Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Jos niin on, miksi et voi hyväksyä sitä? Länsiväylän käytävä taitaa olla toisiksi suurin liikennekäytävä Helsingin seudulla, ja se lienee myös toisiksi suurin joukkoliikennekäytävä noin 4000 hlö/h huipputunnin matkamäärällä. Se on bussiliikenteelle liikaa sikäli, että bussiliikenne ei ole enää taloudellinen tapa hoitaa noin suurta liikennemäärää. Mutta se on kaukana siitä, milloin metro on kannattava.Kysyt joukkoliikenteen kulkumuotojen käyttäjämääriä ja sanot tutkivasi mihin matkat suuntautuvat ja sinne joukkoliikennettä. Jos tällaisen saisi kannattavaksi niin suosimasi joukkoliikenneväline on silloin bussi.
Jos olisi näin, miksi sitten esität metrolinjaa, joka johtaa vain yhteen suuntaan? Se, mihin suuntiin ja miten paljon ei ole mikään vakio, vaan se riippuu seudun rakenteesta. Sinun metrounelmassasi kaikki ovat matkalla Helsingin niemelle. Mutta sinne suuntautuva liikenne ei kasva, ellei niemi kasva. Ja se ei voi kasvaa, ellei merta täytetä tai pureta rakennuksia ja tehdä tilalle korkeampia. Kumpaakaan ei ole näköpiirissä, joten panostat unelmassasi täysin väärään asiaan.Jos asuinalueella asuu 10 000 ihmistä kulkevat he kaikkiin suuntiin. Esitetty Helsinki2040 kattaa pääkaupunkiseudun nopeilla yhteyksillä vaivattomasti ja kokonaisuutena.
Etelä-Espoo on esimerkki siitä, mitä käytännössä tuotta 100.000:n luokassa oleva asukasmäärä. Sieltä syntyy Länsiväylälle 4000 hlö/h, eikä kasuva ole ihmeemmin luvassa, vaikka vuoteen 2030 mennessä sinne olisi rakennettu huomattavasti lisää ja väestö noussut myös.Metrolinja on perusteltua rakentaa jos metron(+liitynnän) vaikutusalueella on tai tulee olemaan 100 000 asukasta tai enemmän. Työpaikat myös huomioiden. 10 asemalla se tekee 10 000 ihmistä per alue.
100.000 asukasta tuottaa nykyisellä Espoon ja Vantaan matkatuotoksella enintään 80.000 matkaa vuorokaudessa. Ja RaideYVA:n mukaan niistä noin 50.000 suuntautuisi yhteen suuntaan, eli raskaan metrolinjan viemäksi Helsingin keskustaan. Pelkkä pääoman korko maksaa 3 euroa/matka. Ei todellakaan ole perusteltua rakentaa metrolinjaa miljardilla tällaiselle matkamäärälle. Kevyempiä ratkaisuita kylläkin, mutta sinä et sellaisia metroillasi tarkoita.
Vertailun vuoksi: Helsingissä lipputulot per matka ovat luokkaa 0,6 € ja raitioliikenteen liikennöinti maksaa suunnilleen saman verran per matka (siis per matka, ei per nousu).
Kun itämetrosta päätettiin, vakuutettiin, että vuonna 2000 Helsingissä on 2 miljoonaa asukasta. Ei ollut, ja nyt selitetään, että seudun 14 kunnan alueella olisi 2 miljoonaa vuonna 2050. Siis aina 40 vuoden päästä meillä on 2 miljoonaa asukasta?Saanen muistuttaa että Pääkaupunkiseudulla on 1,2 miljoonaa asukasta. Pääkaupunkiseudulle tulee kehyskunnista töihin päivittäin 110 000 ihmistä. Kummatkin näistä luvuista on ollut kasvussa jo pidempään. Kattavan joukkoliikenneverkoston rakentamatta jättäminen ei voi tulla kysymykseen.
Metron vihre oli siinä, että se olisi ollut toimiva ratkaisu jos tuo utopistinen kasuvennuste olisi toteutunut, mutta metrossa ei ollut lainkaan pelivaraa siihen, ettei ennuste toteutuisikaan. Ja juuri niin tapahtui.
Liikenneratkaisuja ei voi suunnitella siten, että ne sopivat vain maksimiennusteeseen, vaan siten, että niiden kanssa voidaan elää myös alhaisimman ennusteen kanssa. Saksan esimetrot eli Stadtbahn-raitiotiet olivat sitä järkevää ja oikeaa suunnittelua. Tunneleita tehtiin hieman keskustoihin, mutta kun nähtiin, ettei sellaista tarvita muualla, vahinko jäi pieneksi. Metrorata saattoi tunnelista noustuaan muuttua pikaraitiotieksi tai katuraitiotieksi, jolla ajoivat samat metrojunat (U-Bahnen) kuin tunneleissakin.
Meilläkin on nähty, ettei raskasmetroa seudulla tarvita. Koska väestö ei ole kasvanut, eikä seutua ole rakennettu betonislummeiksi, kun sellaisia ei haluta. Mutta tehtiin sellaiset tekniset valinnat, ettei metron laajentaminen ole taloudellisesti mahdollista.
Nyt sitten jatketaan tuota virhettä esittämäsi tapaisilla suunitelmilla, joiden tekijät sinun tapaasi selittävät, että kaupunki ja asukkaat sopeutukoot 1960-luvulla tehtyyn virheeseen. Se on täysin väärä periaate, kuten joukkoliikennettä opiskellut GM 5 myös kirjoitti. Sillä ei varmaan liene sinulle mitään merkitystä, että minäkin olen opiskellut ja sen lisäksi tutkinut sitä. Mutta onhan sinulla parin vuoden päästä tilaisuus tulla väitöstilaisuuteeni ja siellä sinulla on oikeus kiistää se mitä sanon ja todistaa se vääräksi. Tähän asti esittämäsi perusteella tosin sellaisen yrittäminen koituu vain omaksi häpeäksesi.
Ei ole kysymys kalustosta, vaan radasta. Radalle voidaan hankkia sellaista kalustoa kuin halutaan. Metro = metrorata, pikaratikka = pikaraitiotierata, bussi = yleisen kadun kaista tai bussikaista. Eri väylämuotojen kannattavuus määräytyy väylän hinnasta, ei kaluston ominaisuuksista.Mutta jos nyt haluat kannattavat matkustajamäärät metroon, ratikkaan ja bussiin niin minkälaisesta kalustosta on kyse? Mielestäni kuitenkin annoin tuossa edellä hyviä lukuja. En voi taata että jokaikinen liityntäbussi on ääriään täynnä aamuisin klo 7:40.
Olisin iloinen, jos pystyisit vihdoin vastaamaan tähänkin kysymykseen eri liikenne- eli väylämuotojen sopivista kapasiteeteista, niin päästäisiin vaikka vähän eteenpäin. Sekä vastaisit myös niihin muihin kysymyksiin, mukaan lukien itsesi esittely.
Antero