Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Yhden asian muuttaisin kuitenkin: kirjoitit raitiotiekapearaideverkostosta
"nykyisen HKL:n raitiotieverkoston kaltainen"
Mielestäni nykyisenlainen raitiotieverkosto ei ole säilyttämisen arvoinen, paitsi verkostoa, myös itse infraa pitää uudistaa rajusti nykyaikaiselle tasolle ja laajentaa syvemmälle kantakaupungin ulkopuolelle. Suuremmilta linjastomuutoksilta ei voida mielestäni välttyä.

Ehkä muotoilin tuon hieman karkeasti, tarkoitin että koska kapearaideverkoston muuttaminen leveäraiteiseksi on monelta kannalta ongelmallista, sen täydellinen uudistaminen on tuskin järkevää. Näin ollen se säilyisi pitkälti nykyisen kaltaisena. Toki jos uudistaminen todetaan kannattavaksi toimenpiteeksi, se täytyy tehdä. Mikä voi olla melko todennäköistä osittain.

Duoraitiovaunuista minulla olisi kysymys: Ajattelitko niiden ajavan myös osittain raitiotieratoja pitkin? Jos kyllä, niin rakentaisitko kolmannen kiskon leveäraideosuuksille vai kapearaideosuuksille?

Ajatuksena oli että duot siirtyisivät runkoleveäraideverkostoa hyväksikäyttäen nopeasti kapearaideverkoston ulkopuolelle, ja tämän jälkeen haarautuisivat leveäraiteisina esimerkiksi Vantaalla pääradalta Hakunilaan tai Itä-Helsingissä Herttoniemestä Roihuvuoren ja Marjanimen kautta Itäkeskukseen. Eli siis ideana ei ollut käyttää kapearaideratoja. Mutta tämä on vain yksi vaihtoehto.
 
Hei!

@ walttu: Eli kapearaideraitiovaunut nykyaikaistetussa muodossa hoitaisivat pääasiallisesti jokerin eteläpuolella (ja poikkeuksissa vähän sen pohjoispuolella) liikenteen. Vaunut/junat olisivat pidempiä ja saisivat niille kuuluvat etuisuudet ja selkeästi erotetut kaistat eikä mitään spaghettilinjauksia kuten Mannerheimintiellä nykyään. Eli nykyaikainen pikaraitiotie. Piktän aikavälin raideleveysmuutoksia en lähtisi tekemään.

Sitten leveäraide"raitiovaunut", enemmänkin light metro/kevytmetro niin kuin Hannoverissa, paitsi ehkä matalalattiainen, kulkisivat rautatieverkkoa käyttäen keskustasta jokerin palvelualueen reunalle ja haarautuisivat siitä jatkaakseen pikaraitiotiemäisesti. Kauemmaksi ulottuvat linjat pysyisivät kauemmin rautatierataverkolla.

Ymmärsinkö oikein?

Tämä on nimittäin mielestäni erinomainen ratkaisu! Mitään raideleveystemppuja ei tarvita, seudulta kerätään leveäraide-light-metrolla matkustajat kuten bussit nykyään ja kun ollaan tarjottu 1-jokeriin vaihtoyhteys vaihdetaan raskaaseen rataverkkoon ja ollaan hetkessä keskustassa. Ei minkäänlaisia vaikeuksia ruuhkassa. Jos joku haluaa muualle kuin mitä tämä verkko tarjoaa, niin jokerilla voi ajaa tarvittavan linjahaaran luokse ja jatkaa siitä, jos tarpeellista. Tottakai muitakin yhteyksiä tarvitaan ettei aina tarvitsisi vaihtaa kahta kertaa.

Kapearaidepikaraitiovaunut hoitaisivat 0-jokerin ja 1-jokerin, sekä 1-jokerin eteläpuolen liikenteen. Leveäraidepikaraitiotiehoitaisi seudun liikenteen lisäksi 2-jokerin ja kenties 3-jokerin, ehkä 3-jokerille riittää bussi. Nykyinen metro voisi olla myös osa light-metroa ja tarjota myös nopean yhteyden kauempaa saapuville light-metrojunille.

Erityisen tärkeää on mielestäni rakentaa kevyitä ratkaisuja säteittäiseen kuin myös poikittaiseen liikenteeseen. En kannata raskaita raidejärjestelmiä kaupunkiliikenteessä Helsingin kokoisissa kaupungeissa enkä edes jonkun verran suuremmissakaan, koska niillä betonoidaan jokin päätös pysyvästi kaupunkiin ja jos käy ilmi sen olevan sopimaton, on sitä vaikea lähteä muuttamaan yhtään mihinkään.

Terveisin GM 5
 
Kerronpa minäkin vielä tiivistetysti miten pikaraitiotiehen tulisi Helsingissä siirtyä. Metrisestä raideleveydestä tulisi pitää kiinni ihan vain siksi, että ei tieten tahtoen hankittaisi yhteensopivuusongelmia vaikka vain väliaikaisestikin. Vaunuleveyse on eri asia: ei haittaa mitään jos esikaupunkijunat eivät sovi kulkemaan jokaisesta Krunikan kurvista, tärkeämpää on, että kapeammat katuratikat voivat kulkea siellä missä leveämmätkin. Verkoston päivittäminen on kuitenkin vuosikymmenten projekti.

Kun Vironniemi laitetaan poikki suunnilleen Pasilan kohdalta, huomataan, että rajan eteläpuolella raitiovaunuverkko toimii kaikin puolin tyydyttävästi: matka-aikojen kannalta olennaisempaa tuolla alueella on tiheä vuoroväli ja pysäkkiväli. Tämä johtuu lyhyistä matkoista. Siispä täällä jatketaan kuten ennenkin, tietenkin sopivia kehittämishankkeita löytynee, kuten valoetuudet yms. Mutta ne motivoituvat ennen kaikkea liikennöintikustannusten pienenemisellä kuin palvelun paranemisena. Mutta pois joutavat linjat 1,4,6,10 jotka korvautuvat pikaratikoilla joille rakennetaan infra kokonaan uusiksi Pasilasta pohjoiseen.

Luonnollisesti pikaratikoiden pitää päästä keskustaan. Tätä varten uusitaan myös ratalenkki Oopperalta Mannerheimintietä Asemalle ja sieltä Kaisaniemenkatua Hakaniemeen, Hämeentietä Kurviin ja Edelleen Mäkelänkadulle että Hämeentietä pohjoiseen. Tämä rata olisi pyhitetty pikaratikoille ja katuratikat käyttäisivät sitä vain pieniltä osin ja sotkematta pikaratikkaliikennettä joka tietenkin toimii täsmällisesti aikataulutettuna. Eipä katuratikat tätä rataa juurikaan tarvitsisikaan, kunhan seiska siirretään Runeberginkadulle ja idässä Hämeentieltä Sörnäisen uudelle radalle. Uusia ratojakin voitaisiin rakentaa jotta tälle pätkälle tulisivat täydelliset rinnakkaisyhteydet. Oikeastaan yhteiskäyttöön jäisi vain osuus Lasipalatsilta Hakaniemeen.

Mieleeni on tullut halpa ja yksinkertainen tapa tehdä tästä radasta pikarata: siirretään rata kadun keskeltä U:n sisäsyrjälle. Siis Mannerheimintien itäreunaan, Kaivokadun pohjoisreunaan ja Unioninkadun länsireunaan. Tämän U:n sisällä on lähinnä Töölönlahti ja pari puisto ja sitten pistemäisiä kohteitä: Ooppera, Finlandiatalo, Asema yms. On siis helppo arvioida, että autojen liikennöintitarve tuon U:n yli on aika pieni, joten tiheälläkin vuorovälillä voidaan järjestää täydelliset valoetuudet ja vähän pensasaitaa rakentamalla myös sallia suurehkokin liikennöintinopeus. Poislukien Kaisaniemenkatu/Vilhonkatu, mutta kokonaisuudessa pieni hidas pätkä ei paljoa haittaa. Hakaniemestä eteenpäin pitää sitten keksiä jotain tai sitten toteuttaa isojen risteysten alitus tunnelissa. Kallista toki mutta kokonaisuudessa ei paljoa tunnu kunhan nuo tunnelit jäävät muutamaksi pistekohteeksi.

Sitä en ole sitten ajatellut, miltä pikaraitiotieverkosto sitten näyttäisi esikaupungeissa.
 
En nyt suoralta kädeltä muista (kun en löydä saksalaista raitiotiekäsikirjaani) ovatko Bielefeldin vaunut 2,65 m.
Tässä Bielefeldin U-Stadtbahnin kalustoa; kummatkin käytössä olevat vaunutyypit ovat legendaarista Duewagin M6/M8-tyyppiä (vanhempi on tyypiltään M8C ja uudempi M8D), joka leveydeltään sama 2.3 metriä, kuin Helsingin kaikki vaunutyypit. Joten, voisihan se täälläkin olla aivan riittävä leveys. Tai siis ei ole ainakaan täysin este kaupunkiratamaisen raitiotieverkoston kehittämiselle.

(lähde:http://www.trampicturebook.de/)
 
Se nyt vain on täysin selvää, että ihmisten sullominen 2,3 tai 2,4 metriä kapeisiin purkkeihin 2+2 -istumajärjestyksellä on täysin kestämätön ajatus, mikäli tähtäimessä on nykyisiä linjoja selvästi pidemmät reitit. Jo viiden minuutin matka Varioissa on ahtauden puolesta aika karmaisevaa tuskaa.
Tässä olet kyllä oikeassa; enpäs muistanut moista. Menin tässä yksi päivä aivan täydellä h10-ratikalla (Nr-vaunu) ja kyllä oli olo kuin "sillillä suolapurkissa", kun ihmiset eivät vieläpä oikein osaa ottaa toisiaan huomioon.

Toinen näkökulma, joka minua huolestuttaa, on riittävä tila lastenvaunuille ja -rattaille. Viikonloppuisin etenkin Rantaradan lähijunissa kaikki eteiset ovat tupaten täynnä vaunuja ja rattaita. Lähijunamaisille reiteille johdettavien raitiolinjojen pitäisi kai jotenkin kyetä vastaamaan tähänkin haasteeseen. Kapeimman mahdollisen standardin mukaisella kalustolla on nähdäkseni aika vaatimattomat eväät siihen.
Joo, kyllä uusi FLIRT varmasti vastaa paremmin lastenvaunujen tuomaan tilahaasteeseen kuin kapea ratikka. Lisäksi ne ovat huomattavan "metromaisia" muutenkin sisustaltaan, joten ovat aivan paikallaan "YTV-metrolinjoilla".
 
Tuhat kertaa täällä(kin) todettu: raideleveydellä ei ole mitään merkitystä hyvän kaupunkiliikenteen aikaansaamisessa. Ratainsinöörit ratkaisevat vanhahtavat rataongelmat, eli tiettyjä parannuksia infrastruktuuriin tekemällä voitaisiin ajaa vaikka satasta Helsingin raitioteillä.

Kuka ajattelee raideleveyden leventämistä kantakaupungin raitiotieverkostossa metromittoihin, ei ole varmaankaan päivittänyt tietojaan alan teknisessä kehityksessä, tai on Stadin sporien vihaaja ja haluaa ne tuollaisen tekosyyn varjolla pois silmistä.
 
Tuhat kertaa täällä(kin) todettu: raideleveydellä ei ole mitään merkitystä hyvän kaupunkiliikenteen aikaansaamisessa.
Asia on juuri näin, ja foorumin pitkän historian aikan muutaman kerran täälläkin jo käsitelty.

Kuka ei usko siihen, että 1000 mm ei ole kelpo raideleveys, ei varmaan tiedä mitään Sveitsin ja Japanin rautateistä sekä puolesta Tokion metroverkkoa. Tokion 2,65 m leveät 1067 mm:n radalla ajavat metrojunat kulkevat kaikki tasaisemmin kuin HKL:n superleveä 1524 mm:n S-Bahn-metro.

Ja maailman 1435-1534 mm:n raitiotiejärjestelmissäkin 2,3-2,4 on erittäin yleinen korileveys huolimatta siitä, että uusia järjestelmiä tehdäänkin 2,65 leveinä. Korin leveys vanhoissa järjestelmissä on peruja 1800-luvun lopun kaupunkirakenteesta, jossa ei tarvittu tilaa autoille, ainoastaan ihmisille ja hevospeleille.

Esim. Hannoverin Stadtbahn-järjestelmä on alunperin 2,4-metrinen vaikka onkin 1435 mm:n raideleveys. Uusimmat vaunut on pullistettu laituritason yläpuolelta 2,65-metrisiksi. Siis 12,5 cm molemmin puolin. Näin istuinten korkeudelta vaunu on 2,65 leveä, ja muualla sitä leveyttä ei tarvitakaan. Vastaava levitys on mahdollista meilläkin - jos halutaan.

Antero
 
Vai vielä ratikkavihaaja tms...

Itse yritin kerrankin keskustella ihan rakentavasti ja ajattelemalla positiivisesti raitiovaunuista, mutta ilmeisesti tietotaitoni eivät sitten riitä siihen, kun olen kuitenkin bussiammattilainen. Jätän tämän ketjun toistaiseksi, etten ainakaan minä muuta sitä taas taistelutantereeksi niistä "tuhat kertaa" toistetuista asioista. Puhukaa te tietäjät ja asiantuntijat vain; ei täällä amatöörejä kaivata näköjään.

Tervetuloa juttelemaan tuplanivelbusseista ja niiden testeistä Helsingin alueella tuotapikaa (ensi kuussa) asianomasessa ketjussa.

Tämä seuraava on vain minun päätelmääni ja voin hyvinkin olla väärrässä (ainakin toivon olevani väärässä):

Minusta on aivan alkanut vaikuttamaan siltä, että vain tiettyjen piirien ehdotelmat ja idea ovat hyviä ja niitä pitäisi kannattaa laajalti ja näin on käynytkin. Jos ne kuitenkin saavat kritiikkiä osakseen, niin niitä kritijoijia vastaan hyökätään varsin voimakkaasti ja kaikki kannattajajäsenet osallistuvat näiden "väärämielisten" mollaamiseen ja suorastaan runttaamiseen lattian rakoon.
Siten on se toinen piiri, jonka kirjoitukset tai mutta asiat tukevat heidän ajamaansa asiaa, joka taas on aikamoisessa opositioissa edellisen ryhmän asioita.
Ja näistä asioista kun keskustellaan kaikkien kanssa keskenään on tuloksena sekasotro ja viestiketjun laatutaso vajoaa tai suorastaan lukitaan.
No, mitäs jos joku vapaa freelenceri yrittää kirjoittaa melkolailla vapaasti kaikenlaisesta, mutta osaltaan ihan rakentavia ideoita sellaiseen ketjuun, jossa tunteet ovat jo hieman kuummenneet ja kiihkeyttä on jo nähtävissä.
Lopputulos: tällainen toisenmielisen toisenlainen kirjoitus liiskataan täysin vaikka siinä vain kyseltäisiin ja rakentavasti yrittettäisiin keskuetella. Ja miksi? Koska: He ovat näiden ideoiden esittäjiä. Heillä on tekninen tuki taustallaan. He ova auktoriteettejä asiassan. Muilla ole asiaa, muutakuin nyökytellä vain, jos parhaakseen näkevät. Jos jolla kuulla muulla olisi rakentava uudenlainen idea sinne sekaan, se saa jotkut näkemään punaista, sillä ainoastaan heillä voi olla sellaisia hallussaan tai ajatuksissaan. Kukaan muu ei osaa eikä ymmärrä.

On kuin mormoonipaviaani-lauman saaliinjako-rituaajeja selostaisi tässä ;). Ei millään pahalla.

Kuunteleminen on ihmisen hienon taito, siis se oikealainen ymmärtävä kuunteleminen.
Kyllä minäkin ymmärrän, että ratikka on hieno välinen, eikä niitä saa Helsingistä hävittää. Ratikalla on jopa mukavaa matkustaa kuin ei ole aivan pahin tungos tai lastenvaunuja mukana. En minä ratikkaa vihaa, kaukana siitä. Mutta en vihaa myöskään muita raideliikennemuotoja. Esimerkiksi palvelin armeijassa Isosaaren linnakesaarella ja siellä oli pätkiä ammusradoista, -vaunuista ja olipa yksi vanha veturikin säästetty muistomerkiksi linnakkeen laiturin tuntumaan. Tosi mielenkiintoista! Tietääkö joku näistä?
 
Heh, kun yrittää olla aidosti mukana kehittämässä raitioliikennettä vuoden 2040 tarpeisiin, niin johan yksi suluissa ollut viittaus raideleveyteen sitten viekin koko keskustelun uskomattoman asiattomille teille... Rakentava keskustelu ei kai sitten näissä porukoissa onnistu.

Puutuin vain ja ainoastaan vaununleveyteen. 2,3...2,4 m on mielestäni täysin ok käytettäessä istuinjakoa 2 + 1. Sillä on pärjätty vuosikymmeniä ja sillä pärjätään yhtä kauan eteenkin päin, mikäli hyväksytään seisomapaikkapainoitteinen matkustajapaikkajako.

Toki jos raitioliikenteen kehittäminen oikeasti houkuttelevaksi liikennemuodoksi ei olekaan kirjoittajien mieleen, aina voidaan siirtyä jatkokehittelemään joukkoliikennejärjestelmää esim. ketjun aloittajan, Sebastinin konseptin mukaisesti. Omasta mielestäni raitioliikenteen voimakkaasta uusimisesta vain olisi enemmän hyötyä.
 
Poliittinen realiteetti lienee se, että käytännössä yhdeltäkään kadulta Helsingissä ei raitiotieliikennettä poisteta. Sen sijaan linjasto voi hahmottua pidempiin, nopeisiin lähiölinjoihin sekä muutamaan keskustalinjaan, jotka vastaavat esimerkiksi nykyisiä 3 ja 7 - linjoja.

Jos halutaan tehdä nopeita lähiölinjoja, joille voidaan antaa vahvoja liikennevaloetuuksia, ei vuoroväli voi olla kovin tiheä. Sitten tulee ongelmaksi, että jo nykyiset linjat täyttävät kiskot kohtuullisen tehokkaasti kantakaupungissa. Nykyisiä linjoja ei voi karsia, jos niiden latvoilla olevilta reitinosilta ei lopeteta ratikkaliikennettä tai heikennetä vuoroväliä. Joitakin nykyisistä linjoista voidaan jatkaa, mutta jatkaminen nykyisen päättärin kautta toisi mutkan reittiin.

Kaiken kaikkiaan asia on vähintäänkin ongelmallinen. Yritin etsiä ratkaisua siihen tässä ketjussa.
 
Tämä viittaisi siihen, että seudulla on käyttöä myös pidemmän matkan raideliikenenvälineelle, joka voi olla harvapysähdyksinen metro (tällä hetkellä metro on välimuoto) tai lähijuna (lähijunista löytyy harvoin pysähtyviä) tai joko pinnalla tai maan alla tiettyjä osuuksia ohittava pikaratikan muunnos.

Harvoin pysähtyvät lähijunat ajavat kaukoliikenteen raiteita pitkin eikä siellä ole tilaa kovin tiheävuoroväliselle tarjonnalle. Rantaradalla päästään harvan kaukojunaliikenteen seassa neljään junaan tunnissa, mutta sielläkin vuoroväli on välillä epätasainen kaukojunien takia.

Harvapysähdyksinen mutta tiheävuorovälinen raideliikenne tarvitsisi siis nähtävästi uuden infran ja on siten kaukaista tulevaisuutta. Mutta miltä pohjalta sitä kannattaisi lähteä kehittämään? Mieleen tulee vaihtoehtoina ainakin kokonaan uudet radat, lisäraiteet nykyisille radoille ja ohitusraiteiden rakentaminen nykyisille radoille.
 
Heh, jos haluaa aidosti kehittää Helsingin nykyistä raitioliikennettä raideleveyden vaihtamisen kautta, tarkoittaa se sitä, että kaikki on rakennettava alusta alkaen uudestaan ja nykyinen romutetaan.
 
jos haluaa aidosti kehittää Helsingin nykyistä raitioliikennettä raideleveyden vaihtamisen kautta, tarkoittaa se sitä, että kaikki on rakennettava alusta alkaen uudestaan ja nykyinen romutetaan.
Raideleveyden vaihtaminen ei ole kynnyskysymys, mikäli raitioteitä ei haluta integroida mukaan muuhun raideverkkoon. Tietänet hyvin, että esim. Karlsruhen mallin toimiminen edellyttää yhteistä raideleveyttä raitioteillä ja muulla rataverkolla. Samoin Oslossa linja 13 kulkee läntisimmässä päässään T-bane-brändiin kuuluvaa rataa pitkin (Kolsåsin rataa ollaan muuttamassa täysmetroksi) - ja yhteinen raideleveys ei nyt ainakaan hankaloita asiaa.

2650 mm leveiden matalalattiraitiovaunujen ehdoton edellytys ei varmaankaan ole mikään kiveen hakattu raideleveys, mutta tosiasia vaan nyt sattuu olemaan se, että 1000 mm:n raideleveydelle ei liene toistaiseksi tehty noin leveitä matalalattiaratikoita - ei ainakaan kovin monia sarjoja. En mitenkään pidä mahdottomuutena, etteikö Helsinki voisi toimia asiassa pioneerinä. Kaikki on mahdollista.

Ihan vain filosofisessa mielessä: Mitä sitten, jos "kaikki nykyinen" pitäisi romuttaa asteittain seuraavan noin 30 vuoden siirtymäjakson aikana? Mikä siinä on niin kauheaa?
 
Heh, jos haluaa aidosti kehittää Helsingin nykyistä raitioliikennettä raideleveyden vaihtamisen kautta, tarkoittaa se sitä, että kaikki on rakennettava alusta alkaen uudestaan ja nykyinen romutetaan.
Mitäs ihmeelllistä sellaisessa on? Niin tehtiin vaikkapa Stuttgartissakin. En minä ehdointahdoin mitään raideleveyden leventämistä ole vaatinut; se oli vain yksi idea, jonka toin julki. Verkkoa olisi muutettu vaiheittain käytöstä poistuvan ja uusiutuvan kaluston kanssa. Mutta taitaa olla liian kallista ja hankalaa, joten mulle käy ihan hyvin tämä nykyinenkin 1000 milliä, en minä niistä päätä. Ja olen nähnyt sen 1000 millin toimivuuden itse mm. Bielefeldissä ja Freiburgissa. Mannheimissä en ole käynyt, mutta tiedän saman raideleveyden olevan käytössä sielläkin.
Olen myös toisaalta todennut Helsingin nykyisten ratikoiden ahtauden varsinkin ruuhka-aikaan. Sinne ei mahdu lastenvaunut kovin helpolla mukaan. Mutta ei silti, kyllä 2,55 metriä leveä bussikin on ahdas, kun taas yli kolmen metrin levyinen metro- tai lähiliikennevaunu, jossa on kunnon eteistilat ovien luona, on jo ihan toista luokkaa.

Ajattelin hetken myös nykyisen metroverkon yhteiskäyttöä tuollaisen leveäraiteisen raitioverkoston kanssa, mutta sellainen ajattelu lienee turhaa, koska metro on metro, eikä muunlaisia suunnitelmia taida Helsingin kaupungilla olla.

Leveäraiteinen pikaraitiotieverkko, jossa on myös metrotunneli käytössä voisi vain olla kiehtova ajatus Helsingin U-Stadtbahnista.

En kyllä ymmärrä ns. blokkiutuneita ajatusmalleja ollenkaan, edes raitioliikenteestä, se on kuin katselisi maailmaa laput silmillään.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs ihmeelllistä sellaisessa on? Niin tehtiin vaikkapa Stuttgartissakin.
---
En kyllä ymmärrä ns. blokkiutuneita ajatusmalleja ollenkaan, edes raitioliikenteestä, se on kuin katselisi maailmaa laput silmillään.

Mitäs niitä muita kaupunkeja onkaan kuin tuo Stuttgart? Otetaan tarkasteluajaksi vaikka nykyajan viimeiset 50 vuotta.

Minäkään en ymmärrä ns. blokkiutuneita ajatusmalleja ollenkaan!
 
Takaisin
Ylös