Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Antero Alku · 19 Tammikuu 2008

petteri sanoi:
Antero, vähän jäitä hattuun. Kaikki muutkaan eivät ole aina kanssasi samaa mieltä eikä se ole syy häätää porukkaa foorumilta.

Ei ole kyse mielipiteen vapaudesta, vaan asiattomuudesta. Kirjoittaja toistaa jatkuvasti samoja väittämiä perustelematta niitä itse tai yrittämättä kumota vasta-argumentteja sekä esittää päinvastaista muiden mielipiteistä ja panee asioita muiden sanomiksi. Silloin on kyse lähinnä häiriköinnistä ja asiallisen keskustelun estämisestä. Eikä ketään lopulta enää sellainen kiinnosta.

Ihan vain vertailun vuoksi, olisiko sinusta mukavaa, jos nimimerkki Sebastin ilman mitään tietoa siitä, kenestä todellisuudessa on kyse, alkaisi selittää, että sinä haluat kaikkien liikkuvan henkilöautolla ja joukkoliikenteen lopetettavaksi? Ja joukkoliikenteessä voitaisiin käyttää 500 hengen busseja. Kun sitten korjaisit, että et ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi liikkua autolla ja joukkoliikenne pitäisi lopettaa ja ettei ole olemassa busseja, joihin mahtuu 500 henkilöä, tämä sama väittäjä toistaisi jälleen sen, mitä aluksi väitti. Jos pyydät perusteluja, hän ei vastaa pyyntöön vaan toistaa, että sinä vain haluat kaikkien liikkuvan autolla, jokkoliikenteen lopetettavaksi ja voidaan käyttää 500 hengen busseja.

Juuri tähän tapaan tämän Sebastinin kanssa on mennyt, myös muiden kuin minun suhteeni.

Mutta onhan se kiva kirjoitella mitä sattuu, myös toisista henkilöistä, kun ei tarvitse olla missään vastuussa mistään. Se ei ole mielipiteen ja sananvapauden periaatteen mukaista. Siksi esitin toivomuksen tämän häirikön sulkemisesta tältä foorumilta.

Antero

Teme444 · 19 Tammikuu 2008

petteri sanoi:
Tarkemmin laskettuna 400 miljoonalla ei varmaan saisi ihan noin montaa tunneliasemaa, mutta ehkä kuitenkin tunnelin Esplanadi - Kamppi - Meilahti -Pasila - Vanhakaupunki(pinnassa).

Eikös nykyistä metroa Kamppiin rakennettaessa louhittu jo valmiiksi nykyisen aseman alle etelä-pohjoisuunnan aseman aihio liityntäraide tunneleineen. Se saaminen oikeaksi asemaksi olisi hyvinkin halpa.

GM 5 · 19 Tammikuu 2008

Hei!

Rattivaunu sanoi:
Sinänsä mielenkiintoista, että vasta yli 100 viestin jälkeen saatiin tähän ketjuun ensimmäinen rakentavassa hengessä kirjoitettu vastausviesti.

Minusta ensimmäinen rakentava vastaus oli jo ihan vastaus nro 2. Ei tätä keskustelua nyt ihan asiattomaksi voi kutsua. Mielestäni vain hyvin moni kysymys jäi valitettavasti vastaamatta. Ehkä ne vastaukset sieltä vielä tulevat. Niitä tulikin tässä sebastinin vastattavaksi aika moinen kasa eli siihen menee aikaa, ei mikään helppo juttu hänelle mutta jotain kommenttia kyllä nyt odottaisin.

@walttu:
Ajatuksesi ovat ainakin omasta mielestäni erinomainen avaus ja niitä on hyvä lähteä kehittelemään eteenpäin. Erityisesti kaukoliikenteen vieminen lentokentälle olisi tärkeää sisällyttää suunnitelmiin.

Yhden asian muuttaisin kuitenkin: kirjoitit raitiotiekapearaideverkostosta
"nykyisen HKL:n raitiotieverkoston kaltainen"
Mielestäni nykyisenlainen raitiotieverkosto ei ole säilyttämisen arvoinen, paitsi verkostoa, myös itse infraa pitää uudistaa rajusti nykyaikaiselle tasolle ja laajentaa syvemmälle kantakaupungin ulkopuolelle. Suuremmilta linjastomuutoksilta ei voida mielestäni välttyä.

Duoraitiovaunuista minulla olisi kysymys: Ajattelitko niiden ajavan myös osittain raitiotieratoja pitkin? Jos kyllä, niin rakentaisitko kolmannen kiskon leveäraideosuuksille vai kapearaideosuuksille?

Terveisin GM 5

Rattivaunu · 19 Tammikuu 2008

GM 5 sanoi:
Minusta ensimmäinen rakentava vastaus oli jo ihan vastaus nro 2.

Jep! Kakkonen oli ilmeisen positiivisessa hengessä kirjoitettu, samoin pari muutakin viestiä jo ennen sadatta. Walttu puolestaan toi toisenlaisia - avausviestin näkemyksistä poikkeavia - näkemyksiä rakentavassa hengessä esille ilman ivaa tai muuta riidan haastamista. Ehkäpä tämä keskustelu jatkuu nyt vähän rauhallisemmissa merkeissä.

vristo · 20 Tammikuu 2008

GM 5 sanoi:
Yhden asian muuttaisin kuitenkin: kirjoitit raitiotiekapearaideverkostosta
"nykyisen HKL:n raitiotieverkoston kaltainen"
Mielestäni nykyisenlainen raitiotieverkosto ei ole säilyttämisen arvoinen, paitsi verkostoa, myös itse infraa pitää uudistaa rajusti nykyaikaiselle tasolle ja laajentaa syvemmälle kantakaupungin ulkopuolelle. Suuremmilta linjastomuutoksilta ei voida mielestäni välttyä.

Mietin juuri tätä itsekin ja olisikohan mahdollista, että Jokerikin lopulta toteutettaisiin leveäraiteiseksi ja 2,65 metriä leveillä matalalattiavaunuilla. Samaanaikaan Jokeri sunnitelmaan sisällytettäisiin muutaman muun runkolinjaksi luokiteltavan nykyisen raitiolinjan parantaminen samaan standardiin. "Manskun raitio-väylä" aina Huopalahden asemalle saakka voisi olla sellainen, samaten Manksu-Tuhkolmankatu-Paciuksenkatu. Sieltä edelleen Munkkiniemen kautta Munkkivuoreen ja vaikkapa jopa Pajamäkeen, jossa se yhtyisi Jokerirataan. Näitä modernisoituja ja levennettyjä kaupunkiratoja voisivat sitten liikennöidä edelleenkin linjat h4 ja h10, mutta täysin luonteensa muuttaneena. Eteläpäässään niistä ainakin toinen ajaisi Laajasaloon, mutta toinen voisi jäädä edelleen Katajanokalle. Tuo olisi ensimmäinen vaihe.

Toiseen vaiheeseen kuuluisi sitten Hämeentien suunnan raitioliikenteen muttaminen samaan leveärata-standardiin eli sieltä luotaisiin yhteydet Käpylän asemalle ja edelleen Oulunkylän asemalle Jokeriradan yhteyteen. Toisella suunnalla taas Arabianrannasta edelleen Vanhaankaupunkiin sekä Viikkiin jne.

Stadin perinteiset kierto-ja keskustanlinjat jäisivät edelleen nykyiselleen, sillä niillä taitaa yli 2,4 metriset vaunut olla mahdottomuus, kun taas noilla modernisoiduilla ja levennetyillä osuuksilla kalusto olisi 2,65-metristä. Muutenkin niiden pysäkkien mitoitukset olisivat valmiit ottamaan vastaan maksimissaan 60-metrisiä junia (2xK4500). Kalusto voisikin olla muuten samankaltaisia, mutta eroa olis mitoituksessa. Ja lisäksi keskustanlijoilla olisi peruskorjattuja ja välipaloitettuja Nr-vaunuja ja Varioita(?).

leveäraidelinjoja olisivat:
4,(5),10 (Maskun suuntaan)
1,6,8, (Hämeentien suunta)

Perinteisiä linjoa olisivat:
3, 7, 9

Ongelmia varmasti tuottaisi järjestää noiden linjojen keskusta alueella niin, etteivät ne häiritse toisiaan. Tai kyllähän toisaalta kolmikisko-järjestelyllä pärjätään maailmalla oiken hyvin.

Uusilla raitikka-auleilla, kuten Jätkisessä, Sompasaaressa tai mitä parhaiten Laajasalossa olisi kaikkialla käytössä uudet leveät raitkkaraitteet. Kalustokin voisi olla kaksisuuntaista, niin, ettei kääntösilmukoita tarvittaisi. Mahdollinen bussiliityntä varsinkin juuri Laajasalossa voitaisiin järjestää hyvinkin simppelisti laiturin molemmille puolille tähän maalliin.

Rattivaunu · 20 Tammikuu 2008

GM 5 sanoi:
Mielestäni nykyisenlainen raitiotieverkosto ei ole säilyttämisen arvoinen, paitsi verkostoa, myös itse infraa pitää uudistaa rajusti nykyaikaiselle tasolle ja laajentaa syvemmälle kantakaupungin ulkopuolelle. Suuremmilta linjastomuutoksilta ei voida mielestäni välttyä.

Vaikka väittämä on melko raju, asia näyttää kauempaa katsottuna varmasti juuri tältä. Helsingin kapearaideraitiotieverkko on tosiasiassa pahemman kerran vanhentunut järjestelmä. Tämä itse asiassa tiedostettiin jo 50 vuotta sitten, kun esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea (sittemmin metrotoimikunta) olisi halunnut päivittää järjestelmän leveäraiteiseksi stadtbahniksi. Noin 2800 mm leveillä vaunuilla liikennöitynä se ei olisi enää ollut raitiotie sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta vielä kauemmaksi se olisi jäänyt nykyisestä huippuraskaasta S-Bahnin sukuisesta metrosta, jollaiseksi Helsingin "metroväylät" sittemmin muovautuivat.

Mikäli Helsingissä aiotaan laajentaa raitiotieksi luokiteltavan raidejärjestelmän toiminta-aluetta selkeästi nykyistä kauemmaksi ulottuvaksi, GM5:n ja vriston ehdotusten mukaisesti verkko kannattaa miettiä lähes kokonaan uusiksi. Yhdeksi lähtökohdaksi ottaisin siirtymisen 2650 mm leveisiin vaunuihin (ilmeisesti raideleveyskin kannattaisi leventää muuksi kuin 1000 mm:ksi). Käyttäjä late- totesi tässä ketjussa asiantuntevasti, että keskimäärin noin 600 m pysäkkivälein toteutettu raitiotie voisi palvella aina noin 10 km päähän saakka keskustasta. Näin ollen useita säteittäisiä raitiolinjoja voitaisiin helposti johtaa vähintään Jokerille saakka, joissakin tilanteissa jopa ulommaksi. Tätä pidemmille linjauksille tarvitaan taas harvemmin pysähtyviä raideyhteyksiä, esimerkiksi S-Bahn-tyypin junayhteyksiä. Helsingin metro on erikoinen S-Bahnin ja U-Bahnin välimuoto, samaten VR / RHK:n Vantaankoskenrata. Niillä varsinkin 8 - 20 km:n pituiset matkat menevät huomattavan luontevasti. Yli 20 km:n matkoilla sitten kaivattaisiin R / H / Z / Y -junien kaltaisia harvakseltaan pysähtyviä junia. En pitäisi mitenkään mahdottomuutena, että siinä vaiheessa kun Helsingin metro ja VR / RHK:n kaupunkiradat on integroitu yhdeksi paketiksi, niillä väylillä liikennöitäisiin myös kombityyppisillä vaunuilla. Sekä integrointi- että kombikalustoon siirtymishankkeet ovat suurten poliittisten vääntöjen takana, mutta ilman radikaaleja toimenpiteitä kunnollista jälkeä on turha toivoa saatavan aikaan. Ehkäpä nyt, kun liikenteen tilaaminen ja suunnittelu ovat siirtymässä samojen seinien sisälle sekä Helsingin sisäisen että seudullisen liikenteen osalta, on uudenlaisia ajatuksia luvassa liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysten suhteen?

kuukanko · 20 Tammikuu 2008

Nykyisen ratikkalinjaston muuttaminen suuresti voisi olla poliittisesti hyvin vaikeaa. Nykyisistä linjoista esim. kolmosten reitti on monien kaupunkilaisten mielestä "pyhä" ja sen muuttaminen esim. ysin aloittamisen yhteydessä tyrmättiin täysin joukkoliikennelautakunnassa. Toisaalta, jos ratikoilla ei olisi tälläistä pyhää asemaa helsinkiläisten mielissä, olisi järjestelmä ehkä ajettu alas autohuuman ollessa kovimmillaan.

Mikko Laaksonen · 20 Tammikuu 2008

Helsingin raitioliikenteen uudistamisesta ja laajentamisesta on jo useita ketjuja.

Toteaisin tässä, että ensisijaisesti Helsingin raitioliikenne vaatii kahta HKL:n suunnittelijoiden je Helsingin päättäjien pään sisäistä uudistusta:

A: Raitiotie tulee nähdä mahdollisuutena myös lähiöiden liikenteeseen ja ajatus raitiovaunusta vain keskustan liikennevälineenä tulee hylätä
B: Tulee luopua raitioliikennettä hidastavista ratkaisuista kuten kuljettajien lipunmyynnistä, henkilöautojen ja bussien asettamisesta etusijalle liikennevaloissa, huonosta ratageometriasta ja liian pienestä kalustosta.'

Fyysiset uudistukset kannattaa tehdä vaiheittain. Nykyisellä kalustolla pystytään vielä pitkään liikennöimään sellaisia ratoja, joille uudistuksia ei ole tehty. Tärkeimmät fyysiset uudistukset ovat ratageometrian parantaminen ja pysäkkien pidentäminen niillä reiteillä, jo

Rattivaunu sanoi:
(ilmeisesti raideleveyskin kannattaisi leventää muuksi kuin 1000 mm:ksi).

Kokemukset raideleveyden muutosta Saksassa ovat varsin yksiselitteiset. Raideleveyden muutos 1000 mm:stä leveämmäksi ei tuota mitään toiminnallisia tai teknisiä etuja, ainoastaan suuret kustannukset. Kaikki ratkaisut, jotka voi tehdä esim. 1435 mm:nä voi tehdä myös 1000 mm:nä, kuten ratkaisut mm. Freiburgissa, Oberhausenissa ja muualla Ruhrin alueella sekä Bielefeldissä osoittavat.

Helsingissä on epäonnistunut Variotram - hankinta mielletty usein raideleveyden syyksi.

Ainoastaan olemassaolevien rautateiden tai metroratojen käyttö voi olla perusteena toteuttaa raideleveyden muutos.

Oletteko valmiita esimerkiksi muuttamaan Länsimetrohankkeen Kombimetroksi ja tuomaan lähijunaradoilta tulevia junia Helsingin keskustan katuverkolle?

Ainoa hanke, joka voisi lyhyellä tähtäimellä puoltaa raideleveyden muutosta on se, jos Helsingin metrotunneli muutetaan pikaraitiotielinjojen käyttöön.

Mikko Laaksonen · 20 Tammikuu 2008

Kuukanko:n viestiin viitaten: Poliittinen realiteetti lienee se, että käytännössä yhdeltäkään kadulta Helsingissä ei raitiotieliikennettä poisteta. Sen sijaan linjasto voi hahmottua pidempiin, nopeisiin lähiölinjoihin sekä muutamaan keskustalinjaan, jotka vastaavat esimerkiksi nykyisiä 3 ja 7 - linjoja.

Rattivaunu · 20 Tammikuu 2008

Mikko Laaksonen sanoi:
Raideleveyden muutos 1000 mm:stä leveämmäksi ei tuota mitään toiminnallisia tai teknisiä etuja, ainoastaan suuret kustannukset.

Ehkä tuossa ei sittenkään ollut kaikki totuus? Toki jos 1000 mm:llä voidaan toteuttaa 2650 mm:n leveät vaunut, niin minun puolestani voidaan ratikat jättää kulkemaan kapeilla raiteilla. Se nyt vain on täysin selvää, että ihmisten sullominen 2,3 tai 2,4 metriä kapeisiin purkkeihin 2+2 -istumajärjestyksellä on täysin kestämätön ajatus, mikäli tähtäimessä on nykyisiä linjoja selvästi pidemmät reitit. Jo viiden minuutin matka Varioissa on ahtauden puolesta aika karmaisevaa tuskaa. Toinen näkökulma, joka minua huolestuttaa, on riittävä tila lastenvaunuille ja -rattaille. Viikonloppuisin etenkin Rantaradan lähijunissa kaikki eteiset ovat tupaten täynnä vaunuja ja rattaita. Lähijunamaisille reiteille johdettavien raitiolinjojen pitäisi kai jotenkin kyetä vastaamaan tähänkin haasteeseen. Kapeimman mahdollisen standardin mukaisella kalustolla on nähdäkseni aika vaatimattomat eväät siihen.

Mikko Laaksonen · 20 Tammikuu 2008

Rattivaunu sanoi:
Toki jos 1000 mm:llä voidaan toteuttaa 2650 mm:n leveät vaunut,

Voidaan toteuttaa, eihän tähän ole mitään teknistä estettä. En nyt suoralta kädeltä muista (kun en löydä saksalaista raitiotiekäsikirjaani) ovatko Bielefeldin vaunut 2,65 m. Trondheimin muistaakseni ovat.

Rattivaunu sanoi:
ihmisten sullominen 2,3 tai 2,4 metriä kapeisiin purkkeihin 2+2 -istumajärjestyksellä on täysin kestämätön ajatus, mikäli tähtäimessä on nykyisiä linjoja selvästi pidemmät reitit.

2 + 1 - istumajärjestys on keksitty. Luonnollisesti kapeammassa standardissa on se ongelma, että vaunu pitenee, jos halutaan tarjota sama istumakapasiteetti kuin 2,65 m leveällä vaunulla.

Kyse on kuitenkin optimoinnista, jota HKL:n ja seudun tulevan organisaation pitäisi tehdä aika vakavissaan. Raide-Jokeria varten pitäisi olla päätös siitä raitiotiestandardista, jolla raitiotiet ainakin Jokerin tasalle asti hoidetaan.

Tällöin pitäisi olla selvää, integroidaanko Raide-Jokerin tasan pikaraitiotiet nykyiseen raitiotieverkkoon, metroon vai paikallisjuniin.

Teme444 · 20 Tammikuu 2008

Mikko Laaksonen sanoi:
Voidaan toteuttaa, eihän tähän ole mitään teknistä estettä. En nyt suoralta kädeltä muista (kun en löydä saksalaista raitiotiekäsikirjaani) ovatko Bielefeldin vaunut 2,65 m. Trondheimin muistaakseni ovat.

2 + 1 - istumajärjestys on keksitty. Luonnollisesti kapeammassa standardissa on se ongelma, että vaunu pitenee, jos halutaan tarjota sama istumakapasiteetti kuin 2,65 m leveällä vaunulla.

Tuosta rupesin miettimään, että kuinka lähellä kiskot ovat toisiaan, eli onnistuuko kohtaaminen noinkin paljon nykykalustoa leveämmillä vaunuilla, vai tuleeko tästä este?

vompatti · 20 Tammikuu 2008

Waltun visio oli hieno, mutta kaikissa tämän foorumin visioissa on aina kehittämisen varaa. Hienoa, että kommentit ovat toivottuja.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Helsingin nykyiseen raitiotieverkkoon yhteydessä olevat raitiotieradat on rakennettava 1000 mm raideleveydellä. Raideväliä pitää kasvattaa vähitellen niin, että voidaan siirtyä 2,65 metriä leveisiin vaunuihin. Mielipiteeni siis on, että TramWest ja Jokeri pitäisi rakentaa kapearaiteisina.

Duoraitiovaunuja (eli katuajokelpoisia junia) kannattaa mielestäni ajaa kadulla Helsingin ulkopuolella. Helsingissä ne voisivat käyttää nykyisiä leveäraideosuuksia sekä tulevaisuudessa Pisaraa. Esimerkiksi visioitua rautatietä Poriin kannattaa mielestäni liikennöidä raitiovaunuin: raitiovaunu lähtee rautatieasemalta junien tapaan, mutta matkan varrella olevissa kaupungeissa juna ajaa kadulla. Näin siksi, että kaupunkeihin on vaikea rakentaa rautatieasemaa sellaiseen paikkaan, että liityntäliikennettä ei tarvita. Katuajokelpoinen juna Helsingistä Poriin voisi pysähtyä vaikka Forssan ja Humppilan toreilla.

Jossakin muussa viestiketjussa olen jo ehdottanut HELI-radan tekemistä metron jatkeena. Rataa liikennöitäisiin raitiovaunuin, jotka ajaisivat Porvoon ja Loviisan keskustojen kautta. Tavarajunat ja mahdolliset pikajunat kiertäisivät kaupungit.

Helsingin sisäisiä matkoja pitäisi siirtää raitioteille. Esimerkiksi Helsinki-Kulosaari-Herttoniemi-raitiotie (joka ei kulkisi lähelläkään Itäväylää tai itämetroa!) toisi vaihdottoman kiskoliikenteen sellaisille asuinalueille, jossa nyt joudutaan turvautumaan liityntäliikenteeseen tai yksityisautoihin.

Teme444 · 20 Tammikuu 2008

vristo sanoi:
Mietin juuri tätä itsekin ja olisikohan mahdollista, että Jokerikin lopulta toteutettaisiin leveäraiteiseksi ja 2,65 metriä leveillä matalalattiavaunuilla.

Varmasti se olisi mahdollista, riippuen siitä mitä lopulta haetaan takaa. Lähtisin itse siitä, että kun Jokeri kiskoille toteutetaan se olisi järjestelmänä pikaraitiotie.

vristo sanoi:
Stadin perinteiset kierto-ja keskustanlinjat jäisivät edelleen nykyiselleen, sillä niillä taitaa yli 2,4 metriset vaunut olla mahdottomuus, kun taas noilla modernisoiduilla ja levennetyillä osuuksilla kalusto olisi 2,65-metristä. Muutenkin niiden pysäkkien mitoitukset olisivat valmiit ottamaan vastaan maksimissaan 60-metrisiä junia (2xK4500). Kalusto voisikin olla muuten samankaltaisia, mutta eroa olis mitoituksessa. Ja lisäksi keskustanlijoilla olisi peruskorjattuja ja välipaloitettuja Nr-vaunuja ja Varioita(?).

Mun ajatus menisi jokseenkin seuraavasti:
Aloitetaan metrosta
Nykyinen Vuosaaren metro, josta käytän tässä nimitystä M1 laajenisi itäpäässä Vuoraasen satamaan. Lännessä Länsimetron verran Matinkylään vuorovälin ollessa 8 minuuttia.

Sen lisäksi olisi nykyinen Mellunkylän suunnan metro, josta käytän nimitystä M2. Kun tätä linjaa aletaan laajentamaan kohti Itäsalmea välille tullee asema ainakin länsisalmeen. Ehkä muitakin. samalla pitäisi laajentaa ko linjaa siten, että se erottuisi Kalasataman ja Sörnäisten välissä kohti Pasilaa. Tuolla haaralla asemia olisi Vallillassa ja Pasilassa. Osuus olisi helppotehdä eikä kustannustasokaan päätä huimaisi, koska tuolla voidaan metro rakentaa suurelta osin joko vanhalle ratapohjalle tai katettuna kuiluun. Kyseistä linjaa voidaan edelleen jatkaa joko Ruskeasuon tai Pikku-Huopalahden kautta Munkkiniemeen tai Munkkivuoreen, riippuen alueiden rakentamisesta. M2 linjalla ajettaisiin Itäkeskuksen itäpuolella pysähtyen ainoastaan Kontulassa ja itäsalmessa vuorovälillä 8 minuuttia.

Itäkeskus-Itäsalmi välillä olisi myös erillinen linja, josta voidaan käyttää nimitystä M3. Tämä vuoro ajaisi myös 8 minuutin vuorovälillä pysähtyen kaikilla asemilla siten, että tasainen 4 minuutin vuoroväli olisi Kontulassa. Tällöin mahdollinen vaihto olisi mahdollisimman lyhyt itäkeskuksessa, eikä edellistä jatkuvasti pysähtyvää vuoroa saada kiinni.

Myös Lännessä olisi samankaltainen lyhyt vuoro, olkoon sitten M4. Tämä sitten ajaisi välillä Tapiola-Kalasatama. Tällöin mahdollisesti Kalasatama saattaa tarvita yhden lisäraiteen. Mikäli länsimetro saa joskus jatkeen Matinkylästä Kivenlahteen, niin tämä tämä lähtisi tuolta kuten M2 vuorokin, mutta pysähtyisi vain Matinkylässä, ennen Tapiolaa eli järjestely olisi samanlainen kuin Idässäkin.

vristo sanoi:
leveäraidelinjoja olisivat:
4,(5),10 (Maskun suuntaan)
1,6,8, (Hämeentien suunta)

Perinteisiä linjoa olisivat:
3, 7, 9

Edelleen jatkaisin siitä, että mainitsemasi 3 linjaa toimisivat siten kuin mainitset. sen sijaan en rakentaisi leveäraiteisia linjoja kukevaksi kantakaupungin halki. Sen sijaan lisäsin nykyratikoile linjausta. Tällöin 1A kulkisi hernesaareen asti, 6 Jätkänsaareen, 8 Lauttasaareen länsiosaan, 4 jatkaisi Krunikasta Laajasaloon ja edelleen Herttoniemen rannan kautta Siilitien metroasemalle. Lisäksi palauttaisin valikoimiin 5en, joka kulkisi kulosaaresta Herttoniemen rannan ja Roihuvuoren kautta Itäkeskukseen.
Pohjoisessa linjat 4, 10, 1, 8 ja 6 jatkaisivat Jokerin tasalle.

vristo sanoi:
tähän maalliin.

Tuo on oikein hyvä malli siitä miten liityntä pitäisi tehdä ja mielestäni sopisi hyvin perinteisen ratikan sekä "syöttöbussin" ja Jokerilinjan yhteysasema malliksi.

Rattivaunu · 20 Tammikuu 2008

Mikko Laaksonen sanoi:
Trondheimin muistaakseni ovat.

Gråkallbanenin vaunut ovat 2600 mm leveitä. Vaunut ovat korkealattiaisia. Matalalattiaisista yhtä leveistä tai 2650 mm leveistä vaunuista en muista kuulleeni raideleveydellä 1000 mm. 1000 mm:n raideleveyshän lisäksi kaventaa käytävää varsin huomattavasti joka tapauksessa.

2 + 1 -istumajärjestys on täysin perusteltu seisomapaikkapainotteisessa liikenteessä. Se on toiminut Helsingissä varsin verrattomasti NrII:iin saakka.

Tosiasiassa on varsin ilmeistä, että Jokeri tullaan toteuttamaan 1000 mm:n raideleveydellä vaunujen ollessa leveimmillään 2400 mm. HKL:n seuraava vaunuhankinta erittäin todennäköisesti tulee käsittämään vastaavalla tavalla mitoitettuja vaunuja. Istumajärjestys on hyvin todennäköisesti 2+2, joten vaunuissa tullaan istumaan koko lailla ahtaissa oloissa. Ilmeisesti parempaakaan kompromissia ei ole kukaan osannut ehdottaa.

Teme444: Yli 2400 mm leveiden vaunujen käyttö Helsingin verkolla vaatii jo huomattavia muutoksia. Jo 2400 mm:n kanssa joudutaan siihen, että tuota leveyttä ei voida sallia esim. laitureiden korkeudella, vaan vasta sen yläpuolisella osalla koria. Ja siellähän leveyttä juuri tarvitaankin.