Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

YTV:n viimeaikaiset toimet ja suunnitelmat.

K:lle on laitettu pikkuhiljaa lisäpysähdyksiä alkuperäiseen pysähtymättömään Pasilan-Tikkurilan väliin. Enää puuttuu kolme seisaketta ja ero N:ään on vaatimaton. Samalla saataisiin I:t pois, kun niistä tehtäisiin N:iä. Sunnuntait ovat jo K:ttomia. Ruuhka-ajaksi varmaankin jää jokin "K-pikajuna" kuriositeetin vuoksi, ja se voisi olla enemmän alkuperäistä K:ta muistuttava.

Ex pohjois-vantaalaisena hiukan suren K:n lakkauttamista. Ei matkan pidentyminen tule ainakaan lisäämään junan houkuttelevuutta. Vähimmäisvaatimus on, että N:n vuoroväli ruuhkien ulkopuolella lyhenee 15 minuuttiin tai mieluiten 10:een, ja että ruuhka-aikaan ajettaisiin nopeutettu K, joka Tiksin ja Pasilan välillä pysähtyisi vain Malmilla. Vaihtoehtona olisi että H tai G alkaisi pysähtyä Korsossa ja Koivukylässä.

Kun ja jos kehärata joskus otetaan käyttöön, voisi hidas juna ajaa pelkästään kehärataa, ja keskinopea K palata takaisin vanhalle reitilleen, pidennettynä Saunakallioon, mutta se on sen ajan murhe se.

t. Rainer
 
Vs: Länsimetro

Antero Alku ilmeisesti vastustaa metroa koska se on 'köyhienkuljetuslaite' siinä missä ratikkaan uskaltaa äveriäämpikin. Ehkä rikkailla sitten on aikaa matkustaa hitaalla ratikalla..?
Olen selvittänyt sinulle jo aikaisemminkin, että en vastusta metroa, vaan vaadin joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista rakentamista. Se tarkoituksenmukaisuus lähtee matkustustarpeesta ja siitä syntyvistä matkustajamääristä. Ja siihen liitty sellainenkin näkökohta, että "metroakin" voi rakentaa tarkoituksenmukaisella tavalla, ei mahdollisimman kalliilla.

Antero Alku en lähde halkomaan hiuksia kanssasi varsinkaan nettifoorumin välityksellä.
Onko hiusten halkomista kysyä, mitä ylipäätään ymmärrät joukkoliikenteen perusteista ja kustannuksista? Itse olet valinnut nettifoorumin asiasi esittämiselle, tosin julkisuutta peläten, koska piiloudut tekaistun nimen taakse. Etkö kykene vastaamaan haasteeseen, jonka itse itsellesi olet asettanut?

Muutenkin kuulut vähään omaan kerhoosi. Ajattelet monia epäolennaisia hyötyjä, esim. edellytät täyttä tuottoa päivästä 1 hyvinvointiyhteiskuntaan sijoitetusta yleishyödyllisestä hankeesta.
Anteeksi, en ymmärrä mitä edellä oleva tarkoittaa. Mikä on esim. epäolennainen hyöty, jota ajattelen?

Myöskin haluat mitata tuottoa yksityisautoilusta, moottoriteistä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Kerroin vain siitä tavasta, jolla LVM ohjeistaa arvioimaan tieliikennehankkeiden kannattavuutta. Etkö tunne LVM:n hankearvioinnin ohjeita, vaikka esität useiden miljardien eurojen arvoista metrounelmaa?

Viimeiset 50 vuotta on rakennettu tiheää säteittäistä ja kehämäistä moottoritieverkostoa. Nyt on aika tehdä sama joukkoliikenteelle.
Joukkoliikenne ei ole autoilua, eikä siihen pidä pidä kopioida autoilun periaatteita. Näin kuviteltiin 1960-luvulla, mutta jo 10 vuotta myöhemmin ymmärrettiin, että on väärä ajatus matkia henkilöautoilua joukkoliikenteellä. Suomessa vain tuo vanha levy on jäänyt päälle, ja sinun metrounelmasi edustaa tuota vanhentunutta ajattelua. Tiedätkö lainkaan, mitä muualla Euroopassa tehdään joukkoliikenteessä?

Jos sinulla oli jotain erityisiä kysymyksiä kysy ne toki uudelleen.
Vältteletkö kysymyksiäni siksi, että et osaa vastata niihin? Kysyin viimeksi toissapäivänä tässä viestissä nämä asiat:

Minkälaiselle matkustajamäärälle HKL:n metron tapainen sähköjuna on mielestäsi tarpeellinen ja minkälaisella matkustajamäärällä se on taloudellisesti järkevä?

Eli esim. näin:
Bussi on järkevä, kun matkustajia on enintään XXXXX.
Raitiovaunu on järkevä, kun matkustajia on vähintään YYYYY ja enintään ZZZZZ.
Metro on järkevä, kun matkustajia on vähintään NNNNN.

Siis mitä määriä itse käytät?

Ei pitäisi olla vaikea vastata, jos esittämässäsi suunnitelmassa on jotain asiaperusteluita. Sillä olethan toki käynyt tällaiset asiat läpi kuten me tehdessämme TramWestiä? Eli lähdetään maankäytöstä, katsotaan, minne matkat suuntautuvat ja arvioidaan joukkoliikenteen piirissä olevan asukasmäärien perusteella matkojen määrä. Olethan näin toiminut suunnitelmassasi?

Niin, ja vielä yksi kysymys: Miksi esität metroja Laajasaloon, Viikkiin ja Hernesaareen, kun niihin on suunniteltu raitiotiet? Vai onko mielestäsi niin, että vähäisempi matkustajamäärä "riittää" metrolle kuin raitiotielle?

Ellet vieläkään vastaa, me mut voinemme todeta, että et osaa vastata. Mikä tarkoitta, että omat esityksesi ja muiden arvostelu ovat vailla perusteita, koska et ymmärrä joukkoliikenteestä sen vertaa, että sinulla on aihetta mm. toisten arvosteluun.

Antero
 
Kulosaaressa on jo nyt kerrostaloja. Jos ruma Itäväylä muutettaisiin kaupunkibulevardiksi, sen varrelle voisi Kulosaaressakin rakentaa kerrostaloja. Vaikka kerrostaloja siihen ihan Itäväylän viereen tehtäisiinkin kaupunkimaisen vaikutelman aikaansaamiseksi, ei mikään pakottaisi tekemään niitä sen enempää. Vaikuttaahan Mechelininkatukin urbanilta, vaikka siinä on vain yhden kerrostalomuurin verran taloja ja toisella puolen rantapuistoa, mutta ei se puisto näy kadulle.

On toki. Tosin minkäverran noita voitaisiin rakentaa lisää riippuu vähän missä kohtaa Kulosaarta oltaisiin. Miten tuo "urbaani" kadunlaita sitten sopii muuhun Kulosaareen laittaa miettimään. Ei sillä, ettei se mulle sopisi, mutta paikalliset vastustaa jokatapuksessa. Lopputulos voisi olla ihan hyväkin ei siinä mitään.

Sitä mä en tiedä miten Itäväylä on ruma. Tai no jos maantie yleensä on ruma niin sitten. En mä nää Itäväylää yhtään sen rumampana (jos en nyt kauniinpanakaan) kui mitään valtaväylää muutenkaan.
 
Se on aika paljon omista mieltymyksistä kiinni kokeeko metrossa matkustamisen tunnelin vuoksi epämiellyttävämmäksi kuin junassa, joka ei kulje tunnelissa. Vanhat lähijunarungot ovat alkaneet käydä niin epämukaviksi ja rähjäisiksi että metro vaikuttaa harvinaisen siistiltä ja mukavalta siihen errattuna. Lähes kaikki lähijuna-asemat ovat myös ankeita ja rähjäisiä metroasemiin verrattuna. No onhan ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella.
Mielestäni pinta-rataa tulisi suosia siellä missä mahdollista.

Latokartanonkaan loppuun rakentamisen jälkeen alueella on ehkä 10 000 asukasta, eli korkeintaan voitaisiin ajatella yhtä metroasemaa.

En tiedä miten näet kaupunginosat mutta siis luokitus Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on kunta, suurpiiri, kaupunginosa, osa-alue, pienalue, kortteli, tontti.

Viikin alueella asuu vuonna 2014 25 000+ ihmistä. Viikin kaikille osa-alueille ei voi viedä yhtä raitiolinjaa kieputtaa sitä siellä ja linkittää se keskustaan. Viikin viereiset alueet samoin kasvavat. Kivikkoon mahtuu tuhansia asukkaita. Samoin Tattariin eli lentoMalmille (tulossa 10 000+ asukasta). Jakomäkeen mahtuu täydennysrakentamista samoin Hakunilaan. Hakunilassa asuu 11 000 ihmistä ja Hakunilan palvelualueella 28 000. Viikin metron rakentaminen on perusteltua.

Kun kirjoitin, että metrolla saadaan nopeasti yhdistettyä 10 aluetta, tarkoitin kaupunginosia, en Viikin osa- ja pienalueita. Missään pääkaupunkiseudulla ei saada sellaista ratkaisua aikaan, että olisi koko seudun kattava raitiojärjestelmä lähes jokaisessa kadunkulmassa.

Miten olisi vähän kevyempi "Viikin metro", joka sitten jatkaisi Hakunilaan. Esplanadillta lähdettäisiin Kampin, Meilahden ja Pasilan kautta tunnelissa. Sen jälkeen kun "metro" Vanhassakaupungissa nousee maan päälle ratkaisussa voisi olla jonkin verran tasoristeyksiä ja pysäkkimäisemmät "asemat" 800-1000 metrin pysäkkivälillä. Maantasossa "metro" käyttäisi ilmajohtoa ja tasavirtaa.

Aivan. Tekninen ratkaisu voi olla erilainen. Tosin yhteensopivuus olemassa olevan radan ja kaluston kanssa olisi hyvä. Mutta vähintäänkin on suosittava pinnassa kulkevia ratkaisuja kanta-kaupungin ulkopuolella. Espoon metrokin voisi vähintään käydä pinnassa. Jos sitä mahdollisesti muutaman aseman osalta voisi pintaan laittaa. Tosin tunnelien suuaukot on aina teknisesti vaativia.

Raitiovaunut eivät täydennä metroa, eivät myöskään bussit. Vaan metro täydentää raitiovaunujen ja bussien muodostamaa maantason joukkoliikennejärjestelmää.

Metroa nimitetään usein rungoksi. Mielikuva on väärä, mutta analogia oikea. Puu ei ole runko, vaan lehvästö, oksat ja juuret. Ilman niitä runko kuolee pystyyn, runko ei elä yksin. Sama koskee metroa. Se on täysin turha ilman pintaliikennettä, joka pitää sen hengissä. Jos itämetron liityntäliikennettä ei olisi, metron matkustajamäärät putoavat kolmannekseen.
Siinä missä ihmiset tarvitsevat paljon lähialueliikkumista eli kauppareissuja ja kyläilyä, ei tarvita ratikoita kippumaan mutkaisia reittejä lähiöihin. Ymmärrän määritelmäsi rungosta ja täydentämisestä. Kirjoitin että ratikat ja bussit täydentävät metro- ja lähijunalinjoja koska näkemykseni on seudullinen. Toisin kuin Espoo-spesifi Tramwest.

Aivan. Siksi raitiotie Viikkiin ja edelleen Malmille onkin tarkoituksenmukaisin ratkaisu, ei yksi liityntäliikenteen varassa toimiva metroasema.
Viikki ja Malmi eivät ole ainoita joukkoliikennetarpeen vaativia alueita. Ja varsinkin tällainen Viikki-Malmi yksipuolinen ratkaisu ei hyödytä kuin muutamia. Viikistä on StadsTransit 2040 suunnitelmassa Oulunkylän ja Tattarin kautta yhteys Malmille.

Se on kuitenkin väärä lähtökohta, joka johtaa muun ohella nykyajan suureen kaupunkirakenteen ongelmaan eli hajaantumiseen.
Pääkaupunkiseutu on jo hajaantunut. Syytkin on helppo löytää massiivisesta säteittäisestä ja kehämäisestä moottoritieverkostosta.

Ihmiset äänestävät autoillaan ja muuttavat kehyskuntien omakotipelloille, koska he eivät halua asua kivikaupungissa, jossa ei ole kivikaupungin etuja.
Hetkinen. Ihmiset nimenomaan haluavat asua Helsingissä ja kaipaavat edullista asumista kaupungin sykkeessä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Pääkaupunkiseudulla on aika rakentaa tiiviin ja väljän asumisen asumisalueita nivoutuen nopeaan raideliikenteeseen. Länsisalmeen on tulossa pientalojen lisäksi myös kerrostaloja.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kehäteiden liikenteen kanssa näillä alueilla ei tosin ole mitään tekemistä. Miten edes kuvittelet sellaista?
Toimistorakentamisen painopistettä on ohjattava moottoritievierustan sijaan Keskustaan ja Pasilaan.

Sen jälkeen joukkolikenteen kehittäminen on pysähtynyt esittämääsi tähtiverkkoon, jossa kaikki seudulliset joukkoliikennematkat kulkevat Helsingin keskustan kautta. Juuri sillä on kehäteiden ruuhkat aiheutettu.
StadsTransit 2040 nimeomaan vähentää keskustan kiertämisen tarvetta.

Näethän, mitä on tapahtunut sinä aikana kun on rakennettu ideoimaasi raskaraide-liityntäliikennekonseptia: 60-70 %:n joukkoliikenteen osuus on VÄHENTYNYT 40 %:n tasolle. Edes PLJ:ssä ei ennusteta mitään parannusta, samoin kuin länsimetronkaan kohdalla.
Joukkoliikenteen suosio on Itähelsingissä kasvanut eikä metroon siirtyminen ole lisännyt yksityisautoilua. Suhteessa kaikki on kasvanut asukaslukuun korreloiden. Tämän polven esikaupunki- ja metrorakentaminen on erilaista kuin mitä tähän mennessä on nähty. Tämä on mahdollista varsinkin lähes kaavoittamattomilla alueilla ja olemassa olevilla alueilla täydennysrakentamisen myötä, metrolinjojen tehokkaan ja ennen kaikkea ihmisille hyödyllisten matkustusvaihtoehtojen lisääntyminen pääkaupunkiseudulla roimasti. StadsTransit 2040 suunnitelmassa lähes kaikensuuntaiset matkat on mahdollisia.

Siis suunnittelet metroverkostoa ilman mitään käsitystä siitä, tarvitaanko sellaista vai ei.
Asemakohtaiset käyttöluvut korreloivat silloista asukaslukua. Helsingin ja pääkaupunkiseudun tämänhetkinen tarve on uutta 100 000 asuntoa. Asuntotuotannossa on laitettava pienemmän mittakaavan Tukholman miljoonaprojekti käyntiin nykyaikaisella suunnittelulla.

Toisin kuin sinun kaupunkirakenteen hajaantumista kiihdyttävässä metroutopiassasi, joka varmistaa joukkoliikennematkan kestävän ainakin tuplan suoraan automatkaan verrattuna.
Väärin ja Väärin. Kaupunkirakenne on hajonnut viimeisen 50 vuoden aikana rakennetun tiiviin kattavan kehämäisen ja säteittäisen moottoritieverkoston takia. Kaupunkirakenteen hajoamista edistää vielä se tosiseikka, että moottoritieverkostoa rakentaessa on täysin unohdettu nopea raideliikenne.

Täällä on moneen kertaan kerrottu tutkimuksista, joissa on todettu, että joukkoliikenteen käyttö alkaa vähentyä jo yli 300 metrin etäisyyksistä, ja 600 metrissä käyttö on jo radikaalisti vähäisempää kuin aseman/pysäkin lähellä. Ei vaan mene Vepsäläisen porukoille perille.
Aivan. Moottoriteillä yksityisautoilua on lisännyt erityisesti se ettei ole ollut kattavaa joukkoliikenteen verkkoa.

Punavuoren asemasta kommentoisin sen verran, että se oli joissain suunnitelmissa tarkoitus liittää Santahaminaan johtavaan metroon.
Taisi olla se Korpisen merimetro :) No jos saaria paljon laajennetaan ja tehdään tekosaaria ehkä silloin metro lenkki/ympyrää voisi ajatella. Tärkeämpänä näkisin kehäesikaupunkialueet.

Periaatteessa ajatus seudullisesta rungosta on hyvä, mutta ei minusta välttämättä akuutein ongelma. Paikallisen ja seudullisen linjaston toteuttaminen yhtenä järjestelmänä on myös vaikeaa. Seudullinen täysin eristetty järjestelmä tulee halvemmaksikin, jos sille tehdään asemat vain keskeisimpiin paikkoihin.
Tämä on ajatus ja suunta. Metroverkko laajenee eri suuntiin vuorotellen ja kaikkia väliasemia ei rakenneta heti.

Eikö sitten voitaisi rakentaa keskustaan tunnelia, jossa kulkevat light rail -metrot (kuten mm. Portossa ja pian Sevillassa) olisivat Laajasalossa ja Viikissa pinnalla? Viikissä pintarata voi alkaa jo ennen keskusta jatkua sisään asuinalueelle. Muita haaroja voidaan myös toteuttaa ja tarvittaessa osa niistä voi palata taas maan alle. Laajasalossa päästäisiin pintaan viimeistään rannassa ja haarat voisi tehdä ratikan tapaan tai hiukan harvempina. Keskustassa kulku olisi aivan samaa kuin metrolla, mutta todennäköisesti automatisoimatonta. Sinänsä automaatinkin voi toteuttaa keskustaosuudelle. Tästä on maailmalta esimerkkejä.
Juu, itsekin suosin pintarataa siellä missä mahdollista. Ja mikään ei periaatteessa estä tekemästä länsi- ja itämetrosta riippumatonta tekniikkaa muille metroradoille.

Viikin ratikka jouduttaisiin kuitenkin päivittämään järeämpään ratkaisuun sillä liikennöintitarve kokonaisuudessaan lahdenväylän molemmin puolin on olemassa ja alueelle on tulossa noin 100 000 asukasta. En kannata turhan Viikkispesifin ratikan valintaa.

Juu. Sinnehän minkäin sen veisin, mutta toista kautta. eli tuo länsimetron pohjoinen haara kulkisi Otaniemesta huopalahteen ja edelleen leppävaaraan ja kenties sinne Karakallioon. Tuo poikittainen linja yhdityisi tai sisältäisi vaihtoaseman tuolla Huopalahdessa ao. linjaan.
Tuonkin ymmärsin, siksi suoraa linjaa en rakentaisikaan. Mutta silti mielestäni tuo Espoon toinen linja tai länsimetron pohjoinen haara pitäisi lähteä otaniemesta. Tälle olisi sitten vaihtoyhteys Huopalahdesta (olipa tulosuunta Otaniemi tai Leppaväärä) Tämä helpottaisi Etelä-Espoon liikennöintiä Pohjoiseen kantakaupunkiin. Muuten idea on jokseen sama kuin sinulla.
Hmm. Jonkinlaista hahmotelmaa saan ideastasi mieleen. Tässä suunnitelmassa halutaan kuitenkin pysyä mahdollisimman lähellä pääkaupunkiseudun kuntien ja RHK:n kaavailuja. Tuosta ehdotuksestasi tulisi vahvasti S ja Z kirjaimen muotoiset reitit pienelle alueelle. Menisikö Espoon toinen linja Kuusisaaren vai Ala-Leppävaaran kautta Helsinkiin ja sieltä takaisin Espoon puolelle? Minne Huopalahdessa metron olisi hyvä liittyä?

No tuossa on ero. Mä vetäisin tuon Kalasatama-Pasila väli ekana ja jatkaisin sen tuonne Huopalahteen. Mikäli tarvetta tulee, niin tämän linjan jatkaisin sitten Laajasaloon. Ensimmäinen variaatio tietysti voisi olla, että Mellumäen metrot ajaisi Pasilaan ja Vuosaaren keskustaan. Kuitenkin Itä-Länsi päälinjan kun kuitenkin jakaisin haaroihin, niin tuosta tuli oma linjansa.
Töölön puolelle tulee 2 kiskoparia, yksi metrolle ja yksi pisaralle. Kallion puolelle tulee yksi kiskopari pisaralle. Liian täyteen noita ei viitsisi tunkea, mutta kyseisestä suunnitelmasta kyllä puuttuu ympyrän sulkeutuminen Laajasalo-Herttoniemi välillä. Jos Laajasalosta vetää Jokeriyhteensopivan(välttämätön vaihtoehto) ratikkakiskon Herttoniemeen ja siitä Kulosaaren siltaa Pasilaanpäin ja Huopalahteen, kannattaisi Herttoniemestä ratikkarata yhdistää myös läheiseen Siilitie/Itäkeskus Jokeriin. Milloin taas Itäkeskus-Sörnäinen välille tulisi päällekäinen yhteys. Mutta totta on ettei joukkoliikenteen palveluympyrä tämän hetkisessä suunnitelmassa sulkeudu Laajasalo-Herttoniemi osalta.

Noista Keskustan reuna-alueista lähtisin tekemään ainakin Jätkänsaaren, ja Keski-Pasilan osalta, jos ei nyt vallan Maanhataneita, niin joka tapauksessa varsin korkeaan rakentamiseen perustuvia alueita.
Korkeita tornitaloja on tulossa joidenkin metroasemien läheisyyteen. Helsingin keskustan rannoilla kovin korkeaa rakentamista ei suosita. Näkymää mereltä ei haluta peittää. Pasilaan saa puolestani rakentaa vaikka maailman korkeimman pilvenpiirtäjän.

Vaikka nyt ajetaankin Ruoholahti-Itäksekus väliä vuorovälillä 4 minuuttia
Usein tuo vuoroväli, ruuhka-aikoina etenkin on 2 minuuttia. Se tekee silloin 30 tunnissa, yhteen suuntaan, 60 tunnissa kahteen suuntaan. M-juna menee ruuhka-aikoina 6 kertaa tunnissa suuntaan ja 12 kertaa tunnissa kahteen suuntaan. Metron etu on huomattavan radikaali.

Parasta Pasilan betonimaisemassa on se, että siitä ei voi olla suunta kuin ylöspäin. Nauranpa makeasti, jos joku vastustaa uusia Keski-Pasilan 2000-lukulaisia tornitaloja sillä, että Itä-Pasilan maisema-arvot kärsivät niistä!
Parasta Keski-Pasilan kaavoittamiselle on, ettei alueella asu juuri ketään, joten NIMBYjen määrä on vähäinen.


Kulosaaressa on jo nyt kerrostaloja. Jos ruma Itäväylä muutettaisiin kaupunkibulevardiksi, sen varrelle voisi Kulosaaressakin rakentaa kerrostaloja
Kulosaareen on esitetty metron tunneloimista ja samalla linjauksen muuttamista pohjoisesta keskiosaan. Myös Itäväylää on mietitty tunneloitavan Kulosaaressa. Siihen päälle tulisi korkeaa rakentamista. On selvää että Kalasataman kasvu säteilee kehitystä myös Kulosaareen.

Kyllähän metrossa väkeä riittää, voisivathan he kulkea henkilöautollakin halutessaan. Henkilöautoliikenteen keinotekoinen hidastaminen olisi vain helppo tapa lisätä joukkoliikenteen vetovoimaa.
Itämetro on suosittu ja usein ruuhkainen. Varsinkin ruuhka-aikaan Rautatientori-Herttoniemi väli junat on tupaten täynnä. Siis siten että kaikki seisomapaikat todellakin ovat käytössä.

Yksi vahva syy miksi Kulosaaren sillalle kerääntyy autoliikennettä on puuttuva kattava joukkoliikenneverkosto. Toinen iso syy Kulosaaren sillan autoliikenteelle on puuttuva tai heikonlainen liityntäpysäköinti. Kartoituksen mukaan useat ihmiset haluaisivat ajaa autoillaan liityntäpysäköintiin mutta parkkiruutuja on vähän tai ei lainkaan. Tärkeimmillä metro- ja muilla liityntäasemilla tulisi olla vähintään 200-300 auton pysäköintimahdollisuus. Itäkeskuksessa on runsaasti pysäköintipaikkoja, mutta Herttoniemessä vain muutamia.

Ja Antero, kyllä minulla on eri kompetenssi kuin sinulla. Mutta se ei tarkoita että sinun tulisi olla ylimielinen. Olin lähinnä yllättynyt esiintulleesta voimakkaasta yksityisautoilun suosimisesta ja kaupungin kehittämisestä moottoriteiden varsille bussiyhteyksien varteen ja sitten tietysti Tramwest hitailla yhteyksillä - linjojen ollessa Espoo-painoitteisia. Pääkaupunkiseudulla painopisteen keskipiste on ja tulee olemaan Kauppatori. Pasila on uutta keskustaa ja sitä rakennetaan "vanhaan keskustaan" kiinni.

jatkuu...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
...jatkuu

Kysyt joukkoliikenteen kulkumuotojen käyttäjämääriä ja sanot tutkivasi mihin matkat suuntautuvat ja sinne joukkoliikennettä. Jos tällaisen saisi kannattavaksi niin suosimasi joukkoliikenneväline on silloin bussi. Ihmisten tarpeet muuttuvat ja bussireittisi olisi pian hyödytön. Tai sitten olisit vetänyt ratikkakiskoja sinne tänne sikinsokin vailla seudullista kokonaisnäkemystä. Niin kuin Etelä-Espoo spesifissä Tramwestissä on.

Jos asuinalueella asuu 10 000 ihmistä kulkevat he kaikkiin suuntiin. Esitetty Helsinki2040 kattaa pääkaupunkiseudun nopeilla yhteyksillä vaivattomasti ja kokonaisuutena.

Metrolinja on perusteltua rakentaa jos metron(+liitynnän) vaikutusalueella on tai tulee olemaan 100 000 asukasta tai enemmän. Työpaikat myös huomioiden. 10 asemalla se tekee 10 000 ihmistä per alue. Toisin jollain alueella saattaa olla vain 7000 ja toisessa 15 000 jne. Näillä luvuilla raidejoukkoliikenne ei ole vain 'hyödyllistä' ja kannattavaa vaan myös äärimmäisen tarvittavaa. Saanen muistuttaa että Pääkaupunkiseudulla on 1,2 miljoonaa asukasta. Pääkaupunkiseudulle tulee kehyskunnista töihin päivittäin 110 000 ihmistä. Kummatkin näistä luvuista on ollut kasvussa jo pidempään. Kattavan joukkoliikenneverkoston rakentamatta jättäminen ei voi tulla kysymykseen.

Olen koittanut takoa ettei asuinalueita tarvitse rakentaa moottoriteitä ja autoja suosien vaan asukkaat lähelle raideliikennettä. Raidejoukkoliikenne on aina suosittua siellä missä sitä on. Mutta jos nyt haluat kannattavat matkustajamäärät metroon, ratikkaan ja bussiin niin minkälaisesta kalustosta on kyse? Mielestäni kuitenkin annoin tuossa edellä hyviä lukuja. En voi taata että jokaikinen liityntäbussi on ääriään täynnä aamuisin klo 7:40.
 
Kattavan joukkoliikenneverkoston rakentamatta jättäminen ei voi tulla kysymykseen.

Aika jännä, yrität omaa näkemystäsi perustella näkökohdalla, joka suosii haukkumaasi tramwestia. Jos miljardilla eurolla saadaan 7(?) asemaa, ja kymmenisen kilometriä metrorataa, paljonko tarvitaan kattavaan metroverkostoon? Luultavasti aivan liian paljon, että sellaisen saisi rakennettua seuraavan 200 vuoden aikana. Lisäksi, minkä takia perustelet metroratkaisuja yhteiskunnallisilla hyödyillä, kun halvemmalla saisi palvelemman vaihtoehdon? Mielestäni huomattavasti hyödyllisempää yhteiskunnalle..
 
Miten olisi vähän kevyempi "Viikin metro", joka sitten jatkaisi Hakunilaan.

Esplanadillta lähdettäisiin Kampin, Meilahden ja Pasilan kautta tunnelissa. Sen jälkeen kun "metro" Vanhassakaupungissa nousee maan päälle ratkaisussa voisi olla jonkin verran tasoristeyksiä ja pysäkkimäisemmät "asemat" 800-1000 metrin pysäkkivälillä. Maantasossa "metro" käyttäisi ilmajohtoa ja tasavirtaa.


Aivan. Tekninen ratkaisu voi olla erilainen. Tosin yhteensopivuus olemassa olevan radan ja kaluston kanssa olisi hyvä. Mutta vähintäänkin on suosittava pinnassa kulkevia ratkaisuja kanta-kaupungin ulkopuolella. Espoon metrokin voisi vähintään käydä pinnassa. Jos sitä mahdollisesti muutaman aseman osalta voisi pintaan laittaa. Tosin tunnelien suuaukot on aina teknisesti vaativia.


Tuollaista esikaupungissa ilmajohdotettua tasavirtametroa saisi muualla kuin tunneliosuudella hintaan 10-25 miljoonaa euroa/km. Tunneli Esplanadi - Kamppi - Töölöntori -Meilahti - Pasila - Kumpula- Vanhakaupunki maksaa nykyrahassa ehkä 400 miljoonaa. Joukkoliikennerungon metrot Hakunilaan, lentokentälle, ja Leppävaaraan (tai vaihtoehtoisesti vaikka Konalan kautta Pähkinärinteeseen) saisi ehkä kokonaisuudessaan suunnilleen reilulla miljardilla.

800-1000 metrin asemaväli olisi kohtuullinen kompromissi tavoitettavuuden ja nopeuden välillä. Asemat olisivat merkittävästi keveämpiä ja pysäkkimäisempiä kuin nykyisen itämetron asemat ja osalla asemista ei olisi eritasoa. Kalusto olisi raskaampaa kuin nykyiset ratikat, mutta katukelpoisempaa kuin nykyiset metrojunat.
 
Viimeksi muokattu:
Sane, En tiedä oletko lukenut viestejäni mutta ensinnäkin Länsimetron ja Helsingin metrot rakentaa eri työnantaja. Espoo rakentaa kokonaan tunneliin hulppeita asemia. Muilla radoilla tekniikka voi olla toisenlainen ratkaisu, tosin yhteensopivuus olisi hyvä, ja pintarataa sekä pinta-asemia suosien. Länsimetron hinnasta ei voi vetää kovin suurta ohjenuoraa muiden linjojen kustannuksiksi.

"oma näkemykseni" ei suosi tramwestia. En tiedä oletko lukenut kaikkia viestejä mutta siis, Tramwest on liian hidas ja pikaratikka sopimaton pääkaupunkiseudun kokonaisvaltaiseksi liikennepeitoksi. Täytyy muistaa että metrolinjoja suunnitellaan vähintään seuraavan sadan vuoden tarpeisiin. Kolme metrolinjaa 30 vuodessa ei ole liioiteltua.

Tuollaista "metroa" saisi muualla kuin tunneliosuudella hintaan 10-20 miljoonaa euroa/km. Tunneli Esplanadi - Kamppi - Töölöntori -Meilahti - Pasila - Kumpula- Vanhakaupunki maksaa nykyrahassa ehkä 400 miljoonaa.
Laaja tunneli eikä kovin kallis. Tuo tunneli on kaikkien myöhempien metrohaarojen perusta.

En ollut suunnitellut tarkkaan millaisin tiedoin tätä suunnitelmaa esiteltäisiin. Kun kirjoitin asiasta tänne foorumille pyysin ajatuksia linjauksista, kulkureiteistä ja tekniikasta, jotta sitten voitaisiin katsoa kokonaisuutta ja tarkastella myös kustannuksia. En ajatellut että tähän rinnalle tehtäisiin joku satasivuinen raportti ja laskelmat. Mutta mielelläni lähden tällaista projektia työstämään jos siinä on useampia tekijöitä. Uskon että 2040 esityksestä saa viilattua erittäin tehokkaan kohtalaisin kustannuksin. Ja luotan StadsTransit 2040 saavuttavan laajaa suosiota. Raideliikenne on aina suosittua. Jos esitys innostaa pikaisempaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen, on se silloin saavuttanut jo runsaasti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sane, En tiedä oletko lukenut viestejäni mutta ensinnäkin Länsimetron ja Helsingin metrot rakentaa eri työnantaja. Espoo rakentaa kokonaan tunneliin hulppeita asemia. Muilla radoilla tekniikka voi olla toisenlainen ratkaisu, tosin yhteensopivuus olisi hyvä, ja pintarataa sekä pinta-asemia suosien. Länsimetron hinnasta ei voi vetää kovin suurta ohjenuoraa muiden linjojen kustannuksiksi.

"oma näkemykseni" ei suosi tramwestia. En tiedä oletko lukenut kaikkia viestejä mutta siis, Tramwest on liian hidas ja pikaratikka sopimaton pääkaupunkiseudun kokonaisvaltaiseksi liikennepeitoksi. Täytyy muistaa että metrolinjoja suunnitellaan vähintään seuraavan sadan vuoden tarpeisiin. Kolme metrolinjaa 30 vuodessa ei ole liioiteltua.

Tramwestin hitauden olet luultavasti vetänyt täysin omasta päästäsi, kun en mistään löydä tietoja sen olevan metroa hitaampaa. Tietenkin jos voit osoittaa Tramwestin olevan länsimetroa tai nykyistä bussijärjestelmää hitaampi, yhdyn tuohon näkemykseen. Mikäli hankkeet toteutetaan oikein, on aivan sama, kuka rakennuttaa minkäkin metron, kilpailutuskierroksen jälkeen rakentajat kuitenkin tulisi valita, jolloin molemmissa sama kustannustaso. Ymmärtääkseni Espoo ei ole vaatinut länsimetroa maan alle rakennettavaksi, ennemmin syynä taitaa olla metron kankeus. En kuitenkaan tästä tiedä sen tarkemmin.

Omasta mielestäni paras vaihtoehto voisi olla Tramwest Ruoholahteen asti, josta ratikat jatkaisivat metrorataa pitkin Itä-Helsinkiä kohti. Saataisiin Itä-Helsinkiinkin huomattavasti joustavampi järjestelmä, ja verkostoa olisi edullista laajentaa.
 
Toimistorakentamisen painopistettä on ohjattava moottoritievierustan sijaan Keskustaan ja Pasilaan.

Tuosta olemme samaa mieltä.

StadsTransit 2040 nimeomaan vähentää keskustan kiertämisen tarvetta.
Juu, itsekin suosin pintarataa siellä missä mahdollista.

Minusta myös ilmaradan kokeileminen olisi hyvä vaihtoehto tunneliradalle. Mahdollisesti myös katettu, eli matalaan kaivantoon vedetty ja sitten betonikannella suljettu (kuten Puotilassa) olisi hyvä ratkaisu. Minusta tunnelirataa pitäisi valttää.

Ja mikään ei periaatteessa estä tekemästä länsi- ja itämetrosta riippumatonta tekniikkaa muille metroradoille.

Voisi olla jopa perusteltua, kunhan järjestelmä on sen verran lähellä olemassa olevaa, ettei uusia huoltovarikoita tarvitse rakentaa.

Hmm. Jonkinlaista hahmotelmaa saan ideastasi mieleen. Tässä suunnitelmassa halutaan kuitenkin pysyä mahdollisimman lähellä pääkaupunkiseudun kuntien ja RHK:n kaavailuja. Tuosta ehdotuksestasi tulisi vahvasti S ja Z kirjaimen muotoiset reitit pienelle alueelle. Menisikö Espoon toinen linja Kuusisaaren vai Ala-Leppävaaran kautta Helsinkiin ja sieltä takaisin Espoon puolelle? Minne Huopalahdessa metron olisi hyvä liittyä?

Hahmotelmassa tietysti lopullenen veto, kuten linjojen kohtaamispaikka riippuisi siitä mitä ja miten alueelle tullaan rakentamaan. Kuitenkin idea pohjautuu paljonkin sihen, että Etelä-Espoosta pitä saada yhteys myös pohjoisiin. kantakaupungin osiin ja kauemmaksikin. Kuten tietysti toisinkin päin. Suoraa vetoa Leppävaara ei keskustaan tarvitse, sillä siletähän tulee jo raide. Sen sijaan yhteys pohjoisiin kaupunginosiin on heikko. Se, että linja muistuttaa jotain S tai Z kirjainta ei kaiketi sinänsä ole ongelma. Tuolla kuitenkin on tarkoitus saavuttaa toiminnallisesti X kirjain tai ehkä oikeammin kaksi peräkkäistä Y-kirjainta.

Töölön puolelle tulee 2 kiskoparia, yksi metrolle ja yksi pisaralle. Kallion puolelle tulee yksi kiskopari pisaralle.

Joka toisi junat kolmeen tasoon rautatieasemalle. Kuten sanottu mä en tekisi tuota. Pisara ja tuo metro yhdistettynä toisi Töölöön kaksi rataa, Keskustaan kolme ja Kallioon kaksi, joista toinen siellä jo on. Toki pisara tulisi säilyttää suunnitelmissa, mutta ensin ainakin kantakaupunkialueen metro pitäisi toteuttaa. Pisara on totetutamisvaiheessa ehkä keskustatunnelin ajakohtana, eli aikaan 2040 jälkeen, jos tarvetta on.

Liian täyteen noita ei viitsisi tunkea, mutta kyseisestä suunnitelmasta kyllä puuttuu ympyrän sulkeutuminen Laajasalo-Herttoniemi välillä. Jos Laajasalosta vetää Jokeriyhteensopivan(välttämätön vaihtoehto) ratikkakiskon Herttoniemeen ja siitä Kulosaaren siltaa Pasilaanpäin ja Huopalahteen, kannattaisi Herttoniemestä ratikkarata yhdistää myös läheiseen Siilitie/Itäkeskus Jokeriin. Milloin taas Itäkeskus-Sörnäinen välille tulisi päällekäinen yhteys. Mutta totta on ettei joukkoliikenteen palveluympyrä tämän hetkisessä suunnitelmassa sulkeudu Laajasalo-Herttoniemi osalta.

Minusta Laajasaloon riittää (kuten joskus on ilmi tullut) perinteisempi raitiovaunu. Linjoja riittänee yksi tai kaksi. Nämä kulkisivat toisessa päässä Herttoniemen metroasemalle ja jos mahdollista, niin Kauppatorille sillan tai vastaava yli rakennettuna. Muuten silta palvelisi lähinnä jalakulkijoita ja pyöräilijöitä. Mikäli ja sikäli kun tarvetta alueelle tulee metro vetämisen Laajasoon, niin tuo raitiovaunu toimisi syöttöliikenteenä sille.

Korkeita tornitaloja on tulossa joidenkin metroasemien läheisyyteen. Helsingin keskustan rannoilla kovin korkeaa rakentamista ei suosita. Näkymää mereltä ei haluta peittää. Pasilaan saa puolestani rakentaa vaikka maailman korkeimman pilvenpiirtäjän.

Helsinigisssä ei missään suosita korkeaa rakentamista. Tästä syystä Helsingistä puuttu silhuetti kokonaan. Minä en sellaisena pidä kirkon tornia ja paria savupiippua. Pasilaan on suunniteltu olisiko yhtä vai kahta ehkä 20 rakennusta. Noiden korkeuden voisi hyvin 2-3 kertaistaa. Jätkän rantaan sitten voi tuo 20 kerrosta olla aika hyväkuten Sompaankin. Näin mereltä katsottuna helsingillä alkaisi olemaa silhuetti. Kaiken lisäksi se olisi moniulotteinen ja -muotoinen eri suunnista katsoen.

Kulosaareen on esitetty metron tunneloimista ja samalla linjauksen muuttamista pohjoisesta keskiosaan. Myös Itäväylää on mietitty tunneloitavan Kulosaaressa. Siihen päälle tulisi korkeaa rakentamista. On selvää että Kalasataman kasvu säteilee kehitystä myös Kulosaareen.

Minä kannattaisin ennemmin Itäväylä muuttamista Sörnäisten rantatien kaltaiseksi kaduksi, jonka laidat olisivaat korkeasti umpikorttelein rakennettu. Tässä yhteydessä myös metro tunneloitaisiin. Tällöin kantakaupunki jatkuisi katkeamattoman Ruoholahdesta itäkeskukseen asti. Tosin jokaisella alueelle tuota ei voida tehdä, yksi näistä on Kulosaari. Siellä missä se ei ole mahdollista, voisi kadunlaitaan tehdä rivillinen korkeahkoja taloja.

Samaan vauhtiin voitaisiin tunneloida myös Myllypuron ja Kontulan metroasemat ja niiden välitön ympäristö. Näillekkin on mahdollista saada hyvinkin huomattavaa lisärakentamista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Alkuperäistä kuvaa katsoessani tulisi mieleen, että järjestelmästä tulisi vielä parempi jos
1) korvaisit molemmat Jokerit metroradalla (kolmatta tuskin edes tarvitaan),
2) jatkaisit Munkkivuoren linjaa vielä Huopalahden asemalle ja
3) tekisit Töölöstä tunnelin Rautatientorille

Tällä tavoin saataisiin aikaan metrolle raideverkko, joka mahdollistaisi useita erilaisia rengaslinjoja. Alkaisi olla jo lähellä muiden suurten metropolien uskottavia metroverkkoja.

Koska liityntäliikenne on kuitenkin haaste, siihen pitäisi keksiä jotain vallankumouksellista - vaikkapa tällainen. Johan alkaisi homma skulata.
 
Hei!

Alkaisi olla jo lähellä muiden suurten metropolien uskottavia metroverkkoja.


Miksi Helsingin metroverkon pitää olla "uskottava"? Helsingin kokoiset tai jopa suuremmat kaupungit pystyvät tarjoamaan paljon kattavampaa ja houkuttelevampaa julkista liikennettä kuin Helsinki ilman raskasta maanalaista metroa. Esimerkkinä mainittakoon Köln (ja Bonn), Stuttgart jne. Ei metro tietääkseni tee kaupungista metropolia ja pääkaupunkiseutu on vielä aika kaukana suurkaupungista.

Minusta joukkoliikenteen tekee uskottavaksi sen matkustajmäärät, laatu ja infran hinta verrattuna sen laajuuteen, ei metroverkon laajuus.

Onko se hyvää joukkoliikennettä jos on yksi tai muutama tai jopa viisi esimerkillisesti rakennettua metrolinjaa mutta raitiovaunut ja bussit joutuvat joka päivä puskemaan tiensä läpi osittain hälyttävän huonokuntoisella ja asennus-/rakennustyyliltään vanhalla infralla?

Usein kuulee sanottavan, että ketju on niin kestävä kuin sen heikoin lenkki. Metro saattaa olla aika vahva lenkki (esim New York) sopivassa ympäristössä mutta Helsingissä metro tarvitsee syöttölinjoja ollakseen elinkelpoinen. Juurikin nämä ovat erittäin heikkoja. Mitä iloa minulla on neljän minuutin välein kulkevasta metrosta, jos joudun liityntäasemalla odottamaan 20 minuuttia bussia? Kuvittelisin sen olevan aika rasittavaa erityisesti iltaisin.

Helsingin joukkoliikennettä pitää kehittää siihen suuntaan, että se sopii Helsingin rakenteeseen mahdollisimman hyvin. Minusta tuntuu siltä, että aivan kuin jotkut haluaisivat muuttaa itse Helsinkiä niin, että se sopisi kaavailtuun metroverkkoon. Jokainen voi itse muodostaa mielipiteensä mikä näistä kahdesta vaihtoehdosta on taloudellisempi.

Terveisin GM 5
 
Viikin alueella asuu vuonna 2014 25 000+ ihmistä. Viikin kaikille osa-alueille ei voi viedä yhtä raitiolinjaa kieputtaa sitä siellä ja linkittää se keskustaan. Viikin viereiset alueet samoin kasvavat. Kivikkoon mahtuu tuhansia asukkaita. Samoin Tattariin eli lentoMalmille (tulossa 10 000+ asukasta). Jakomäkeen mahtuu täydennysrakentamista samoin Hakunilaan. Hakunilassa asuu 11 000 ihmistä ja Hakunilan palvelualueella 28 000. Viikin metron rakentaminen on perusteltua.
Siis suomeksi tarkoitat Viikillä Koillis-Helsinkiä ja Itä-Vantaata. Ja tänne tulee kuusi metroasemaa joidenka palvelualue on säteltääm parin kilometrin säteinen ympyrä.

Missään pääkaupunkiseudulla ei saada sellaista ratkaisua aikaan, että olisi koko seudun kattava raitiojärjestelmä lähes jokaisessa kadunkulmassa.
Tuossa suunnitelmassa se riski, että junaan pääsisi ihan kävelemällä on kyllä minimoitu maksimikustannuksin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuollaista esikaupungissa ilmajohdotettua tasavirtametroa saisi muualla kuin tunneliosuudella hintaan 10-25 miljoonaa euroa/km. Tunneli Esplanadi - Kamppi - Töölöntori -Meilahti - Pasila - Kumpula- Vanhakaupunki maksaa nykyrahassa ehkä 400 miljoonaa. Joukkoliikennerungon metrot Hakunilaan, lentokentälle, ja Leppävaaraan (tai vaihtoehtoisesti vaikka Konalan kautta Pähkinärinteeseen) saisi ehkä kokonaisuudessaan suunnilleen reilulla miljardilla.

800-1000 metrin asemaväli olisi kohtuullinen kompromissi tavoitettavuuden ja nopeuden välillä. Asemat olisivat merkittävästi keveämpiä ja pysäkkimäisempiä kuin nykyisen itämetron asemat ja osalla asemista ei olisi eritasoa. Kalusto olisi raskaampaa kuin nykyiset ratikat, mutta katukelpoisempaa kuin nykyiset metrojunat.


Tarkemmin laskettuna 400 miljoonalla ei varmaan saisi ihan noin montaa tunneliasemaa, mutta ehkä kuitenkin tunnelin Esplanadi - Kamppi - Meilahti -Pasila - Vanhakaupunki(pinnassa). Töölöntorin ja Kumpulan voisi jättää aihioksi, kuten Kaisaniemellekin tehtiin. Pasila - Olympiakylä - Pohjois-Pasila(pinnasssa) maksaisi sitten yhdellä tunneliasemalla noin 100 miljoonaa lisää. Joka tapauksessa noin 500 miljoonalla saisi nopean tunneliyhteyden keskustasta sekä Viikin, Munkkiniemen että Maunulan suuntaan. Tuosta eteenpäin voitaisiin sitten rakentaa ilmajohdotettua tasavirtametroa hintaan 10-25 miljoonaa km.

Pari asemaa poisjättämällä esikaupunkiyhteydet olisivat myös vähän nopeammat. Varsinkin Hakunilan suuntaan nopeutta tarvittaisiin.
 
Takaisin
Ylös