Samaa mieltä. Mielestäni selvityksessä on turhaan jääty pipertämään parin bussilinjan korvaamisen kanssa sen sijaan, että oltaisiin rohkeasti uskallettu kavuta puiden seasta mäelle katsomaan metsää.
Ei Helsingin raitiolinjaston suunnitteleminen voi millään perustua siihen, että korvataan nykyisiä bussilinjoja yksi tai kaksi kerrallaan. Tai voi ja siltähän se näyttää ja se on perin helsinkiläistä.
Periaatteessa voi kyllä, jos löytyy sellainen kokonaisuus, jossa tyypillisesti yksi ratikkalinja ja kaksi bussilinjaa voidaan korvata yhdellä haarautuvalla ratikalla, mallia 6 + 68 + 71. Tällaista tehdään ihan yleisesti muualla. Helsingin kustannusrakenteella pitäisi saada korvattua noin 2,5-3 bussia yhdellä ratikalla (puhun nyt siis kulkuneuvojen määrästä), jotta homma noin karkeasti kannattaa nykyisillä laskentamenetelmillä. Tällaisia kohteita on löydettävissä yhteensä ehkä enintään viitisen kappaletta.
Pitäisi rakentaa (liikenneolosuhteiden puolesta) modernia raitiotietä Huopalahdentietä Haagan ympyrään.
Tässä olet oikeassa. Väitän, että myös suunnittelijat tietävät tämän. Ongelman ydin on siinä, että heille on annettu käyttöön rikkinäset työkalut ja kielletty käyttämästä muuta, kuten esimerkiksi tervettä järkeä. Nämä reunaehdot huomioiden nyt tehty selvitys on kuitenkin todella hyvin tehty. Tämä on vähän verrattavissa siihen, että puusepän pitäisi tehdä biedermeier-sohva työkalunaan moottorisaha.
Tarkoitan tällä sitä, että helsinkiläinen ja suomalainen tapa sekä vimma laskea hyötykustannussuhteita moottoritierakentamiseen tarkoitetulla menetelmällä ei anna oikeaa kuvaa joukkoliikennehankkeiden "kannattavuudesta", sillä niiden järkevyys ei perustu ensisijaisesti matkojen nopeutumiseen vaan laadun paranemiseen. Tässäkin saatiin H/K vaivoin yli yhden tekemällä kaikkein lyhin mahdollinen rata eli pienin investointi ja pienimmät liikennöintikustannukset. Ei silloin päästä parhaaseen mahdolliseen palvelutasoon eikä parhaaseen mahdolliseen todelliseen lopputulokseen.
KSV:n olisi syytä nöyrtyä sen verran, että alennuttaisiin ottamaan kontaktia esimerkiksi sellaisiin saksalaisiin ja sveitsiläisiin kaupunkeihin, joissa on toteutettu viime vuosina paljon uusia raitiotiehankkeita. Jollain konstillahan nekin arvioivat hankkeittensa järkevyyttä, ja ne konstit ovat takuuvarmasti aivan erilaisia kuin meillä, sillä johtavathan ne hankkeiden toteuttamiseen toisin kuin Helsingissä.
Soininvaara puhuu blogissaan samasta asiasta ja osuu oikeampaan kuin ehkä arvaakaan.
www.soininvaara.fi 23.10.2012 sanoi:
Tämä ratikka oli saatu vaivoin kannattavaksi kustannushyötysuhteella 1,1. En pidä näitä laskelmia erityisemmin pätevinä tällaisiin tarkasteluihin. Aikanaan Raide-Jokeria ei saatu lainkaan kannattavaksi. Kun analyysin avasi, hyötypuolella ei ollut oikeastaan yhtään niistä tekijöistä, joiden vuoksi ratikkaa halutaan. Katajanokkalaiset tietävät, kuinka paljon parempi liikenneväline ratikka on. Aika-ajoin ratikka korvataan bussilla, ja ero on melkoinen.