
Näin varmasti onkin.
Suurin osa Tarvontien tulijoista matkaa Pasilaan ruhkaisen Lapinmäentien kautta ja siihen tuota Korppaan tunnelia halutaan.
Illalla päinvastoin Espoon suuntaan.
Nuo ruuhkat kun vaan pahenevat keskipasilan myötä.

Tuskin kuitenkaan. Jotta ruuhka voisi paheta, niin yhteydelle tuosta risteyksestä Pasilaan pitäisi mahtua enemmän liikennettä. Mutta kun sekin on täynnä. Eikä sitä paitsi moottoritiekään vedä määräänsä enempää liikennettä. Yleensä moottoriteitä ajatellaan suurikapasiteettisina väylinä, mutta tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa, sillä suuret nopeudet alkavat syödä kapasiteettiä. Nopeudella 60 km/h saavutetaan eritasoliittymin varustetulla tiellä maksimikapasiteetti.

Kun verkon kapasiteetti on täynnä, niin lisärakentaminen vaikka Keski-Pasilaan ei enää lisää liikennettä, vaan lisäliikenne joutuu etsimään kokonaan uusia reittejä. Tässä tapauksessa näppituntumalla lisäys menee pitkälti junaliikenteeseen.
 
Korppoonmäen tunneli lisää poikittaisliikenteen kapasiteettia yksinään ehkä viitisen prosenttia, silloin pahin ruuhka Pasilanväylällä lienee Mäkelänkadun risteyksessä.

Samaan kategoriaan ja lähes yhtäaikaiseen rakentamiseen kuuluu myös Pasilanväylän itäpään rakentaminen, elikkä Pasilanväylä alkaa Tarvon moottoritiestä Hakamäentielle ja siitä Lahden/Porvoon väylälle.
 
Samaan kategoriaan ja lähes yhtäaikaiseen rakentamiseen kuuluu myös Pasilanväylän itäpään rakentaminen, elikkä Pasilanväylä alkaa Tarvon moottoritiestä Hakamäentielle ja siitä Lahden/Porvoon väylälle.

Periaatteessa tietenkin käy päinsä rakentaa koko Pasilanväylä moottoritienä. Vaikka rahasta ei välittäisikään, niin voi kyllä kysyä, mitä sillä varsinaisesti saavutetaan. Keskustan ohittavaa liikennettä tuodaan lähemmäksi kaupunkia. Sen seurauksena tilanne Kehä III:lla helpottuisi, mikä tosin vain lisäisi kehänvarren houkuttelevuutta työpaikka-alueena. Ongelmallinen ratkaisu varsinkin olisi, jos pidetään kiinni siitä periaatteesta, että kantakaupunkiin päästetään vain sen verran autoja, kun katuverkko vetää ja jonot kasataan sisääntuloteiden päihin. Silloin otetaan se riski, että uuden moottoritien rampit menevät tukkoon ja jonot tulisivat todella hankalalla tavalla Pasilanväylälle sotkien liikennettä.

Ja sitä paitsi, ei ole todellakaan sanottu, että uusi moottoritie edes lisäisi kovin paljon kapasiteettia nykyjärjestelyyn nähden, jollei siitä tehdä kunnon jenkkityyliin jotain 4+4 -kaistaista. (Tämän voisi kokeilla kyllä laskeakin, en ole ihan varma, onko mulla tarpeellisia pohjatietoja...)
 
Korppoonmäen tunneli lisää poikittaisliikenteen kapasiteettia yksinään ehkä viitisen prosenttia, silloin pahin ruuhka Pasilanväylällä lienee Mäkelänkadun risteyksessä. Kehä I:n ruuhkia tuo Kehä 0 -laajennus helpottaisi eniten Leppävaaran ja Tuusulanväylän välillä. Toki muutama prosentti lisää poikittaisliikenteen kapasiteettia on nopeasti syöty. Isompia kapasiteettilisäyksiä on vaan vaikea tehdä kerralla.
En tiedä lisääkö se kapasiteettia lainkaan, Vihdintie ja Lapinmäentien vetävät yhdessä kuitenkin aika ison määrän liikennettä ja Lapinmäentie kai suljettaisiin. Tunnelin suulla on muuten valot, joka tarkoittaa että sinne on jono. Saattaa kyllä nopeuttaa vähän. Ja se Hakamäentiekin on taas kohta täynnä.

Tuo väite "ei voida tehdä mitään" ei pidä kyllä paikkaansa. Toki poikittaisliikenteen kapasiteetille on paljonkin tehtävissä, jos niin halutaan. Rakennetaan vaikka pikatahtia Pasilanväylä valmiiksi, Kehä II, keskustatunneli pitkänä versiona ja tunneli Tukholmankadulta Nordenskiöldinkadulle. Johan alkaa poikittain autot suihkia.
Kehä II 800 miljoonaa, pitkä Keskustatunneli varmaan miljardin, Tukholmankadun ja Pasilanväylän tunnelit (2) semmoiset 200 miljoonaa kappale, eli yhteensä noin kaksi ja puoli miljardia. Ja tolla saataisiin ehkä semmoiset 50 000 autoa päivässä lisää liikkumaan poikittain, 20 000 uutta autoilijaa niin se meni sitten siihen. Eli näin ei voi tehdä.

Toki tuollainen rakennusohjelma maksaa tosi monta miljardia, joten tuskin tuon laajuisena ainakaan kovin nopeasti toteutuu. Ja onhan tuollaiselle rahakasalle muutakin käyttöä. Mutta väite, ettei teitä rakentamalla voisi Helsingin seudun poikittaisliikenteen ruuhkiin vaikuttaa ei pidä vaikkaansa. Kyse on vaan siitä, että jossain vaiheessa uusien teiden rakentamisesta tulee niin valtavan kallista, että rahat loppuu kesken.
No joo, jos oletetaan rajaton budjetti niin mikä tahansa on mahdollista. Mun arvaukseni siitä mitä se oikeasti tarkoittaisi että korjattaisiin autoväylästö sellaiseksi että se vetää ruuhkautumatta nyt ja jatkossa on suurinpiirtein se että tehtäisiin nykyisellä motarilinjastolle pari maan alle. Joitain kymmeniä miljardeja.
 
Kehä II 800 miljoonaa, pitkä Keskustatunneli varmaan miljardin, Tukholmankadun ja Pasilanväylän tunnelit (2) semmoiset 200 miljoonaa kappale, eli yhteensä noin kaksi ja puoli miljardia. Ja tolla saataisiin ehkä semmoiset 50 000 autoa päivässä lisää liikkumaan poikittain, 20 000 uutta autoilijaa niin se meni sitten siihen. Eli näin ei voi tehdä.

Kyllä Pasilanväylänkin kahteen tunneliin saattaisi mennä yhteensä aika paljon enemmän kuin tuo 2000 miljoonaa. Turunväylän päässä Korppoonmäen tunneli ei ole kovin kallis, mutta Lahdenväylän pää on. Eiköhän noilla hankkeilla yhteensä ehkä 100 -150 000 autoa vuorokaudessa eli ainakin yhden Kehä I:n lisää saisi läpi poikittaissuuntaan, vaikka seuraavaksi säteittäiset moottoritiet olisivat sitten tukossa. Vaikka jos poikittaisliikenne kasvaa nykyistä vauhtia, kyllähän tuokin kapasiteetti täyttyisi parissa vuosikymmenessä.
 
Takaisin
Ylös