Anttihan kirjoitti että suurin sallittu, ei ainoa sallittu.
Huoh, mitä luetun ymmärtämistä. Provokatiiviseen yleisasenteesi nyt muutenkaan ei jaksaisi vastata mitään, mutta yritänpä silti vielä saada tästä jotain järkevääkin keskustelua. Tarkoitin juurikin sanoa, että tuskin ne nyt kaikki niitä suurikokoisia ovat, mutta jos ovat, sitten ne käsitellään yksi kerrallaan.
Voi olla että kyydissä on vain pieniä paketteja, jotka samalla ovat myös hitaita purkaa.
Niin voi, ja silloin sitten tulisi kyseeseen niiden laatikoiden käyttö. Muuten ei.
Mikä siellä rahtiterminaalissa odotta, sitä ei pysty ikinä tietämään --
Paitsi se rahtiterminaalissa oleva työntekijä kyllä tietää.
Laatikkolaustauksessasi on monta ongelmaa joita et selvästikään ymmärrä.
Kenties ehkä juuri siksi odotinkin, että asiasta keskustellaan asiallisesti. "Joita et selvästikään ymmärrä" -kommentti osoittaa, että selvästikään tarkoituksesi ei ole käydä asiasta asiallista keskustelua.
1. Jokaisessa linja-automallissa on erikokoiset tavartilat. Jopa samaa mallia olevissa autoissa joiden pituus, tai ovijärjestelyt eroavat toisistaan, on erikokoisia luukkuja. Tällöin täytyisi jokaisella rahtiasemalla olla riittävästi kaikkia erikokoisia laatikoita. Entä jos tuleekin matala auto silloin kun on odotettu korkeaa autoa?
No vihdoinkin saan vastauksenkin tähän, kun tätä asiaahan kysyin jo ekassa viestissäni: miten bussien tavaratilojen koko vaihtelee.
2. Pakettien erilainen koko, mitä et nyt sitten halua ymmärtää/hyväksyä.
Huoh. Juuri se pakettien erilainen koko on koko idean taustalla. Eli että rahtiterminaalin henkilökunta saa rauhassa sovitella erikokoiset paketit rahtilaatikoihin parhaalla tavalla. Ne paketit, jotka eivät sovi laatikoihin, tietenkin jätetään laatikoista pois.
Kai nyt kuitenkin ymmärrät, ettei minulla ole tilastotietoja bussien rahtiruumien koista ja Matkahuollon rahtipakettien koista, joten en voi lähteä laskemaan, mikä sellainen sopiva yhteinen nimittäjä näille olisi.
Jos on näitä pitkiä, auton levyisiä lähetyksiä, ne voidaan lastata niin että toinen pää on toisen paikkakunnan puolella, ja kuljettaja muistaa/voi tarkistaa osoitetarrasta purkaukssen yhteydessä kummalle paikkakunnalle ovat menossa. Laatikkolastauksessa laatikkojen täytyisi siis olla auton levyisiä jotta nämäkin lähetykset saataisiin mahtumaan, ja minne silloin saataisiin kaikki paikkakunnat ahdettua?
Uusi huoh. Tuon kokoisia paketteja ei luonnollisesti pakata moduulilaatikoihin.
3. Linja-auton tavaratilan korkeus ei ole tasakorkea, vaan se madaltuu auton keskiosassa käytäväsyvennyksen kohdalla. Tämä ei ehkä ole niinkään este, vaatisi kuitenkin tarkkaa mitoitusta ja suunnittelua laatikonvalmistajalta.
Luonnollisesti laatikko pitää suunnitella kunnolla. Esitinkö jossain muka jo valmiit mitat tietäväni?
4. Kyytiin lastaaminen ja purkaminen. Kuten Antti jo mainitsi, painaisivat nämä laatikot useita satoja kiloja. Minitsit että vaatisi laiteinvestointeja, mutta ei kalliita trukkeja. Haluaisin kuulla miten olit ajatellut toteuttaa tämän!
Minä en ajatellut toteuttaa mitään, vaan minä vain halusin keskustella siitä asiasta, miksi rahdin purkaminen ja lastaaminen vie paljon aikaa, mitkä ovat siihen syynä ja miten niitä ongelmia voisi ratkaista.
Et väitä, päinvastoin huomaa ettet ilmeisesti ole koskaan käynytkään linja-autosasemalla.
Ja huomaa, ettet ilmeisesti ole koskaan käynytkään asiallista keskustelua.
Ja itsehän tunnut tyrmäävän kaikkien muiden väitteet.
Tämän taisit kirjoittaa itsellesi.
Toki näin. Ja kun on tehostettu toiminta huippuunsa, ovat seuraavat vuorot myöhässä, kun kone pääsikin lähtemään myöhässä edelliseltä lähtöpaikalta.
Se ei kuitenkaan liity tähän asiaan. Vaikka kääntöaikaa pienennetään, ei se tarkoita että aikamarginaaleja tarvitsisi pienentää. Useat prosessn kehitystoimenpiteet ennemminkin parantavat kääntöajan varmuutta kuin huonontavat. Minun syyni ei ole, jos lentoyhtiöt kuitenkin ovat myös huonontaneet varmuutta, eikä se tarkoita että busseilla tarvitsisi tehdä niin. Yleensä lentokoneiden lähtöaikojen myöhästyminen on sää ja ruuhka, ja yleensä jossain aivan toisella kentällä. Rahdin lastaamiseen se liittyy erittäin harvoin.
Myös voi jokainen arkiäivä katsoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla miten erään valtiollisen bussiyhtiön tehostettu toiminta on johtanut siihen, että heidän syöttöautonsa Espooseen on aina 5-10 minuuttia myöhässä päiväsaikaan, joka johtaa siihen että varsinainen pikavuoroauto joutuu odottamaan tuon saman ajan Espoossa Ikean pysäkillä. Palveleeko tämä ketään muuta kuin omistajan kukkaroa?
Puhut varmaankin linjasta 540? Minun kokemukseni mukaan se on tullut aina ajallaan, paitsi silloin jos se odottaa myöhässä olevaa pikavuoroa Turusta. Mutta se ei liity tähän ketjuun.
Ja tuossa mainitsemassasi tapauksessa Onnibus on jo voittanut, kun ei tarvitse kuljettaa rahtia.
Tässä tapauksessa luotan enemmän Mötön laskelmiin siitä, tulisiko se kannattavaksi vai ei. Tai vaikka ne myöhemmin osoittautuisivatkin vääräksi, se kuuluu kuitenkin liiketoiminnan tekijän itsensä oikeuksiin päättää, yrittääkö saada lisätuloja sillä tai ei. On väärä peruste sanoa, että ei Onnibussille anneta rahtia kuljetettavaksi, kun ei se kuitenkaan kannattaisi.
Mistä päädyit kahdeksaan minuuttiin? Tietokoneellasiko laskit ihan itse?
Luetun ymmärtäminen, jälleen.
---------- Viestit yhdistetty klo 8:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 8:43 ----------
Kyllä ja ei. Ainakin matkalaukut menevät ruumaan ilman mitään "isoa laatikkoa" käytännössä kaikissa muissa konemalleissa paitsi Airbuseissa, joissa ne laitetaan ensiksi kontteihin ja vasta sitten koneeseen. Luonnollisesti kontiin sopimaton rahti matkustaa ruumassa kontin ulkopuolella. Kontit ovat vartavasten suunnittelut ruumaan sopiviksi.
Kyllä, tarkoitin lähinnä varsinaista rahtia, en matkustajien tavaroita.
