Kuinka hyvin mahdat tuntea pk-seudun liikenne-ennustemallin ja sen perusteet? Aiheesta on täällä oma ketjukin.
Malli perustuu havaittuun käyttäytymiseen eli todelliseen elämään. Se myös pitää kohtalaisen hyvin paikkansa, kun sitä käytetään ”ennustamaan” nykytila. Mallin epäluotettavuudet liittyvät tilanteisiin, joista ei ole nykytilahavaintoja tai ominaisuuksiin, joita ei ole otettu malliin mukaan. Tässä tapauksessa ei ole kumpaakaan ongelmaa, joten väitteesi voisi tiivistää siihen, että malli toimii vain idässä, ei lännessä.
Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemalli silloin kun ennustetaan liikenteen muutoksia on hyvin ennustava. Liikennettä voidaan mallittaa hyvin koska siinä pystytään tekemään riittävä määrä havaintoja, että malleista saadaan luotettavia. Miljoonan "muurahaisen" tilastollisessa mallittamisessa valtava tapahtumien lukumäärä pitää järjestelmän varsin hyvin säädettävänä, stabiilina ja ennustettavana. Sosio-ekonomiset mallit, johon hintajouston mallittaminen perustuu, ovat ihan toisenlaisia lähinnä "hehtaariluokan" malleja ja yleensä epäluotettavia.
Joukkoliikenteen hintajoustomallin luotettavuus ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmämallin luotettavuus ovat hyvin eri asioita. Jos suuren kaupungin liikennettä voidaan lyhyellä aikavälillä ennustaa parin prosentin virhemarginaalilla, sosio-ekonomisten kysyntä- ja hintajoustomallien virhemarginaalit ovat usein kymmeniä prosentteja.
Minulle tämä kritiikkisi näyttää juuri uskonnolta: tulos ei ole uskottava, koska et pidä siitä tuloksesta.
Koska sosio-ekonomisissa kysyntä- ja hintajoustomalleissa on valtava virhemarginaali, niiden antamia tuloksia pitää arvioida hyvin kriittisesti. Usein usean henkilön yhteinen "valistunut arvaus" eli konsensusennuste antaa paremman ennusteen kuin mitkään mallit.
Mallien tulokset pitää osata suhteuttaa mallien luotettavuuteen. Kysyntä- ja hintajoustomalleissa virhemarginaali on usein kymmeniä prosentteja kun hinta nousee 100 % tai laskee 50 %. Parametrimuutokset muuttavat ennustetta hurjasti.
Viimeksi muokattu: