Poikittaisliikenne on mielestäni liian vähäistä, Helsingin seudulla on panostettu säteittäiseen liikaa ja unohdettu poikittaiset yhteydet.
Itse olen nyt myös poikittaisliikenteen käyttäjä, kun vien arkiaamuisin poikani täältä Roihuvuoresta Meilahden ala-asteen koululle (Jalavatie 6) ja yleensä käytämme siihen sinne suoraan meneviä bussilinjoja h58/h58B. Niiden vuoroväli on niin tiheä ruuhka-aikaan, ettei aikataulua tarvitse etukäteen katsoa, vaan menemme vain pysäkille odottamaan seuraavaa saapuvaa bussia. Kyyti on sujuvaa; onhan liikennöitsijänä seudun arvostetuin bussiliikennöitsijä
.
Näin matkustajan näkökulmasta kyllä näkee parhaiten noiden matkustusmukavuuteen vaikuttavat ongelmat ja yksi niistä on jopa telibussien liian pieni kapasiteetti: yleensä aina viimeistään Pasilassa on erittäin täyttä. Kuljettajan (ja palvelunlaadun) näkökulmasta taas matkaa hidastavat liikaa muutamat ongelmakohdat (mm. Herttoniemen liikenneympyrän liikennevalot, koko Pasilan liikennealue yms.).
Vaikka nykyisen muotoisessa poikittaisliikenteessä on siis ongelmansa, on se myös samalla erittäin suosittua ja ainakin "58/58B-runkolinjahan" on toiseksi suosituin bussilinja, heti h65A:n jälkeen. Samaten h59 on suosittu ruuhka-aikaan, mutta muuten matkustajamäärät ovat vaatimattomampaa tasoa.
Mutta nyhän meillä on uutta verta HSL:n suunnittelussa ja heti ovat alkaneet erilaiset suunnitelmat, mm. poikittaisliikenteen sekä runkolinjaston kehittämissuunnitelmat nostaa päätään. Katsotaan, mitä ne tuovat tullessaan.
Helsingissä arvostetuin liikenneväline on metro, arvatkaas mikä Tukholmassa on saanut parhaat pisteet.
Yhtään tutkimatta nettiä, arvelisin, että Tvärbana?
Miten sen nyt sitten kukin ottaa. 14 km/h on hidasta, kulki kaupungissa tai ei. Surullisinta on, että potentiaalia tosiaan löytyy, mutta niillä suorillakaan pätkillä ei haluta päästellä. Hesarilla, Mechelininkadulla ja Paciuksenkadulla saa ratikasta katsella autojen peräpäitä. Ainutlaatuista!
Nyt on vain tosiasia, että nopeusrajoitukset koskevat raitiovaunujakin, enkä usko yhdenkään kunnanpäättäjän, viranomaisen tai pelastustoimen lämpenevän ajatukseen, että Helsingin raitiotieradoilla voisi ajaa muuta liikennettä suuremmalla nopeudella, puhutattakaan, että noita ratoja pitäisi ruveta aitaamalla eristämään. Kyllä mä näen, että liikennevaloetuudet ovat ainoa keino nopeuttaa raitioliikennettä, mutta aivan kantakaupungissa 100% etuudet lienevät mahdottomuus suurien liikennemäärien vuoksi. Kylmä tosiasia vaan on, että autoliikenteen sujumista pidetään myös tärkeänä, eikä näköpiirissä ole kovinkaan pian muutoksia tuohon asiaan. Johan nyt yhden kävelyskeskustan toteuttaminen vaikuttaa aivan mahdottomalta ja vaatisi suuria poliittisia lehmänkauppoja (esim. kävelykeskusta keskustatunnelista).
Jo astetta kevyempi tukholmalainen olisi taipunut jo koko seudulle ainakin 50 asemalla kattamaan suurimman osan liikkumistarpeita. Ja ilman niitä massiivisia liityntäverkostoja.
Muistutan nyt kuitenkin, että Tukholman läänin alueella on bussiliityntä moninverroin massiivisempaa kuin Suur-Helsingin alueella: esim. Nacka, Lidingö, Märsta, Eckerö. Myös liityntäterminaaleja on
paljon. Nämä syöttävät joko tunnelbanalle tai pendeltågille. HSL-alueella on otettu pitkälti mallia SL-alueelta.
Jos metro olisi tehty edes vähänkään kunnolla, ei Roihuvuoren kokoinen alue ei jäisi radasta sivuun, eikä Herttoniemen ostari.
Jos, jos ja jos...
Jos Helsingissä olisi toteutettu Castrénin metro, niin silloin Roihuvuorikin olisi sen piirissä. Mutta kun ei toteutettu. Ehkäpä osittain onneksi, sillä Castrénin metro olisi todennäköisesti hävittänyt myös nykyisenlaiset katuraitiotiet.
Väitän kuitenkin, että nykyisen metron radanvarsialueet tulevat vielä kehittymään nykyisestä.
En ole muuta väittänytkään. En ymmärrä, miten tuo liittyy mihinkään, mitä olen kirjoittanut.
Se liittyi siihen vertaukseesi Dresdenistä; toki siellä raitiotie näyttelee tärkeää osaa, mutta bussiliikennekin näyttää tasokkaalta. Kuten hyvin monissa muissakin Saksan kaupungeissa, myös Dresdenin alueella, S-Bahn (3 linjaa, 103 km, 38 asemaa) on merkittävä seudullinen joukkoliikenneväline.
(linkin lähde:
http://sl.se/)
