Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Jotenkin alunperin kuvittelin, että tuo Sm5 olisi ollut täysin matala päätytelien kohtaa lukuunottamatta, mutta eihän se olekaan. Low entry -juna vain, kuten Sm4:kin.

Flirtissä on yleensä rampit keskiteleille. Suomeen vaadittiin kuitenkin niin isot pyörät, että tarvittiin portaat. Matalalattiainen osuus taitaa kuitenkin olla suurempi kuin Sm4:ssä ja nousu keskitelien yli on pienempi.
 
Minusta meikäläisen Flirtin ikkunalinjatkin ovat hiukan oudot. Muualla on käytössä sellaisiakin versioita, joissa kaikkien ikkunoiden yläreuna on samassa linjassa. En tiedä onko niissä oikeasti isommat ikkunat, vai ulkolasi sisälasia korkeampi, mutta levollisemmalta se minusta näyttää.
Varsinkin kun ilmeisesti ollaan kuitenkin yritetty häivyttää ikkunoiden erikokoisuus mustalla kylkimaalauksella - joka on minusta itseasiassa melko ruma sekin, junan kyljessä on liikaa mustaa ja muu väritys on jouduttu tunkemaan liaan pieneen tilaan.
 
Ainoa seikka joka junan osalta vähän askarruttaa, on että miksi päätyvaunuissa on vain yhdet ovet /sivu, ja se ainoa ovi ei ole edes keskellä vaunua vaan toisessa päässä. Pelkään että järjestely ei tule toimimaan ruuhka-aikaan, vaan Flirtit joutuvat seisomaan asemilla yhtä kauan kuin vanhat korkealattiaiset Sm 1/2 -junat, ja matka-aikojen nopeutukset voidaan siltä osin unohtaa.

Hmmm... Olipa ovia vaikka kuinka tiheään tahansa, niin matkustajat käyttävät sitkeästi vain sitä yhtä ovea. Nykyäänhän tilanne on se, että asemilla suorastaan jonotetaan siitä yhdestä ovesta, muiden ollessa vapaina. Yleensäkin lähijunan helsingin puoleisessa päässä on ihmistungos, kun taas toisessa päässä on taas tilaa yllin kyllin. Jos joku keksii tälle (ihmisten sopulikäyttäytymiselle) ratkaisun, niin on varmasti rikas mies sen jälkeen. Ovien lukumäärällä tätä ei ratkaista. Junien krooninen myöhästely (huom krooninen = 1-3 minuutin jatkuva myöhästely) johtuu 99% juurikin matkustajien aiheuttamasta viivästyksestä. Jos pysähdysajaksi on määritelty 15 sekuntia, niin silloin tietyillä asemilla (esim. leppävaara) matkustajien jopa 2 minuuttia kestävä sisään jonotus myöhästyttää junaa välittömästi.

Onko ongelma siis psykologinen? Ennen junaan astumistaan ihminen ajattelee: "ei kuulu minulle aiheuttaako toimintani viivästystä, junan tehtävä on odottaa minua". Junan pysähtyessä seuraavalla asemalla sama ihminen ajattelee: "kylläpä kestää, miksei tämä juna jo liiku, tämähän on ainakin 2 minuuttia myöhässä". Itse vain en keksi tähän ratkaisua. 70-luvun valistuskampanjat eivät enää toimi 2000-luvulla, ne aiheuttaisivat vain provosoitumista. Jos joku keksii niin hyvä...
 
Suunnitellaan vaan ne asemat niin, etteivät kaikki matkustajavirrat tule laiturille yhdestä päästä. Ei se mahdotonta ole.
 
Hmmm... Olipa ovia vaikka kuinka tiheään tahansa, niin matkustajat käyttävät sitkeästi vain sitä yhtä ovea. Nykyäänhän tilanne on se, että asemilla suorastaan jonotetaan siitä yhdestä ovesta, muiden ollessa vapaina. Yleensäkin lähijunan helsingin puoleisessa päässä on ihmistungos, kun taas toisessa päässä on taas tilaa yllin kyllin. Jos joku keksii tälle (ihmisten sopulikäyttäytymiselle) ratkaisun, niin on varmasti rikas mies sen jälkeen. Ovien lukumäärällä tätä ei ratkaista.
...
Onko ongelma siis psykologinen?

Itse käytän lähes päivittäin yhteyttä Huopalahti - Pasila (-Helsinki). Pasilassa pohjoissuuntaan jatkavista iso osa osaa jäädä junan loppupään vaunuihin. Veikkaan kuitenkin, että yksi oleellinen syy ihmisten pakkautumiseen on, ettei olla varmoja minkä pituinen juna milloinkin asemalle on tulossa ja mihin kohtaan juna pysähtyy. Kaukojunia tulee käytettyä harvakseltaan, mutta niissä porukka kyllä jakautuu tasaisemmin junan pituudelta (kiitos paikkalipun ja informaatiivisen asemalaiturin näyttöjärjestelmän).

Ehkäpä asemalaitureilla voisi olla värivaloilla varustettu lasitiilinen nauha, jossa valot näyttäisivät seuraavan junan ovien paikat ja mahdollisesti lisäsymboli ilmaisemassa lipunmyyntivaunujen paikan.

Jonkin verran toivomisen varaa on vielä siinä, etteivät kyytiin tulevat tukkisi tietä poistuvilta. Tähän tosin törmään useammin metrossa (jota käytän ehkä kerran tai pari kuussa). Minusta tietoiskut tv:ssä saisivat kernaasti tehdä renesanssin. :)
 
Suunnitellaan vaan ne asemat niin, etteivät kaikki matkustajavirrat tule laiturille yhdestä päästä. Ei se mahdotonta ole.

Nykyisiä matkustajamääriä ei taidettu osata ennakoida n. 150 vuotta sitten, kun Helsingin rautatieasemaa suunniteltiin. Ehkäpä Pisara joskus hamassa tulevaisuudessa korjaa tämän ongelman Helsingin keskusta-asemallakin.
 
Ehkäpä asemalaitureilla voisi olla värivaloilla varustettu lasitiilinen nauha, jossa valot näyttäisivät seuraavan junan ovien paikat ja mahdollisesti lisäsymboli ilmaisemassa lipunmyyntivaunujen paikan.
Itse asiassa lähijunissa saattaisi auttaa jo se, että näyttötauluissa kerrottaisiin junan pituus ja paikka laiturilla (sekä mahdollisesti lipunmyyntivaunun sijainti) samaan tapaan kuin vaunujärjestys kerrotaan kaukojunissa. Teknisesti se ei edes vaatisi mitään muutoksia.
 
Teknisesti se ei edes vaatisi mitään muutoksia.

Ei ainakaan opasteissa, varsinkin kun hiljattain uusituissa sellaisissa on kaupunkiradoillakin kaukojunista tuttu junainfotaulu aikatauluinfotaulun alapuolella. Sehän ei ole luonnollisesti käytössä.
Käytäntöjen ohella niiden käyttöä saattaa estää konkreettisten laskeutumispaikkatietojen olemattomuus aikataulujärjestelmässä. Jos halua olisi, samalla voisi saneerata vaunuihinkin puolen metrin tarkkuudella toimivan asemajarrun.
 
Itse käytän lähes päivittäin yhteyttä Huopalahti - Pasila (-Helsinki). Pasilassa pohjoissuuntaan jatkavista iso osa osaa jäädä junan loppupään vaunuihin. Veikkaan kuitenkin, että yksi oleellinen syy ihmisten pakkautumiseen on, ettei olla varmoja minkä pituinen juna milloinkin asemalle on tulossa ja mihin kohtaan juna pysähtyy.
Näin on. Koska tietoa juna pituudesta ei ole, menevät suurin osa juna odottajista aina varmuuden vuoksi odottamaan lipunmyyntivaunua osoittavan keltaisen kyltin luo.

Ehkäpä asemalaitureilla voisi olla värivaloilla varustettu lasitiilinen nauha, jossa valot näyttäisivät seuraavan junan ovien paikat ja mahdollisesti lisäsymboli ilmaisemassa lipunmyyntivaunujen paikan.

Tämä kuulostaa hienolta,mutta Suomen oloihin "liiian hienolta". Karvalakkiversio voisi olla sellainen kuten Tukholman metrossa, jossa laituriin on maalattu viivat jossa kerrotaan mistä mihin juna ylettyy ns "matalaliikenteen" (=lågtrafik) aikaan kun ajetaan lyhyillä junilla. Laitureiden infotauluissa voisi lisäksi kertoa onko seuraava juna sitten lyhyt, keskilyhyt vai pitkä.

Tällaisten tietojen perusteella luulisi että junan odottajat osaisivat hajaantua paremmiin laitureille.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämä kuulostaa hienolta,mutta Suomen oloihin "liiian hienolta". Karvalakkiversio voisi olla sellainen kuten Tukholman metrossa, jossa laituriin on maalattu viivat jossa kerrotaan mistä mihin juna ylettyy ns "matalaliikenteen" (=lågtrafik) aikaan kun ajetaan lyhyillä junilla. Laitureiden infotauluissa voisi lisäksi kertoa onko seuraava juna sitten lyhyt, keskilyhyt vai pitkä.

Entä talvella, jos ilmastonmuutos ei vielä aivan heti iskekään? Miten viivat näkyvät lumen tai hiekoitushiekan alta? Laiturinäytön suoma lisäinformaatio ei toki olisi pahitteeksi. Taitaa vain olla vr:n/rhk:n (kumpikohan tästäkin päättää) politiikka sellaista, ettei mitään yksittäistä asemaa voida räätälöidä hieman paremmin palvelevaksi. Siellä varmaan ajatellaan niin, että jos esim Pasilan asemalle tehdään matkustajia lähijuniin ohjaavat viivat tms, niin sitten sama sapluuna pitää tehdä kaikille Suomen asemille, aina Kemijärvelle saakka, ja se tulee kalliiksi.

Mielestäni edes muutamia eniten ihmisruuhkaa aiheuttavia asemia voisi parantaa paremmalla opastuksella. Ei luulisi laiturinäyttöön olevan mahdotonta saada lähijunaa merkittyä vaunujen muodossa, ja lipunmyyntivaunu merkittynä vaikkapa täytetyllä värillä, tai jollain merkillä. Softapäivityksestähän tuo on kai kyse, ja tahdosta.

Helsingin päässä ongelmana on monasti epäselvyys, kun samalta laiturilta lähtee ensin vaikkapa I-juna ja sitten perään K-juna. Tämänkin voisi jotenkin informoida laiturinäytössä. Esim graafisesti vaunujen muodossa, tai sitten ihan kirjaimin. Vai onko laiturinäytöt sellaisia, ettei niihin mahdu mitään lisäinformaatiota, muuta kuin kankealla ja epäselvällä tavalla. Eikö niitä hankittaessa ole ajateltu tulevaisuuden vaatimuksia, sitä että matkustajille pitäisi informoida joskus jotain muutakin kuin pelkkä I Tikkurila 13.10.

Kuulutukset ovat yksi tapa ilmaista asiaa. Mutta sen ongelma piilee taas siinä, että kaikki tiedonjanoiset eivät välttämättä ole juuri kuulutushetkellä kuulemassa, tai sitten kuulutus menee jostain syystä ohi. Visuaalinen informaatio on parempaa, sen voi jokainen omaan tahtiin lukea ja ymmärtää, eikä tarvitse olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Samaa kuulutusta ei ole edes järkevää hokea minuutin välein esim Helsingin 4 raiteelle. Parempi informaation on olla näytöissä.
 
Entä talvella, jos ilmastonmuutos ei vielä aivan heti iskekään? Miten viivat näkyvät lumen tai hiekoitushiekan alta? Laiturinäytön suoma lisäinformaatio ei toki olisi pahitteeksi. Taitaa vain olla vr:n/rhk:n (kumpikohan tästäkin päättää) politiikka sellaista, ettei mitään yksittäistä asemaa voida räätälöidä hieman paremmin palvelevaksi. Siellä varmaan ajatellaan niin, että jos esim Pasilan asemalle tehdään matkustajia lähijuniin ohjaavat viivat tms, niin sitten sama sapluuna pitää tehdä kaikille Suomen asemille, aina Kemijärvelle saakka, ja se tulee kalliiksi.
Voihan se rajamerkki olla myös laiturikatoksessa tai pylväässä roikkuva kyltti. Palvelisi samalla kuljettajia. Nythän kuljettajille on raiteen oikealla puolella rungon pysähdyspaikasta kertova merkki jossa numero kertoo monenko rungon junan on pysähdyttävä missä, ja rutinoidut ja asioihin perehtyneet matkustajat tietävätkin mitä ne merkitevät, mutta junaa vain satunnaisesti käyttäville ja rautatiemaailmasta pihalla oleville ei ole muita varmoja pysähdyspaikkaa osoittavaa merkkejä tiedossa kuin lipunmyyntivaunua osoittava keltainen kyltti.


Mielestäni edes muutamia eniten ihmisruuhkaa aiheuttavia asemia voisi parantaa paremmalla opastuksella. Ei luulisi laiturinäyttöön olevan mahdotonta saada lähijunaa merkittyä vaunujen muodossa, ja lipunmyyntivaunu merkittynä vaikkapa täytetyllä värillä, tai jollain merkillä. Softapäivityksestähän tuo on kai kyse, ja tahdosta.
Näin on.

Helsingin päässä ongelmana on monasti epäselvyys, kun samalta laiturilta lähtee ensin vaikkapa I-juna ja sitten perään K-juna. Tämänkin voisi jotenkin informoida laiturinäytössä. Esim graafisesti vaunujen muodossa, tai sitten ihan kirjaimin. Vai onko laiturinäytöt sellaisia, ettei niihin mahdu mitään lisäinformaatiota, muuta kuin kankealla ja epäselvällä tavalla. Eikö niitä hankittaessa ole ajateltu tulevaisuuden vaatimuksia, sitä että matkustajille pitäisi informoida joskus jotain muutakin kuin pelkkä I Tikkurila 13.10.
Helsingin asema on lukunsa erikseen, mutta toivoa sopisi että jotenkin kerrottaisiin mitkä samalla raiteella seisovat rungot lähtevät ja mitkä jäävät asemalle. Mutta se ei valitettavasti auta siihen että myöhästyy junasta sen takia että ei ehdi juosta siihen laiturin loppupäässä olevaan runkoon, eikä se epäkohta parane ennenkuin Helsingin keskusasema muttuu läpiajettavaksi lähijunien osalta, ts rakennetaan Pisara-rata.

Tuntuu joskus siltä että Pisara-rata on siksi tahallaan pistetty odottamaan, että RHK:lla ja VR:llä pelätään että lähijunista voisi joskus todella tulla suosittu tapa matkustaa eri kaupunginosien välillä, ja siksi puffataan ennemmin Töölön metroa, jonka kanssa rautatieoperaattoreila ei olisi mitään tekemistä.

t. Rainer
 
NTämä kuulostaa hienolta,mutta Suomen oloihin "liiian hienolta". Karvalakkiversio voisi olla sellainen kuten Tukholman metrossa, jossa laituriin on maalattu viivat jossa kerrotaan mistä mihin juna ylettyy ns "matalaliikenteen" (=lågtrafik) aikaan kun ajetaan lyhyillä junilla. Laitureiden infotauluissa voisi lisäksi kertoa onko seuraava juna sitten lyhyt, keskilyhyt vai pitkä.

Tälläinen systeemi on kotoisassa Helsingin metrossakin.
 
Tälläinen systeemi on kotoisassa Helsingin metrossakin.

Taisin sekoittaa Helsingin ja Stokiksen metrot. Helsingissä siis lattiaan maalatut viivat, ja Stokiksessa taitaa olla nuo ylhäällä roikkuvat kyltit. Ehkä juuri siksi että aika suurella osalla Stokiksen T-Bananin ulkosalla olevista asemista laituri on katettu vain lyhyeltä matkalta. Muistaako joku toinen tarkemmin?

t. Rainer
 
Taisin sekoittaa Helsingin ja Stokiksen metrot. Helsingissä siis lattiaan maalatut viivat, ja Stokiksessa taitaa olla nuo ylhäällä roikkuvat kyltit.

Helsingissä on "huumelamput" ja oranssit tarrat lattiassa, Stockholmassa vain viivat lattiassa.

Molemmissa kaupungeissa ilmoitetaan infotauluissa, onko kyseessä lyhyt vai pitkä juna.
 
Takaisin
Ylös