Munkkivuoren raitiotie

Atenenumin edessä suurin osa jää pois Munkkivuoresta tultaessa ja bussi jatkaa aika vajaana Kruununhakaan. Linja 18 voisi päättyä Elielinaukiolle, silloin varmuus ruuhka-aikana paranee.

Näin linja 18 ei kuitenkaan voisi palvella töölöläisten ja eiralaisten yhteyksiä Kamppiin. Jos näin linjasta 18 todella tehdään Munkkivuoren oma linja, sen tarjontakin määräytyy Munkkivuoren kysynnän mukaan. Silloin voidaan unohtaa tiheä vuoroväli läpi päivän. Munkkivuoren matkustus ei riitä sellaiseen.

Joukkoliikenteen määritelmä on kyky kuljettaa mahdollisimman paljon ihmisiä yhteisellä reitillä ja yhteisellä kulkuneuvolla. Erilliset reitit ja kulkuneuvot pienille alueille eivät tuota houkuttelevaa joukkoliikennettä, vaan hajanaisia linjoja, joista jokaisella on heikko tarjonta. Linjastosta tulee samalla kokonaisuutena vaikeasti hahmotettava. Joukkoliikenteen suunnittelun keskeisiä kysymyksiä onkin tasapaino matkustajamäärän maksimoinnin ja linjaston maantieteellisen kattavuuden välillä. Nämä ovat toisilleen vastakkaisia tavoitteita.

Syksyllä toteutettava linjastomuutos siirtää resursseja jonkin verran matkustajamäärän maksimoinnin suuntaan. Samalla vähennetään päällekkäistä raskasta bussiliikennettä Töölössä, jossa myös asutaan katujen varsilla. Samoin poistetaan vähitellen bussiliikennettä Kaivokadulta, koska siellä ei pystytä ylläpitämään mielekästä liikennettä. Vaikka joidenkin matkustajien mielestä olisi ok seisoa bussissa pitkiä aikoja ruuhkassa, yhteiskunnan kannalta ei ole mielekästä maksaa bussien seisottamisesta pitkiä aikoja ruuhkassa. Suuria matkustajamääriä tämän laatuisella palvelulla ei myöskään saada. Erityisesti ei ole mielekästä maksaa pitkistä päätepysäkkiajoista, joilla tasataan kovasti vaihtelevaa matka-aikaa.

Näiden taloudellisten seikkojen lisäksi Kaivokadulla haluttaisiin jatkossa siirtää lisää tilaa ajoneuvoliikenteeltä kaupunkilaisille. Jos bussiliikenne poistuu, toiset autokaistat voidaan todennäköisesti poistaa. Tässä mielessä kyse on asukastilaisuudessakin mainitusta jo tehdystä investoinnista keskustan raitioliikennejärjestelmään. Keskustan sisälle tai läpi kulkevan joukkoliikenteen on todennäköisesti jollain tähtäimellä oltava keskustan kaupunkitilaratkaisuihin sopivaa joukkoliikennettä. Pelkästään esikaupunkien liikenteen ehdoilla keskustaa ei voida muokata. Tämä pätee sekä autoliikenteeseen että joukkoliikenteeseen.
 
Asukasillassa painotettiin päärautatieasemaa, mutta hyvin tuotiin esiin myös linjan reitillä olevat Naistenklinikka, Meilahden sairaala-alue, Iho- ja allergiasairaala. Itse lisään A-klinikan ja katkaisuhoitoaseman. Töölön sairaala. Kun junalla saapuu ja menossa näihin sairaaloihin. Liikennesuunnittelijat kiinnittivät huomiota matka-ajan vaihteluun, mutta asukasillassa olleet eivät ymmärtääkseni nähneet tätä ongelmana.
Onko bussilinja 18 tosiaankin ainoa, jolla noihin kohteisiin pääsee päärautatieasemalta?
 
Onko bussilinja 18 tosiaankin ainoa, jolla noihin kohteisiin pääsee päärautatieasemalta?

Mutta entäpäs jos onkin menossa päärautatieasemalta Herttoniemen sairaalaan?!?! Sinne ei pääse 18:lla! Eikä myöskään Vironniemen terveysasemalle - paitsi pian naurettavalla h17:lla (ja h18:lla Munkkivuoresta!).

Taidankin ottaa uudeksi harrastuksekseni joukkoliikenteen asukasilloissa pyörähtämisen. On surkuhupaisaa, että äänekäs vähemmistö, joka saapuu uudenkiehneillä citymaastureillaan ja cross country -farmareillaan vastustamaan kaikkea järkevää, jyrää näissä illoissa täysin perusteettomilla argumenteillaan sen ryhmän tarpeisiin perustuvan argumentaation, joiden hyväksi suunnitelmia laaditaan ja kenties jonain päivänä toteutetaankin. Toki suunnittelijoiden ylimielisyyteen - jota Munkkivuoren kohdalla on näemmä ilmennyt - on puututtava, mutta järkevin argumentein.

En voi uskoa, etteikö yleisössä olisi ollut jotakuta ystävällistä henkilöä, joka olisi voinut huomauttaa, että kaikkiin mainittuihin julkisiin laitoksiin pääsee myös raitiolinjalla 4 Lasipalatsilta sekä bussilinjoilla 194, 195, 212 ja 213 (olikohan muita?) päärautatieaseman vierestä Elielinaukiolta. Ja miksi matkustaa edes päärautatieasemalle? Pasilasta on "virka-aikaan", ja vähän sen ulkopuolellakin, erittäin tiheä bussiyhteys paitsi Meilahteen, myös Paciuksenkadun varteen.

Yleensä se iljettävinkin vastustaja hiljenee faktojen edessä.
 
Taidankin ottaa uudeksi harrastuksekseni joukkoliikenteen asukasilloissa pyörähtämisen. On surkuhupaisaa, että äänekäs vähemmistö, joka saapuu uudenkiehneillä citymaastureillaan ja cross country -farmareillaan vastustamaan kaikkea järkevää, jyrää näissä illoissa täysin perusteettomilla argumenteillaan sen ryhmän tarpeisiin perustuvan argumentaation, joiden hyväksi suunnitelmia laaditaan ja kenties jonain päivänä toteutetaankin. Toki suunnittelijoiden ylimielisyyteen - jota Munkkivuoren kohdalla on näemmä ilmennyt - on puututtava, mutta järkevin argumentein...

...Yleensä se iljettävinkin vastustaja hiljenee faktojen edessä.

Onneksi nämä eivät ole tilaisuuksia, joissa tarvitsee "voittaa". Tarkoitus näissä on informoida asukkaita, kerätä palautetta ja antaa asianosaisille lain edellyttämä mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Jos rakentavaa kritiikkiä ei tule, niin ei se ongelma, mahdollisuus sellaisen esittämiseen on kuitenkin annettu. Luultavasti paras palaute tulee vasta myöhemmin kirjallisena, koska harva pystyy noin vain lonkalta esittäämään perusteltuja näkemyksiä. Moni tilaisuudessa hanketta vastustanutkin muttaa mielensä pureskeltuaan asiaa kaikessa rauhassa. On myös hyödyllistä, että kipukohdatkin tulee kartoitetuksi. Silloin ne voidaan huomioida suunnittelussa. Vaikkapa tuo puisto, sen kautta rata on vain linjattava, koska se on ainoa järkevä vaihtoehto. Mutta jos sen vaikutus puistoon herättää paljon huolta, niin tämä voidaan huomioida: tuon pätkän suunnitteluun voidaan panostaa enemmän, käyttää siinä kohdassa enemmän rahaa ja tehdä seuraavia tilaisuuksia varten juuri tästä kohtaa hyvät havainnekuvat, jotta ihmiset (tai paremminkin ihmisten järkevä enemmistö) näkee, että syytä huoleen ei ole.

Eli asukastapaaminen voi olla ihan onnistunut, vaikka siellä käytettäisiin paljon vastustavia puheenvuoroja. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että ihmiset saavat oikean käsityksen siitä, mitä ollaan tekemässä. Oikeastaan on hyväkin, että vastustajat ja epäilijät ovat paikalla: juuri heidäthän pitäisi saada vakuuttuneiksi...
 
Onneksi nämä eivät ole tilaisuuksia, joissa tarvitsee "voittaa". Tarkoitus näissä on informoida asukkaita, kerätä palautetta ja antaa asianosaisille lain edellyttämä mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Jos rakentavaa kritiikkiä ei tule, niin ei se ongelma, mahdollisuus sellaisen esittämiseen on kuitenkin annettu. Luultavasti paras palaute tulee vasta myöhemmin kirjallisena, koska harva pystyy noin vain lonkalta esittäämään perusteltuja näkemyksiä. Moni tilaisuudessa hanketta vastustanutkin muttaa mielensä pureskeltuaan asiaa kaikessa rauhassa. On myös hyödyllistä, että kipukohdatkin tulee kartoitetuksi. Silloin ne voidaan huomioida suunnittelussa. Vaikkapa tuo puisto, sen kautta rata on vain linjattava, koska se on ainoa järkevä vaihtoehto. Mutta jos sen vaikutus puistoon herättää paljon huolta, niin tämä voidaan huomioida: tuon pätkän suunnitteluun voidaan panostaa enemmän, käyttää siinä kohdassa enemmän rahaa ja tehdä seuraavia tilaisuuksia varten juuri tästä kohtaa hyvät havainnekuvat, jotta ihmiset (tai paremminkin ihmisten järkevä enemmistö) näkee, että syytä huoleen ei ole.

Eli asukastapaaminen voi olla ihan onnistunut, vaikka siellä käytettäisiin paljon vastustavia puheenvuoroja. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että ihmiset saavat oikean käsityksen siitä, mitä ollaan tekemässä. Oikeastaan on hyväkin, että vastustajat ja epäilijät ovat paikalla: juuri heidäthän pitäisi saada vakuuttuneiksi...

Ei tarvitse voittaa ei, mutta "asukasdemokratialla" rampautettiin vuosiksi mm. Meripuiston alueen joukkoliikenne ja aiheutettiin uusimman linjastomuutoksen yhteydessä rahanhukkaan johtava uuden bussilinjan perustaminen.

Disinformaatiota jakavat paikallisyhdistysten agitaattorit kuormittivat HSL:ää "turhilla" oikaisuvaatimuksillaan (jos nyt sinänsä laillista menettelytapaa voi turhaksi kutsua) Kruununhaan ja Kulosaaren linjastomuutoksten suhteen perustaen vaatimuksensa osittain vääräksi osoitettuun tietoon. Nämä agitaattorit saivatkin sitten HSL:n kuntavaaleja pelkäävän hallituksen tutisemaan hyytelön tavoin, ja tiukasta taloustilanteesta huolimatta rokottamaan osakaskuntia puolella miljoonalla perustamalla Kruununhaan ja Vironniemen terveysaseman väliä sukkuloivan bussilinjan 17. HSL (esittelijä) ei muistinvaraisesti vaivautunut edes toteamaan, että ei sieltä Kruununhaasta tälläkään hetkellä pääse terveysaseman ovelle vaihdotta. Ja terveysasemansahan saa nykyisin Helsingissä valita aivan itse.

Samoin oli vielä vanhan kunnon HKL:n aikaan Meripuiston raitiotien kohdalla: tuleeko ne kiskot rantaan asti vaiko ei? Ja kun eivät tulleet (eihän nyt Korkeavuorenkadulla voida sietää raitiovaunun kolinaa!!), kauhisteltiin sitten edellisen h17:n lopettamisen yhteydessä, että nyt veivät meiltä sitten sen ainoankin yhteyden (linjan h14 reittivariaatioita muutaman kuluneen vuoden sisään ei kannattane edes tässä yhteydessä laskeskella, ja taas muuttuu). Vuosia piti kulua useita, ennen kuin liikennesuunnittelusta vastaava taho keksi, että h24 todellakin voidaan jatkaa Erottajalta etelän suuntaan.

Tässä pari esimerkkiä siitä, mitä tapahtuu, kun joukkoliikennettä käyttämättömät vastustajat, tuo äänekäs vähemmistö, saa ylivallan. Ylivallan käyttö alkaa asukastilaisuuksista ja jatkuu disinformaation jakamisena turuilla ja toreilla, kahvikutsuilla, marttakerhoissa, lionsclubeilla ja paikallislehdissä.
 
Ei se Munkkivuorelaisten linjaksi muuttuisi 18, jos Kruununhakaan menevä linjaosuus jää pois. Se miten Late pyörittää kysymystä, on tapa jolla mikä tahansa linja tai linjat voidaan pistää uusiksi. Laten vastauksessa ei tule ilmi, kuinka paljon munkkivuoressa asuu yli 65-vuotiaita. 18 palvelee nyt myös Töölön alueella yleensäkin liikkuvia. Siksi täytyisi ymmärtää se suuttuminen, koska esitelmöitsijä sanoi että 18 on huono linja. Yleisö oli toista mieltä.

Late vaikenee myös siitä, että Kaivokadusta on puhuttu kävelyalueena jo vuosia. Vaihtoehtona on ollut myös kävelyalue pohjois-Esplanadilla. Tähän kytketään myös turhaan keskustatunneli. Vaikka kyse on siitä että vihreitä ei haluta tukea kävelykeskusta-asiassa, jolleivat he tue keskustatunnelia. Kun demarit sanoutuivat tunnelista irti, niin nyt sitten ei haluta millään tavalla edistaa kävelykeskustaa.

Jos kävelyalue tulee rautatieaseman eteen, niin linja 18 voi lähteä elielinaukiolta. Täällä JLF:lla kirjoittavat miehet. Joukkoliikennettä käyttävät enemmän naiset. Vinoutuma on paha. Joukkoliikenneasiat tulevat täällä esille kyllä hyvin teknisesti ja matemaattisesti. Munkkivuoren asukasillassa olivat ainakin jonkun verran äänessä myös naiset.

Joten suoran linjan säilyttäminen Munkkivuoresta rautatieasemalle ei ole mitenkään kohtutonta myös liikenne- eikä kaupunkisuunnittelijan kannalta.
 
Ei se Munkkivuorelaisten linjaksi muuttuisi 18, jos Kruununhakaan menevä linjaosuus jää pois.

Elielinaukiolta lähtevänä 18 ei pystyisi kulkemaan kuin Mannerheimintietä. Elielinaukion ulosajon pohjoispuolelta ei pääse enää mielekkäästi Töölöön. Vaihtoehtona on periaatteessa Asema-aukio, mutta sinnekin pääsee ainoastaan Arkadiankadun kautta. Kun linjan 18 reitti siirrettiin Arkadiankadulle, menetettiin huomattava osa Töölön matkustajista ja linjat 14 ja 14B ylikuormittuivat. Kysyntä ja tarjonta siis kohtaavat Arkadianakdun reitillä heikommin kuin Kampin metroaseman kautta kulkevalla reitillä.

Laten vastauksessa ei tule ilmi, kuinka paljon munkkivuoressa asuu yli 65-vuotiaita. 18 palvelee nyt myös Töölön alueella yleensäkin liikkuvia. Siksi täytyisi ymmärtää se suuttuminen, koska esitelmöitsijä sanoi että 18 on huono linja. Yleisö oli toista mieltä.

Linja 18 pysyy huonosti aikataulussaan. Linja toi toki tästä huolimatta olla riittävän hyvä joillekin käyttäjille. Tämä ei muuta suurta kuvaa: Epäluotettavan linjan liikennöinti on kallista (tehotonta) eikä palvele suurinta osaa potentiaalisista matkustajista hyvin. Yhteisille rahoille on yritettävä saada hyvin vastinetta. Vastinetta ei voida mitata pelkästään sillä miten jokin ratkaisu vaikuttaa rajoitettuun joukkoon yli 65-vuotiaita. Toki heidänkin toiveensa on huomioitava mahdollisuuksien mukaan siinä missä kaikkien muiden.

Late vaikenee myös siitä, että Kaivokadusta on puhuttu kävelyalueena jo vuosia.

Onko tässä mitään vaiettavaa? Tavoitteita kohti edetään askel kerrallaan. Jos nykyiset suunnitelma toteutuvat, bussiliikenne poistuu Kaivokadulta kokonaan Länsimetron käynnistyessä lukuun ottamatta linjaa 17. Tämä antaa lisää liikkumavaraa kadun järjestelyihin, vaikka kävelykatua ei toistaiseksi pystyttäisikään toteuttamaan.
 
Kävin juuri läpi viestiketjua ja totean että 30-vuotiaiden miesten asenteet ovat vallalla. En nähnyt missään kirjoittelua ikääntyvän ihmisten kannalta. Kyllä me nuoremmat vaihdamme välineestä toiseen, mutta JLF:lla kirjoittavat sivuuttavat sen seikan että íkäihmiselle vaihtaminen on vaikeampaa. Hyvin suunniteltu kaupunki palvelee myös sellaisia asukkaita, joilla on rajoitteita osallistua nettikirjoitteluun sekä asukasiltoihin. Palvelulinjat ovat hyvää kehitystä, mutta jostain kertoo sekin että ensin ne tulivat maaseutukaupunkeihin, vaikka Helsingin ikärakenne on vanhusvoittoisempi.

Tämän foorumin epäyhteiskunnallisista asenteista kertoo sekin, että vähänkään vanhemman ihmisen kommenttiin(asukastilaisuudessa) täytyy lisätä attribuutti "geriatriaosasto" tai "mummot ja papat".

Naisten poissaoloa tältä foorumilta ei edes yritetäkään analysoida.
 
En nähnyt missään kirjoittelua ikääntyvän ihmisten kannalta.

Pöh. Latehan kirjoitti erittäin kattavasti eri käyttäjäryhmistä. Ikäihmiset nyt vain ovat yksi käyttäjäryhmä, jonka tarpeet ovat valitettavasti monin osin ristiriidassa muiden käyttäjäryhmien kanssa. Joukkoliikenne ei ole vain vanhuksia varten, eikä Helsingillä ole varaa (eikä edes tilaa) keskustassa ajattaa vanhuksia varten erillisiä linjoja, joita nuoremmat eivät halua heikon palvelutason takia käyttää. Linjan 18 reitin muuttaminen ja muuttaminen raitiotieksi on edelleen vanhusten täysin käytettävissä. Eikä Munkkivuori ole mikään vanhusgetto. Joukkoliikennettä korvaavia palveluja kaikkein heikoimmille kyllä riittää.

Naisten poissaoloa tältä foorumilta ei edes yritetäkään analysoida.

Miksi edes pitäisi? Miesten ja naisten liikkumistarpeet eivät muutenkaan eroa toisistaan paljonkaan. Terveet naiset kykenevät liikkumaan siinä missä miehetkin. Miehetkin työntävät vaunuja. Turvallisuudentunne on ainoa merkittävä ero, ja sitä on tälläkin foorumilla analysoitu erittäin runsaasti. Eikä se, että on mies, tarkoita että on samalla täysin sokea naisten erilaisille tarpeille. Niistä saa selvää kysymällä naisilta, jollei muuten selviä. Täällä foorumilla kirjoittavat suunnitteluammattilaiset ovat varmasti tutustuneet asiakaspalautteeseen, jota on tullut molemmilta sukupuolilta.

Mutta ei pliis viedä keskustelua taas ihan naurettavasti aiheen ulkopuolelle. Kannattaisi vaikka osoittaa, miten tämä miehisyys sitten näkyy näissä kommenteissa eikä vain temmata ilmasta väitteitä.

---------- Viesti lisätty kello 19:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:49 ----------

Tiivistettynä siis: 18:n reittimuutoksen jälkeen ainoastaan Munkkivuoresta ei pääse rautatieasemalle. Koko muu 18:n nykyinen palvelualue säilyttää kaikki vanhat yhteydet. Jos tämä jonkun vanhuksen sairaalareissun nyt tekee ihan mahdottomaksi, tälle voidaan ostaa taksilippu. Siihen meillä on hyvin varaa, kun Munkkivuoreen ei kaadeta satoja tuhansia vuodessa surkeasti kaikkien paitsi vanhusten kannalta toimivaan linjaan. Erityistarpeisiin annetaan erityispalvelua. Yleispalvelun toimivuutta ei uhrata erityistarpeille.
 
Tilanne tänään iltaruuhkassa Rautatientorin pysäkillä, josta linjan 18 bussi yrittää jatkaa matkaansa Kaivokadun suuntaan:

Sujuvaa joukkoliikennettä, osa 3

---------- Viesti lisätty kello 23:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:16 ----------

Tilanne tänään iltaruuhkassa Rautatientorin pysäkillä, josta linjan 18 bussi yrittää jatkaa matkaansa Kaivokadun suuntaan:

Sujuvaa joukkoliikennettä, osa 3
Kuvan tilanteessa, joka on täysin normaali tilanne päivittäin, Kaivokatu on tukkeutunut yksityisautoista. Myös bussin edessä oleva risteys on ajettu tukkoon, jolloin bussin on mahdotonta, rikkomatta tieliikennelakia, päästä eteenpäin. Ainakin muutamat valokierrot se tuossa odotti kunnes pääsi työntämään nokkansa liikenteen sekaan. Sittenkin se jäi puolittain kääntyneenä poikittain risteykseen, kun ei pääse eteenpäin. Tällainen joukkoliikenne ei palvele ketään ja on tehotonta (=kallista), kuten latekin aiemmassa viestissään totesi.
 
Ihmettelen vähän, mikä siinä rautatieasemassa niin kiehtoo. Jos minun mummoni lähtisi joka päivä bussilla steissille hengailemaan, olisin vähän huolissani. Niin että onkohan ne kaikki asukastilaisuuden "asemalle pitää päästä" -menijät nyt ihan oikeasti sinne steissille menossa?

Kamppi on tietysti syrjässä vaikkapa Stockmannilta, mutta osittain tuossa taitaa olla kyse ennakkoluuloistakin. Kun bussi vie sinne Kamppiin, niin moni huomaa, ettei kävelymatka loppukohteeseen niin kovin kummoinen olekaan. Ja onhan siinä Kampin palvelukeskuskin ihan vieressä. Moni asukastilaisuuden puhuja aloitti "Olen asunut Munkkivuoressa vuodesta 1957" -tyyppisellä lauseella. Vieläköhän mahtavat muistaa, milloin 18 ja se aseman-yhteys oikeastaan tuli Munkkivuoreen? Vuoden 1983 alussa. Sitä ennen sieltäkin pääsi vain Simonkentälle, ihan kuten muistakin lännen lähiöistä.
 
Ihmettelen vähän, mikä siinä rautatieasemassa niin kiehtoo.
Sitä samaa taidetiin ihmetellä toisessa ketjussa, kun puhuttiin raitiolinjan 1 kehittämisestä. Aika moni perusteli ykkösen nykyistä alennustilaa sillä, että ratikka ei mene steissille. Ei perustelu nähdäkseni aivan tuulestakaan temmattu ole, vaikka itse asemalle ei monikaan oikeasti ole menossa, ko. alueella nyt vain sattuu olemaan Helsingin (seudun) merkittävin joukkoliikennehubi. Ehkä tällaisella pikku seikalla onkin jo joku painoarvo?
 
Sitä samaa taidetiin ihmetellä toisessa ketjussa, kun puhuttiin raitiolinjan 1 kehittämisestä. Aika moni perusteli ykkösen nykyistä alennustilaa sillä, että ratikka ei mene steissille. Ei perustelu nähdäkseni aivan tuulestakaan temmattu ole, vaikka itse asemalle ei monikaan oikeasti ole menossa, ko. alueella nyt vain sattuu olemaan Helsingin (seudun) merkittävin joukkoliikennehubi. Ehkä tällaisella pikku seikalla onkin jo joku painoarvo?

Epäilen, että kyse ei ole niinkään rautatieasemasta vaan siitä, että tuolta Kauppatorilta on aika pitkä matka suureen osaan ihmisten menokohteista. Jos ykkönen ajaisi esimerkiksi reittiä Aleksanterinkatu - Mannerheimintie - Bulevardi - Hietalahdenranta - Porkkalankatu - Länsibulevardi - Lemissaarentie - Särkiniementie - Wavulintie - Melkonkatu, niin veikkaan ettei enää valitettaisi sitä, että ykkönen ei mene steissille. (Lauttasaaren eteläosan linjaus on esimerkin luonteinen, eikä oikeasti mietitty. Olisiko parempi reitti Särkiniementie - Tallbergin puistotie - Vattuniemenkatu?)

Tässä karttaesimerkki: http://g.co/maps/ffw32
 
Ratikalla olisi kuitenkin suht oma "joukkoliikenneväylä", jopa Helsingin oloissa, jolloin niin ykkösen tai mahdollisella Munkkivuoren ratikalla olisi nykyistä paremmat edellytykset toimia paremmin. Yksi pääsyy näihin tuleviin bussilinjojen muutoksiinhan on bussiliikenteen huono välityskyky keskustan, eteenkin päärautatieaseman alueella. Se ei ole bussiliikenteen syy, vaan kaupungin liikennepolitiikan. Tämän johdosta bussiliikenne päätettiin poistaa osuuksilta, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä sen pahin "akilleen kantapää". Bussiliikenteelle on kuitenkin täysin mahdollista järjestää yhtä vahvat etuudet kuin raitioliikenteellekin. Helsinkiä ei tällainen kuitenkaan kiinnosta, vaan mieluummin katsellaan, vuodesta toiseen, yhä tukkeutuvia ajoväyliä keskusta-alueella.
 
Kun asukasillan anti on ristiriidassa suunnittelijoiden kanssa, niin sitten lähdetään etsimään vikaa asukkaista ja jos vikaa löydetä asukkaista, niin sitten lähdetään jo arvioimaan asukkaiden tarpeita virheelliseksi. Lopulta ollaan valmiit sitten sanomaan: "mikä ne mummot sinne asemalle ajaa".

Mikä tarkoitus on sitten on tällaisilla asukastilaisuuksilla jos sieltä tulee ilmi "vääriä tarpeita" ? Se ei kyllä ole liikennesuunnittelua, kaupunkisuunnittelusta puhumattakaan, että piirretään muútama raitiolinjavaihtoehto ja sitten tullaan kertomaan asukkaille että valitkaa näistä.
 
Takaisin
Ylös