Pääkaupunkiseudun kanssa vertailukelpoiset kaupungit

Rainerin listaan ainakin seuraavaa korjausta:

Geneve ja Gdansk ovat perinteisiä ja tunnettuja raitiotiekaupunkeja.
Edinburghin raitiotie on päätetty ja toteutumassa.
Salzburgissa on pikaraitiotie, joskin se on nimellä "lokalbahn" ja kulkee vain rautatieasemalta maaseudulle.
 
Largest urban areas in Europe - listalta kaupunkiseutuja, joissa ei ole metroa tai raitiotietä. Tässä siis Euroopan 77 suurimmasta kaupunkiseudusta ne, joilla ei ole metroa tai pikaraitiotietä. Muilla seuduilla voi olla niin, että metro tai pikaraitiotie on vain yhdessä pienessä osassa seutua, tai seutuun kuuluu merkittävä kaupunki, jolla ei ole metroa tai pikaraitiotietä. Esim. Liverpool ja Manchester ovat tässä listassa samaa seutua.

27. Alma (Aachen, Liège, Maastricht) 2,215,374 as, Aachen (258,208); Liege (187,086); Maastricht (120,175)
31. West Yorkshire, 1,966,583 as, Leeds (448,000); Bradford (477,770); Wakefield (320,600)
54 Sevilla, Espanja 1,336,625 as, Sevilla (704,414) (2006)
64 Portsmouth-Southampton , UK 1,139,866 Portsmouth (196,400); Southampton (228,600)
77 Palermo Italia 1,000,820 as, Palermo (670,820) (2006)

Listoilta ainakin Aachen, Leeds, Portsmouth-Southhampton suunnittelevat pikaraitiotietä ja Sevillassa ollaan toteuttamassa metro, valmistumisvuosi 2008.

Paikallisjunien merkitystä en osaa seuduittain arvioida.
 
Vs: Euroopan raideliikennejärjestelmien merkitys

Mikon ja Rainerin kommentit ovat mielestäni hyviä.

Huomionarvoista mielestäni on lisäksi, että joissakin kaupungeissa olemassaolevan raideliikennejärjestelmän potentiaalista ei välttämättä oteta läheskään kaikkia "mehuja" irti. Tallinnan raitiotiet eivät palvele lainkaan suuria neuvostolähiöitä Lasnamäe, Mustamäe ja Õismäe. Kahteen viimeksi mainittuun sentään pääsee johdinautolla. Sähköjunan elektriraudtee merkitys kaupunkiliikenteessä on kovin rajallinen. Tallinnan paikallisliikenne on hyvin bussipainotteista, varsinkin lähiöliikenteessä.

Köpiksen automaattimeronkaan merkitys ei ole ollenkaan se, mitä metrojen merkitys metropoleissa yleensä on.

Vastaavia esimerkkejä on varmaan löydettävissä paljon muuallakin. Ja puoliksi keventävässä mielessä kai pitäisi todeta, että Helsingissä raitiotiet eivät muutamia Pikku Huopalahtia yms. lukuun ottamatta palvele toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja esikaupunkialueita. Ja niitä alueita sentään on paljon.
 
Rainerin listaan ainakin seuraavaa korjausta:

Geneve ja Gdansk ovat perinteisiä ja tunnettuja raitiotiekaupunkeja.
Edinburghin raitiotie on päätetty ja toteutumassa.
Salzburgissa on pikaraitiotie, joskin se on nimellä "lokalbahn" ja kulkee vain rautatieasemalta maaseudulle.

OK. Tuosta Geneven ratikasta en ollut kuullut aikaisemmin mitään. Onko se oikea kaduilla kulkeva raitiotie?

Listaan en laittanut ainoatakaan Balkanin enkä itäisen Keski-Euroopan isompaa kaupunkia josta ei ollut mainintaa UrbanRail.netissä, koska mistään muualtakaan ei en löydä tähän hätään varmaa tietoa missä on raitiotie ja missä ei, eli varmaan löytyy sellaisia, joilla saa täydentää listaa.

Lisätään muuten vielä Reykijavik, onhan sekin jo yli 200000 asukkaan kokoinen nykyisin. :D


t. Rainer
 
OK. Tuosta Geneven ratikasta en ollut kuullut aikaisemmin mitään. Onko se oikea kaduilla kulkeva raitiotie?

Eikös siellä peräti lanseerattu nykyaikainen matalalattiaratikka?

Arkangelin raitiotiet on lopetettu, mutta trolleybusseja siellä on.
 
Eikös siellä peräti lanseerattu nykyaikainen matalalattiaratikka?
Täytyy uuskoa, kun kerran sikäläisen operaattorin sivujen mukaan olisi sellaisiakin.

http://www.tpg.ch/fr/index.php

Arkangelin raitiotiet on lopetettu, mutta trolleybusseja siellä on.

Milloin virallinen lopetus oli? Onko kiskotkin revitty pois etteivät voi palata enää?

Lisätään muuten luetteloon yksi varma metroton ja raitiovaunuton pääkaupunki joka on reilun puolen miljoonan kokoluokkaa: Tirana.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
EU:n suurimmat kaupunkiseudut - listalta, 63 EU:n suurinta, ensimmäinen luku koko seudun väkiluku, jälkimmäiset kunnan lukuja. Tässä "kaupunkiseutu" on toista listaa tutummin määritelty, mutta silti toki eri tavoin kuin ehkä haluaisi.

19. Leeds - Bradford UK 2.36 0.72, 0.47 (pikaraitiotie suunnitteilla, ei rahoitettu)
31 Sevilla, Espanja 1.75 0.70 (metro rakenteilla)
33. Bari Italia 1.56 0.32 (metro rakenteilla)
36. Liverpool UK 1.36 0.44 (pikaraitiotie suunnitteilla, ei rahoitettu, laaja paikallisjunaverkko)
39. Málaga Espanja 1.30 0.53
46. Palermo Italia 1.24 0.69
51. Firenze Italia 1.16 0.36 (pikaraitiotie rakenteilla)
55. Santiago de Compostela Espanja 1.11 0.09
58 Thessaloniki Kreikka 1.08 0.39 (metro rakenteilla9
59. Oviedo Espanja 1.08 0.20

Listassa huomiota kiinnittää kolmen maan, UK, Italia ja Espanja osuus. Lieneekö liikennepolitiikassa ollut jotakin hieman pielessä .(..)

Tilanne on muuten varsin muuttuva, esim. Murciassa (48.) oli juuri avattu 2 km pitkä raitiotie. Muutoinkin erityisesti Espanjassa rakennetaan vauhdilla puuttuvaa joukkoliikennettä.

Tällä ja edellisellä listalla lienevät kaikki Euroopan kooltaan noin Helsinkiä vastaavat seudut.
 
Löysin muuten sellaisenkin kaupunkiseudun kuten "Padova-Venetsia", asukasluku 1.6 milj.

Listassa huomiota kiinnittää kolmen maan, UK, Italia ja Espanja osuus. Lieneekö liikennepolitiikassa ollut jotakin hieman pielessä .(..)
Ei ole mitenkään hämmäsyttävää että Välimeren maissa tullaan vähän muita jäljessä näissä asioissa.

UK:ssa sentään on perinteisesti ollut vanhastaan melko tiheää paikallisjunaliikennettä jokaisessa isossa kaupunkiseudussa, mutta osa radoista on sittemmin lakkautettu.

Muuten metrottomien pääkaupunkien listalta puuttuu sellainenkin melko tärkeä kuin Luxemburg. Osaako kukaan sanoa, onko siellä raitiotietä, tai tuleeko?

Ja mitenhän on Ljubiljanan laita?

Vaduz, Vatikaani, San Marino, Monaco ja Andorra jätettäkööt omaan sarjaansa, eivät kuulu ihan tarkasteltavaan joukkoon.

t. Rainer
 
Sitten jos mennään Euroopan ulkopuolelle, mutta edelleen länsimaisiin ympäristöihin, niin Sydney Australiassa on yli 4 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa ei ole varsinaista metroa eikä ratikkaa. Eikä se siten ole päässyt UrbanRail-sivustollekaan. Metron virkaa kuitenkin hoitaa osittain varsin laaja lähijunasysteemi, joka keskustassa osittain maanalainenkin. Muuten joukkoliikenteen siellä hoitavat bussit.

Sensijaan toisessa australialaiskaupungissa, eli vajaa 4 miljoonan asukkaan Melbournesessa, on maailmaan laajin raitiotieverkko (Wikipedian mukaan): 245 kilometriä rataa, 500 ratikkaa ja 1770 ratikkapysäkkiä (Combino-onglemat taisivat koskettaa sitäkin). Sen lisäksi siellä on myös laaja lähiliikennejuna- ja bussiverkosto.
 
Kun etsitään pääkaupunkiseudun kanssa vertailukelpoisia kaupunkeja, kaupungin muodollakin on merkitystä.

Helsinki on rakennettu niemille ja saarille. Kun piirtää Helsingin rautatieasemalta 10 km ympyrän, siitä arviolta 65 % vettä tai joutomaata ja vain 35 % on käyttökelpoista rakennusmaata.

Kaupungeissa, jotka on rakennettu alueelle, jolla ei ole isoja luonnonesteitä, jopa 90 % ympyrästä on rakennuskelpoista, se tekee kaupungin rakentamisesta ja liikenteestä paljon helpompaa. Vaikka tyypillisesti muiden kuin rannikkokaupunkien läpi kyllä kulkee joki.

Hyvä Helsingin joukkoliikenteen vertailuryhmä sisältää muita vaikeita suunnilleen samankokoisia kaupunkeja kuten esimerkiksi Tukholma tai sitten noin 2 miljoonan asukkaan maantieteeltään helppoja kaupunkeja.

Samalla lailla Tampere on myös vaikealla alueelle eikä sen liikennettä kannata verrata ihan samankokoisiin "helppoihin" kaupunkeihin. Esimerkiksi Turku ei ole Tampereen kanssa niin vertailukelpoinen kuin asukasluvun perusteella voisi niin päätellä.
 
Mukava kuulla että olet hengissä. Olitko Kiinassa silloin kun rysähti. Asutko miten lähellä järistysaluetta?
Täällä Fuzhoussa ollaan ja tuntui se jonkinverran täälläkin, mutta kaikki kunnossa, ei vaurioita. Ei se järistyksen keskipiste kovin lähellä täällä ole. Tästä kartasta saat käsityksen mittasuhteista tässä maassa: minä perheinemme asumme tuossa aivan itärannikolla olevassa Fujianin maakunnassa, tarkemmin sanottuna sen pääkaupungissa Fuzhoussa. Järistyksen keskipiste oli puolestaan Sichuanin maakunnassa ja mm. sen pääkaupungissa Chengdussa kärsittiin pahoja tuhoja, sen ympäristön pienemmistä kaupungeista puhumattakaan, joihin osaan ei ole pelastusväki vieläkään päässyt (ovat melkoisen vaikeakulkuisia tietä, joista osa on nyt sortunut). Täältä meiltä on parisen tuhatta kilometriä sinne, mutta toki järistys tuntui siis koko Kiinassa ja tuttumme rapotoi mm. Pekingissä talojen huojuneen ja heiluneen aikalailla.

Surataan tilannetta kokoajan Kiinan telkkarista, mutta muuten elämä on varsin normaalia täällä. Nämä ovat näitä luonnonvoimia, joiden kanssa kiinalaisten on vuosituhansien aikana täytynyt tottua elämään.
 
Löysin muuten sellaisenkin kaupunkiseudun kuten "Padova-Venetsia", asukasluku 1.6 milj.
Harrastan tuolla Venetossa matkailua. Venetsian kaupunkiin kuuluu vanha Venetsia laguunissa ja mantereen puolella paikallinen Vantaa eli Mestre, joka on samata/teollisuuskaupunki. Paikalliset sanovat että maailman rumin ja kaunein kaupunki vierekkäin.

Venetsiasta Mestren läpi kulkee vilkas rautatie ja Milano - Venetsia moottoritie Veneton laakson läpi Padovaan (n. 30km) ja edelleen Vizencaan ja Veronaan. Koko laakso on tiheään asuttua, kaupunkiseudun raja on vähän mielivaltainen. Padovan kaupunki itsessään on suurinpiirtein Tampereen kokoinen yliopistokaupunki.

Paikallinen joukkoliikenneviranomainen ACTV liikennöi vaporettoja (vesibusseja) ja busseja. Vanhassa Venetsiassa asuu n. 60 000 ihmistä ja lisäksi päivittäin saapuu varmaan saman verran turisteja ja työntekijöitä mantereelta. Näistä lähes kaikki tulevat junalla tai busseilla.

Venetsialaiset kulkevat etupäässä kävellen koska matkat ovat niin lyhyitä ja vaporetot hitaita. Autoja Venetsiaan ei päästetä ja pyöriäkään en ole juuri nähnyt, kadut ovat kapeita ja portaita on joka paikassa.

Paikallisia joukkoliikenne-erikoisuuksia on trarghetto, gondoli jossa pääsee kolikolla yli Canal Granden muutamissa paikoissa. Huomionarvoista on myös se että tavaraliikenne kulkee osittain vaporetoilla, ja muuten veneillä. Esimerkiksi jätteet kerätään niin että kaveri kärryn kanssa hakee roskapussit ovien edustoilta ja sitten kärrää ne veneeseen.

Venetsiaan on suunniteltu metroa, ja sinne se sopisikin, mutta mitään valmista ei ole tullut. Yksi suunnitelma oli jatkaa penkereellä tulevaa rataa tunnelissa Venetsian ali ja edelleen lentokentälle Laguunin toiselle rannalle. Ylipäänsä raskasraide tuollapäin on keskeinen osa joukkoliikennettä, mutta mitään halua viedä sitä maan alle ei tunnu olevan.

Ainoa ratikka Venetossa johon olen törmännyt on Padovan uusi kumipyöräratikka, kirjoitin aiheesta ketjussa http://jlf.fi/f29/1331-clermont-ferrandin-uusi-raitiotie/ vaikutti toimivalta ja suositulta. Verkostoa on tarkoitus laajentaa.

ACTV:n bussit sahaavat pitkin Veneton tasankoa, palvelutaso on suurinpiirtein samaa luokkaa kuin Helsingissä. Paikallisjunat ovat tärkeässä roolissa ja ilmeisen suosittuja, välillä Padova - Venetsia törmäsin sellaiseen erikoisuuteen kuin kaksikerroksinen paikallisjuna. Paikallinen VR eli FS on vähintään Suomen tasoinen ja liput maksavat puolet siitä mitä täällä.

Italialaiset itse sanovat olevansa autohullua kansaa, ja että joukkoliikenne on heillä lapsen kengissä. Keskiaikainen kaupunkirakenne tukee erittäin hyvin joukkoliikennettä eikä tuo näin suomalaisittain niin kauhean autoistuneelta alueelta vaikuta. Kaksipyöräliikenne on erittäin vilkasta, polkupyöriä ja skoottereita on ajoittain ruuhkaksi saakka, ja autot pieniä ihan sen takia että tietkin ovat.

Semmoinen huomionarvoinen seikka muuten Italiaan vertaillessa on että siellä on neljä ruuhka-aikaa: aamun työmatkaliikenne, lounaan menoliikenne, lounaan paluuliikenne, ja illan työmatkaliikenne.
 
Takaisin
Ylös