Nikkilässä ei kuitenkaan ole niin paljoa asukkaita, että sieltä saataisiin millään junaa perustelevia matkustajamääriä. Ja jos tehdään merkittävää lisärakentamista, kannattaa se ennemmin tehdä nykyisten kaupunkiratojen varteen. Koko Nikkilän ratayhteyden suunnittelu on vain Sipoon lobbauksen tulosta. Jos Sipoo liitettäisiin johonkin pääkaupunkiseudun kuntaan, loppuisi puheet Nikkilän ratayhteydestä saman tien.
Nikkilän raideyhteys
- Viestiketjun aloittaja teme
- Aloituspäivämäärä
Nikkilässä ei kuitenkaan ole niin paljoa asukkaita, että sieltä saataisiin millään junaa perustelevia matkustajamääriä. Ja jos tehdään merkittävää lisärakentamista, kannattaa se ennemmin tehdä nykyisten kaupunkiratojen varteen. Koko Nikkilän ratayhteyden suunnittelu on vain Sipoon lobbauksen tulosta. Jos Sipoo liitettäisiin johonkin pääkaupunkiseudun kuntaan, loppuisi puheet Nikkilän ratayhteydestä saman tien.
Veikkaan taas itse, että Jokivarrentielle ja Martinkyläntielle jää vain koululaisvuorot, kun niiden palvelutasoluokka (https://www.hsl.fi/sites/default/fi...een_suunnitteluohje_hsl-liikenteessa_2016.pdf) on Talman seisakkeen ympäristöä lukuunottamatta "*- Tarjotaan koulu- ja työmatkayhteyksiä" ja Viirilään ja Nikinmäkeen menee 736. 1521-tien ja Viirilän koululaisvuorot saattaa sinänsä jatkaa Rautatientorille tai Kalasatamaan, mutta nykyistä heikommalla tarjonnalla kuitenkin. Pornaisiin tai Porvooseen menee joitakin ei-koululaisvuoroja, mutta vain 2 tai 3 päivässä. Tällöin Nikkilän sisäinen liityntäyhteys jää enimmäkseen 841-bussista riippuvaiseksi silloin kun ei kulje koululaisia palvelevia busseja.
Viimeksi muokattu:
841:stä ei vaan nykyisillä ajoajoilla voi jatkaa Nikkilän ympäri ilman lisäautoja, jolloin tasaisen tunnin vuoroväli poistuu (väh. ruuhka-aikoina). Toki jos juna menee 40min välein niin 40min välein menevä liityntäbussi voisi tulla kuuloon.
736 ei auta Viiriläläisiä kouluyhteyksissä. Koululaiset, joita sieltä tulee kyytiin lähes bussilastillinen (40-50) on 1 luokkalaisista ylöspäin ja menevät Nikkilään kouluun. Meinasitko että 736 jatkettaisiin Nikkilään?
Jokivarrentieltä nousee jo nyt muitakin matkustajia kyytiin, kuin koululaisia, joten olisi iso heikennys Sipoon surkeaan joukkoliikenteeseen lopettaa muutkin vuorot sieltä ja jättää vain koululaisvuorot.
Pornaisten suuntaan (Linnanpelto ja Pornainen) menee myös ihan kiitettävä määrä työmatkalaisia. Nikkilä - Porvoo välillä on myös koululaisten lisäksi työmatkalaisia. Ennen koronaa oli joka vuoroilla matkustajia. Toki korona nyt hiljensi tilannetta huomattavasti.
Joka tapauksessa itse en usko Nikkilän raideyhteyden menestyvän. 40min välein menevä juna olisi kallis ja erittäin suuri heikennys Nikkilän jo muutenkin heikkoon tarjontaan.
841:n kierron pystynee yhdistämään muiden linjojen kiertoon Itäkeskuksessa.
Veikkaan siis, että nykyiset 785K, 787K ja 788K jää, mutta vain koululaisia palvelevien vuorojen osalta.
Niinpä. Mutta siihen aikaan kun HSL:n sivuilla pystyi kommentoimaan, joku pyysi lisää vuoroja Linnanpeltoon, ja HSL vastasi, että HSL:n suunnitteluohjeen mukaan Linnanpeltoon ei järjestetä joukkoliikennettä, mutta sinne menee Uudenmaan ELY-keskuksen busseja jos menee. Jokivarrentielle ei myöskään kulkenut lainkaan busseja viikonloppuisin elokuusta 2014 elokuuhun 2015.
Tällä perusteella veikkaisin, ettei muuta liikennettä tarjota, kun suunnitteluohjeen palvelutaso on sama kuin Linnanpellossa ja Paippisissa ja liikenne on muutenkin ollut kertaalleen jo osittain lakkautettuna.
Viimeksi muokattu:
Toisaalta se liikennekkin on ollut HSL:n lakkauttamaa. Ennen HSL:ää palvelutarjonta oli monilla paikoilla parempi kuin nyt HSL:n aikaan. Toki HSL on lisännyt myös joillekin väleille enemmän liikennettä kuin ennen HSL aikaa oli.
Joka tapauksessa Sipoon asukkaiden arvostus HSL:ää kohtaan tuntuu olevan erittäin kehno. Ja ainakin viime elokuun harvennuksista oli kunnan päättäjilläkin sanomista eivätkä olleet tyytyväisiä (esim. vklp liikenteen harventaminen). Sipoon ongelma on muutenkin vähän kinkkinen. Asukkaat haluisivat enemmän joukkoliikennettä jotta voisivat sitä käyttää, mutta eivät nyt käytä koska liikennetaso on heikkoa jolloin oma auto on järkevämpi. Vain ruuhka-aikaan tuntuu pääsevän jotenkin fiksusti liikkumaan. Ja yleensä se menee niin että jos auton jo omistaa muuta käyttöä varten niin sillä ajetaan helposti myös kaikki muutkin matkat.
Näinhän se menee. Tämä olisi HSL:ssä syytä huomioida laajemminkin kun suunnitellaan heikennyksiä linjastoon ja palvelutasoon.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,371
Ei ole ehkä ihan suoraan verrannollinen tapaus...mutta tuskinpa Vantaankoskenkaan aseman matkustajamäärät olivat kummoisia, kun Martinlaakson rataa pidennettiin vuonna 1991 yhden asemavälin verran. Toki tuokin pidennys piti tehdä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, jotta Kehärata mahdollistuisi.
Nikkilän radan varressa ei tosiaan ole asukkaita (vielä?) kovinkaan paljon. Mutta jos sieltä ei tule vähäisiäkään matkustajamääriä lisää junien kyytiin, niin nuo lisäykset ovat toki pois ehkäpä myös Helsinki - Kerava -osuudelta. Mahdollisesti muiltakin rataosilta. "Pienistä puroista kasvaa iso virta".
Oli Sipoon lobbausta tai ei, mutta olisihan sekin tietysti hyvää, että Nikkilään olisi paikallisjunayhteys. Junaliikenteen olemassaolo luo asukkaille kuitenkin paremman mielikuvan tai pysyvyyden tunteen joukkoliilkenneyhteyden olemassaolosta kuin pelkkä bussiliikenne.
Olisihan se kivaa, mutta kun resursseja (=rahaa) on rajallisesti, kannattaa valita mihin ne käytetään. Nikkilän 8000 asukasta tarkoittaisi väistämättä pienellä kuormituksella kulkevaa junaa, jonka operointikustannukset / matkustaja olisi huomattavan korkeat. Vuoden 2015 selvityksessä arvioitiin, että junayhteys siirtäisi muista kulkumuodoista joukkoliikenteeseen vuorokausitasolla n. 130 matkaa, ja vuositasolla liikennöintikustannukset olisi n. 2,5 milj. euroa. Ilman investointikustannusta ja infran kunnossapitokustannuksia jokaisen uuden joukkoliikennematkan hinta olisi siis yli 52 euroa.
Samaisen selvityksen mukaan rata olisi kannattava, jos Nikkilässä olisi 20 000 asukasta. Ne 12 000 lisäasukasta kannattaisi kuitenkin sijoittaa ennemmin vaikka nykyisten lähijuna-asemien läheisyyteen. Esim. Kehäradan varressa on vielä paljon rakentamatonta maata.
Toisaalta Nikkilän radan varsi on seuraava sellainen neitseellinen paikka rautatien varressa, jonka neitseellistä paikkaa hallinnoiva kunta haluaa rakentaa. Vaikka Petaksen ja Lapinkylän asemat avattaisiin ja viereen rakennettaisiin asuinalueet, metropolialueelle on edelleen tunkua, eikä mihinkään muualle voi rakentaa kuin neitseellisiin paikkoihin. Tällöin on parempi, että uudet asuinalueet on sentään rautatien varrella sen sijaan että rakennetaan kaikenlaisia Pohjois-Nikinmäkiä, Rykmentinpuistoja, Perusmäkiä ja vastaavia.
Juuri näin. Tosin hiljalleen on alettu rakentaa muuallekin kuin neitseelliseen maastoon, mm. Espoo aikoo tiivistää Espoon kaupunkiradan vartta reilusti (ja siellä ollaan jo nyt radan varressa). Nikkilän matkustajaliikenne on ajankohtainen sitten kun nykyisten matkustajaliikenneratojen varsille (ml. uudet raitiotiet) ei oikeasti enää rakenneta lisää.
Viimeksi muokattu:
Korson aseman ympäristön lähellä noin kilometrin sisällä on asuinrakentamiseen kelpaavia maa-alueita jopa tuhansille asukkaille, mutta useat eri omistajat ovat hankaloittaneet kaavoitusta ja vanhojen rötisköjen purkamista. Todella tarpeeseen tulevalle Prismallekaan ei tunnu löytyvän paikkaa Korsosta tai Koivukylästä. Koivukylässä on kuitenkin meneillään useampi kerrostalohanke puolen kilometrin sisällä asemasta.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,178
En usko, että Sipoo jää vaan katselemaan vierestä kun seudun kasvu valuu muihin kuntiin. Sekin hamuaa uusia asukkaista ja kaavoittaa. Joko kaavoitus painottuu radan varteen tai sitten autonkäyttöä suosiviin paikkoihin, enkä luule että se tekee noista ekaa jos radalla ei juna kulje. Jälkimmäinen taas puurouttaa muunkin seudun liikennejärjestelmää, joka on minusta huonompi vaihtoehto kuin, että Nikkilään ajaa puolityhjä juna.
Siksihän Sipoo edistää koko Nikkilän lähijunaliikennettä. Ennen Sipoo ei halunnutkaan kasvaa, mutta sitten Östersundom siirrettiin Helsingille ja Sipoossa pelästyttiin, että seuraavaksi lähtee loputkin koko kunnasta, jos he eivät lähde seudun kasvuun mukaan.
Kuitenkin jos Nikkilään ei ole lähijunaliikennettä, ei sinne muuttaminen ole sen houkuttelevampaa kuin muihinkaan suhteellisen kaukana Helsingistä oleviin pienehköihin kehyskuntien autotaajamiin, jolloin Nikkilän tonteille ei vaan olisi paljoa kysyntää. Helsingin seudulla hyvällä paikalla olevista tonteista on pulaa, mutta kehyskuntien lande on jo ihan tusinatavaraa, joka ei mene oikein kaupaksi. Jos Nikkilään ei tehdä lähijunaa, seudun kasvu ohjautuu silloin muualle, ja fiksusti tehtynä se kasvu voidaan ohjata olemassaolevien ratojen varsiin.
Jos halutaan tehdä kaukana Helsingistä oleva junaradan varressa oleva kyläkeskus, niin Hennassa sitä nyt yritetään. Sinne tehtiin uusi asema tuota varten, mutta juna sentäs kulkisi muutenkin. Sinänsä uuden aseman tekeminenkin oudoksuttaa minua, koska saman radan varressa olisi ollut valmiina Mäntsälän asema, josta 200 metrin päässä on peltoa.