Munkkivuoren raitiotie

Vs: Munkkivuoren ratikka

Miksiköhän minun muistaakseni kääntyvät autot, pysäköidyt autot, liikennevalot jne. ovat Helsingin keskustassa haitanneet enemmän erästä liikennemuotoa, jonka vihreä-keltaisten vaunujen pyörät eivät käänny bussien pyörien tavoin? Eikö siis pitäisi päätellä, ettei tämä kyseinen liikennemuoto sovi keskustaliikenteeseen?
Helsingin kantakaupungissa on tehty elinkaaritutkimusta puoli vuosisataa siitä kuinka hyvin toimii joukkoliikenne, jonka toimintavarmuus perustuu siihen että se väistää häiriöt pujottelemalla, sen sijaan että investoitaisiin siihen että hoidetaan häiröt pois rakentamalla toimivat väylät. Ottaen huomioon universumin kyvyn tuottaa yhä parempia idiootteja, tätä ilmeisesti kokeillaan vielä toiset puoli vuosisataa logiikalla että jonkin kallon kohdalla se tiiliseinäkin pettää. Tutkimusrahoitus tosin saattaaa jossain vaiheessa loppua.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Ehkä jonkinlaista koordinointia tarvittaisiin, jotta pyörätiet ja raitiovaunut eivät aina olisi samaa katua jakamassa. Ainakin raitiotiesuunnitelmissa voisi jo hankevaiheessa ottaa pyörätiet huomioon. Eli katsoa, meneekö uusi rata pyöräilyn pääreittien päälle, jos menee, katsoa riittääkö kummallekin tilaa ja jos ei riitä, niin miettiä vaihtoehtoista reittiä joko raitiovaunuille tai polkupyörille.

Ajatus on hyvä, mutta yksi ongelma tässä on. Meillä on kaduilla kolmenlaista ajoneuvoliikennettä
  1. katutason joukkoliikennettä (ratikat ja bussit)
  2. henkilöautot
  3. polkupyörät

Näistä ensimmäinen voidaan suunnitella periaatteessa vapaasti kulkemaan minkä kadun kautta tahansa, toki käytännössä aika paljon rajatummin. Toinen taas leviää käyttämään kaiken sallitun tilan, mutta se voidaan kieltää joltain kadulta, ja sen pääsy jollekin väylän osalle voidaan fyysisesesti estää. Kolmatta, eli pyöräilyä, ei voi itse asiassa millään liikennemerkillä kieltää kadulta. Ja vaikka voisikin, kieltoa ei luultavasti noudatettaisi. Pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudatus kun on keskimäärin vielä autoilijoitakin heikompaa. Myöskään fyysisiä esteitä ei käytännössä voi rakentaa.

Pyöräilyn kannalta koko kaupungin katuverkko on pyöräverkko. Ajaminen jollain kadulla autojen seassa voidaan lopettaa oikeastaan vain rakentamalla samalle kadulle pyörätie tai -kaista, jota pyöräilijät ennemmin käyttävät. Nimim. eilenkin Manskun bussikaistoilla ja Uudenmaankadun tunnelissa ajanut (ja kyllä, molemmat täysin laillisia).

Busseille pyörät aiheuttavat vastaavan ongelman kuin samoja kaistoja käyttävät henkilöautot. Paitsi pyörät hitaampina hidastavat liikennettä helposti jopa enemmän. Tietysti voitaisiin ajatella lainmuutosta, jolla bussikaistoilla kiellettäisiin myös pyöräily, kun nykyään pyöräilijän kuuluu käyttää ensisijaisesti bussikaistaa.

Eli se"helppo" ratkaisu sovittautua ahtaille kaduille on suunnitella joukkoliikenne fiksusti. Käytännössä bussit ja ratikat pääosin eri kaduille. Se, että samaa katua kulkee merkittävä bussi- ja ratikkaväylä, on ihan yksinkertaisesti suunnitteluvirhe. Paikalliset asukkaat ja asiointitarve eivät molempia liikennemuotoja tarvitse, ainakaan siinä määrin että tarvittaisiin kahdet omat kaistat. Puhun nyt esimerkiksi Topeliuksenkadusta ja Hämeentiestä. Manskulla tätä ei ehkä voi välttää, mutta noilla voisi.

Eli Topeliuksenkadulla bussilinjoista osa loppuu, joku ehkä voidaan siirtää Manskulle tai Mechelinille, ja jos siihen joku jää, se kulkee sitten autojen seassa. Tämä on se helppo ratkaisu.

Vähän vaikeampi ratkaisu on kieltää henkilöautoliikenne Topeliuksella, tai ainakin rajoittaa sitä siinä määrin, että se ei busseja haittaa. En ole käynyt läpi, mitä tämä tekisi töölön sisäiselle autoliikenteelle. Saattaisi onnistuakin, mutta paikalliset toki vastustavat.

Kolmantena vaihtoehtona saattaisi toimia sekaliikenne pyörille ja henkilöautoille, ja 30km/h nopeusrajoitus (30km/h kaduille ei päsääntöisesti rakenneta erillisiä pyöräväyliä). Edellyttäisi varmaan bussikaistojen siirtämistä sisemmiksi kaistoiksi. Ja riittäisikö tila tällekään oikeasti?
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Pyöräilyn kannalta koko kaupungin katuverkko on pyöräverkko. Ajaminen jollain kadulla autojen seassa voidaan lopettaa oikeastaan vain rakentamalla samalle kadulle pyörätie tai -kaista, jota pyöräilijät ennemmin käyttävät.

Ajaminen autojen seassa? Vilkkaalla pyöräväylättömällä kadulla näkee kyllä harvemmin pyöriä autojen seassa, jalkakäytävällähän ne ajaa. Nimim. Jalankulkija hätää kärsimässä Paciuksenkadulla ja Tukholmankadulla. :)
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

...Kolmatta, eli pyöräilyä, ei voi itse asiassa millään liikennemerkillä kieltää kadulta. Ja vaikka voisikin, kieltoa ei luultavasti noudatettaisi. Pyöräilijöiden liikennesääntöjen noudatus kun on keskimäärin vielä autoilijoitakin heikompaa. Myöskään fyysisiä esteitä ei käytännössä voi rakentaa.

Pyöräilyn kannalta koko kaupungin katuverkko on pyöräverkko. Ajaminen jollain kadulla autojen seassa voidaan lopettaa oikeastaan vain rakentamalla samalle kadulle pyörätie tai -kaista, jota pyöräilijät ennemmin käyttävät. Nimim. eilenkin Manskun bussikaistoilla ja Uudenmaankadun tunnelissa ajanut (ja kyllä, molemmat täysin laillisia).

Itse ajattelin vain noiden pyöräteiden sijoittamista: eihän siinä sinällään mitään, jos osa pyöräilijöistä tahtoo ajaa autojen seassa, se ei raitioliikennettä haittaa! Huono esimerkki on uusi Kampin raitiotie, jossa samaan katutilaan on tungettu myös pyörätie. Pyöräilijöitä varten olisi pitänyt kehittää oma reitti, vaikkapa Eerikinkadulle. Uusi pyörätie satamaradan kuilussa myös korvaa osin tuota yhteyttä. Tarpeen olisi koko kantakaupungin alueella päättää, mitkä reitit varataan ensi sijassa raitioteille, busseille, polkupyörille, autoliikenteen kokoojakaduiksi, huoltoliikenteelle ja mitkä jalankulkijoille. Kaikilla on omat tarpeensa, pyöräilyn pääreittejä ja joukkoliikenteen reittejä yhdistää yksi asia: molemmista pitäisi muodostua kattava verkko kohtalaisen suoria yhteyksiä. Pelkästään henkilöautoliikennettä rajoittamalla, sekä määrää että nopeutta, samalle kadulle mahtuisi vaivatta koko paletti, sillä ei Helsinki mikään keskiaikainen kaupunki ole. Historiallisesti katsoen Helsingin kadut ovat kaikki melko leveitä. Ehkä Ruoholahdenkadullakin oikea ratkaisu olisi rauhoittaa autoliikenne nopeuteen 25 km tunnissa ja estää läpiajo, jolloin samalle reilunkokoiselle sekakaistalle sopisi niin autot, huoltoliikenne kuin polkypyörät.
 
Tänne http://kerrokartalla.hel.fi/munkkivuorenratikka tulee ensi maanantaina karttapalvelu, jossa voi kommentoida käynnissä olevan konsulttityön ratikkalinjauksia ilmeisesti vähän samaan tapaan kuin Tampereen suunnitelmien kanssa oli viime vuonna.

Tutkittavia osuuksia on 2+3+1 eli Munkkiniemestä joko Laajalahdentietä tai Huopalahdentietä, sitten Munkkivuoressa Raumantietä joko niin, että päättäri on alueen keskellä tai sitten kahta eri reittiä Talinrantaan. Lisäksi tutkitaan Pitäjänmäentielle ulottuva rata, joka hyödyntää Jokeria.

Osa noista karsiutunee jo aika varhaisessa vaiheessa pois, mutta on hyvä, että niistäkin saadaan dataa. On sitten mustaa valkoisella, millä perustella kyselijöille.

Asukastilaisuus järjestetään 9.5. klo 18 osoitteessa Raumantie 3.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Hyvä joo, mut hei haloo!
Vartti sanoi:
Selvitysten valmistuttua kaupunginhallitus päättää, jatketaanko uuden linjan suunnittelua. Kaupunginvaltuusto voisi päättää raitiotien toteuttamisesta aikaisintaan 2016, minkä jälkeen voidaan tarvita vielä asemakaavamuutoksia ennen kuin rakentaminen voisi alkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ratikat kulkisivat Munkkivuoreen aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella.
Manhattanin-projektilla meni neljä vuotta kehitystyön aloittamista siihen että räjäytettiin ensimmäinen ydinpommi. MIkä on on saman verran kuin yhden ratikan hankesuunnitelmaan menee. Ja sen jälkeen tehdään asemakaavamuutoksia?

Tehdään näin:
- Huopalahdentielle tehdään liikennesuunnitelma jossa on kiskot ja kääntöpaikka MuVun ostarilla.
- Tämä hyväksytään ja rakennetaan.

Koska Huopalahdentielle tarvitsee ne kiskot johonkin käyttöön kuitenkin ja kääntöpaikat on käteviä.

Tälle ei tehdä mitään H/K-laskelmaa sen enempää kuin ihan normaali kadunrakennuksellekaan.

Linjoja sitten hinkataan erikseen.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Manhattanin-projektilla meni neljä vuotta kehitystyön aloittamista siihen että räjäytettiin ensimmäinen ydinpommi.

Rahalla saa. Mailman rikkaimman valtion piikki oli auki siinä hommassa. Helsinkiläisen raitiotien saisi tietty ripeästi vähän vähemmälläkin. Asia tarttis vissiin esitellä silleen, että paljonko liikennöintikuluja säästyy, jos liikenne alkaa 2015 eikä 2020.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Tehdään näin:
- Huopalahdentielle tehdään liikennesuunnitelma jossa on kiskot ja kääntöpaikka MuVun ostarilla.
Koska Huopalahdentielle tarvitsee ne kiskot johonkin käyttöön kuitenkin ja kääntöpaikat on käteviä..

Noinhan se pitäisi hetimiten tehdäkin ajatellen Pitänmäkeä ja raide-jokeria.
Pari pulmaa siinä tulee.

Silmukka ei mahdu ostarin eteen, vaan täytynee sijoittaa Huopalahdentien toiselle puolelle pienoisgolf- radan tuntumaan.
Alikulkutunneli siinä on. No lähtöpysäkki olisi kuitenkin ostarin edessä Huopalahdentiellä. Ei välttämättä kauheata.

Toiseksi Korppaan tunnelin rakentaminen on ajoitettu vuosikymmenen vaihteeseen jolloin Valtatie 100 jatkuu ja yhdistyy suoraan Hakamäentien suuaukkoon.
Sen rakentaminen tosi suurine Huopalahdentien liityntöineen saattaa vaarantaa raideliikenteen.

***

Tuosta Bussi 18 reittimuutoksesta Eiraan on tullut tosi paljon negatiivistä palutetta Munkkivuorelaisilta ja tulee vielä varmasti paljon enemmänkin kunhan matkustajat tuntevat poistumispysäkin Kampin. Matkustajat kun haluavat mennä keskustaan eikä Kamppiin.
Sen tähden olisikin kaikin keinoin pyrittävä nopeuttamaan raitiovaunun rakentamista Munkkivuoren ja Keskustan välille. esim vapautuvaan Kolmikulmaan.
Tai sitten pitäisi ottaa vielä harkintaan bussi 18 reitti, esim. Arkadia-Mansku-Erottaja.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Munkkivuoren ratikka

Toiseksi Korppaan tunnelin rakentaminen on ajoitettu vuosikymmenen vaihteeseen jolloin Valtatie 100 jatkuu ja yhdistyy suoraan Hakamäentien suuaukkoon.
Sen rakentaminen tosi suurine Huopalahdentien liityntöineen saattaa vaarantaa raideliikenteen.

Olen nyt nipotustuulella: Tarkoitat siis, että valtatie 1 jatkuu ja yhdistyy suoraan seututie 100:n (tunnetaan nimellä Hakamäentie) suuaukkoon, synnyttäen Pasilanväylän. ;)

Mutta asiaan: Toivoisin todella, että Pasilanväylän nykysuunnitelmat pikku hiljaa kuopattaisiin. Sen sijaan pitäisi miettiä, miten Turunväylä voitaisiin kaupunkibulevardisoida. Lyhyitä tunneleita voinee edelleen ajatella, mutta ei todellakaan mitään Hakamäentien kaltaisia tilasyöppöjä, vaan katumaisempia järjestelyjä.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Tarkoitat siis, että valtatie 1 jatkuu ja yhdistyy suoraan seututie 100:n (tunnetaan nimellä Hakamäentie) suuaukkoon, synnyttäen Pasilanväylän..
Samasta Pasilanväylästä keskustelemme, kiitos täsmennyksestä.
Tuo länsipään osuushan menee koko matkan Korppaan tunnelissa joka alkaa jo ennen nykyistä proffan siltaa ja tulee ulos suoraan Hakamäen tunnelin suuaukkoon.
Se nykyinen suuaukko kyllä menee uusiksi, sääli. Munkkivuoressa nykyinen liittymäosuus muuttuu "bulevardiksi", mutta liitynnät pitää olla joka suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Munkkivuoren ratikka

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi, miten Talinranta saataisiin hoidettua? Se on alueena aika syrjässä, mutta tarvitsisi kuitenkin joukkoliikennettä jatkossakin.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Koska Huopalahdentielle tarvitsee ne kiskot johonkin käyttöön kuitenkin ja kääntöpaikat on käteviä.

Mitäs kaikkea muuta olisi syytä tehdä, kun kuitenkin tarvitaan? Erinäisiä eritasoliittymiä ja tunneleita olisi ainakin tarjolla. Ei kai niitäkään kannata sen tarkemmin miettiä, kun niitä varmaan kuitenkin johonkin tarvitaan ja käteviäkin ovat.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Mitäs kaikkea muuta olisi syytä tehdä, kun kuitenkin tarvitaan? Erinäisiä eritasoliittymiä ja tunneleita olisi ainakin tarjolla. Ei kai niitäkään kannata sen tarkemmin miettiä, kun niitä varmaan kuitenkin johonkin tarvitaan ja käteviäkin ovat.
No vähän näin. Oletko koskaan nähnyt esimerkiksi H/K-tarkastelua Kalasatamankadusta, vai mikä sen pääkadun nimi nyt onkaan? Eikä semmoista tietenkään tarvitse tehdä, koska onhan se nyt päivänselvää että alueella pitää olla katuyhteys.

Minun on vaikea hahmottaa sellaista raideverkkoa jossa Huopalahdentiellä EI olisi kiskoja. Jos ei niitä käytä Muvun ratikka, niitä voi käyttä esimerkiksi Huopalahti - Otaniemi tai Pitäjänmäki - Meilahti poikittaislinja. Tai ihan joku muu.

Ylipäänsä alan kallistua sille kannalle, että tehdään niin kuin fillaripuoli, pääkaduilla on keskellä kiskot siinä kuin pyöräkaistat reunoilla. Ihan niin kuin kantakaupungissa on. Varataan semmoinen 7m mediaani, jos ei sitä jostain syystä tarvita kiskoille niin käytetään vaikka busseille tai pyöräkaduksi malliin Koskelantie, mutta lähtökohtaisesti sinne tehdään kiskot samalla kun katua muutenkin uusitaan. Ja linjasto on sitten mitä se on, ja elää ajassa niin kuin tähänkin saakka. Onko esimerkiksi Mannerheimintien kiskoista koskaan tehty mitään kannattavuuslaskelmaa? Asia on eri jos ruvetaan tunneleita tai muuta kallista, mutta ei se katurata nyt niin kauheasti maksa, analogisesti olen samaa mieltä eritasoliittymistä ja motareista.

Ei minulla mitään sitä vastaan sinänsä ole että suunnitellaan linja kerrallaan. Mutku, ensinnäkin niitä mahdollisia kombinaatioita on tusinoittain, linjastomuutokset yhdessä vaikuttaa toisella puolelle kaupunkia. Käytännössä tarkastellaan vain muutamaa vaihtoehto. Niiden linjojen matkustajamäärät riippuu täysin muusta linjastosta, maankäytön muutoksista, jne. Sen jälkeen kun tota on hierottu sellaset puoli vuosikymmentä, saadan joku maaginen matkustajaluku vuonna 2025, sen perusteella H/K, ja noi kummatkin luvut on vähintään 50% virhemarginaalilla johonkin suuntaan pielessä jos otetaan huomioon mitä ei tiedetä.

Tai sitten vaan tehdään rataa sisältä ulospäin n kilometriä vuodessa riippuen siitä kuinka suuren vuosibudjetin siihen saa, jotkut isommat hankkeet malliin Kruunuvuoren silta sitten erikseen. Ihan niin kuin Helsingin raitiotieverkko on rakennettu.
 
Takaisin
Ylös