Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

Minua on askarruttanut, mikä se tyhjä tila kummankin pään ohjamon takana on. Jos sinnekin saisi istuimia, voisi paikkaluku nousta 250:een.

Toivottavasti Rainerin ehdottamia istuimia ei tuohon tyhjään tilaan asenneta. Siellä nimittäin sijaitsee junan liikkumiseen huomattavasti vaikuttavia laitteistoja, joiden poistaminen saisi junan pysymään paikoillaan ilman erillistä veturia.
 
Vs: Junakalustoyhtiön junista metronoransseja?

Junien väritys on julkistettu UITP-messuilla. Kuvasta http://vaunut.org/kuvasivu/37159 pystyy näkemään keulan värityksen ja sivuille on tulossa sinistä yhtenäistä viivaa ikkunoiden alle ja päälle lukuunottamatta moottoritiloja yksiköiden päädyissä matkustamon ja ohjaamon välillä, jossa viiva on katkonaista. Tällaisen kuvan antaa ainakin Stadlerin esite Sm5-junista. Väritys on siis bussilinjalta 550 tuttu, mikä on mielestäni varsin onnistunut ja hyvännäköinen brändi pääkaupunkiseudulla.
Joo, vaikuuttaa varsin hyvältä väritykseltä ja mieleeni tulikin ajatus: olisiko päinvastoin mahdontonta, että metronkin väritys olisi tuollainen. Siitähän on tulossa myös seudullinen joukkoliikenneväline.
Ei silti, arvostan kovasti aikanaan arvostettujen suomalaisten muotoilijoiden Antti Nurmesniemen ja Börje Rajalinin luomaa Helsingin metron brändiä, joka on kyllä harvinaisen onnistunut ja yhdistyy automaattisesti mielessä juuri Helsingin metroon ja sen isoon valkoiseen M-kirjaimeen oranssilla pohjalla. Se on mielestäni yksi suomalaisen teollisen muotoilun huippuja ja edelleen modernin oloinen vaikka on jo yli 30 vuotta vanha. Löytyy mm. täältä: linkki
Mutta ainahan ulkoasua eri asioissa joskus muutellaan; olisiko nyt Helsingin seudun metron aika?

Lari Nylund sanoi:
Lähijunien vessojen toiminta tai niiden toimimattomuus ovat ikäviä juttuja. Useasti niiden heikko kunto tai toimimattomuus saattaa johtua myös asiakkaiden tavoista käyttäytyä yleisissä vessoissa - valitettavasti. Esimerkiksi käsipyyhepaperin tai jopa kokonaisen vessapaperirullan tunkeminen alipainevessaan tietää tukkeutumista ja ongelmia kanssamatkustajille. Ikävää, ettei toiminnantekijä ajattele yhtään mitä tekee.

Sm5-junissa tulee olemaan yksi isohko inva-wc, jossa on pyritty vähentämään ilkivallan mahdollisuutta vessan toiminnan suhteen. Toivottavasti se pysyy siistinä ja mielyttävän käyttäjilleen. Kuvassa SBB:n Zug-Erstfeld välin Flirtin vessasta.
Idea: tehdään vessan seinistä läpinäkyvät, niin että kanssamatkustajat voivat vahtia "hädällä olevan" tekemisiä. Loppuu ilkivalta nopeasti ;).
 
Vessa voisi olla mieluummin asemilla. Itämetron monilla asemilla on karut mutta helposti puhtaana pidettävät 20 snt kolikkovessat, joita voisi olla lähijuna-asemillakin.

Nuokin vessat voisivat kolikoiden lisäksi toimia matkakortilla. Sopivaa kolikkoa kun ei kovin usein satu olemaan taskussa.
 
Vs: Junakalustoyhtiön junista metronoransseja?

Väritys on siis bussilinjalta 550 tuttu, mikä on mielestäni varsin onnistunut ja hyvännäköinen brändi pääkaupunkiseudulla.

Olen samaa mieltä brändin hyvännäköisyydestä ja soveltuvuudesta. Keulan huomiovärin puuttuminen mietityttää. Oletan, että punavalkoisissa sitä ei katsota tarvittavan, mutta vihreä yleisilme kyllä voisi sellaisen vaatia? Tai ainakin saada jonkun ao. viranomaisen vaatimaan.
 
Vs: Junakalustoyhtiön junista metronoransseja?

Keulan huomiovärin puuttuminen mietityttää.

Mielenkiintoinen näkökulma. Se, että junayksiköt ovat tulossa pääkaupunkiseudun liikenteeseen tosin tarkoittanee sitä, ettei niitä nähdä rataosilla jossa olisi ylikäytäviä tai tasoristeyksiä käytössä - ellei rantaradalle lähdetä tarpeeksi pitkälle...
 
Tämä on totta eli Flirtin Suomeen saapuvassa versiossa on 6 sivuovea. Malli on minuakin ihmetyttänyt, koska 8 sivuovellinenkin malli on olemassa. Toisaalta 7 vuoden lähiliikennekonduktöörin kokemuksella voin sanoa, että tuntuu olevan pääkaupunkiseudulla aivan sama onko junassa 4 tai jopa 20 sivuovea käytettävissä, koska ainoa ruuhkautuva ovi on yksikön Helsingin päässä. Tämä valitettavasti näkyy sitten pysähdysajoissa ja täsmällisyydessä - matkustajien itse sitä välttämättä ymmärtämättä.
Tästä väitteestä rohkenen olla eri mieltä. Mitä enemmän ovia vaunussa on, sen sujuvammaksi junakyyti tulee ruuhka-aikaan varsinkin. Se, miksi Helsingin päässä junissa on enemmän tungosta koskee vain Päärataa, koska sillä suurin osa asemista on rakennettu niin hölmösti että pääuloskäynti on laiturin eteläpäässä. Tämä seikka olisi voitu ottaa huomioon ns kaupunkirataa rakennettaessa, mutta kun ei otettu!

Rantaradalla tilanne on sikäli parempi koska aika monella asemalla pääuloskäynti on länsipäässä, joten junien joka vaunussa on tasaisesti yhtä kova tungos, ja tungosta onkin ollut kesäkuussa kun kesäaikataulut tulivat voimaan.

Lipunmyyntiosaston sijainti Flirteissä onkin mm. eräs tekijä, jossa pyritään löytämään ruuhkia ensimmäisessä vaunussa helpottava päätös

Mitä lipunmyyntivaunun sijoitteluun tulee, niin kannattaisi vakavasti harkita junissa tapahtuvan lipunmyynnin lopettamista kokonaan YTV-alueen kaupunkiradoilla. Lippujen myyminen ruuhkajunassa on lähinnä akrobaattien hommaa. Vaikka se onnistuu sinulta, niin aika usein vähän hitaamman myyjän tai hankalamman asiakkaan osuessa kohdalle, koko juna joutuu seisomaan asemalla kunnes lippu ja pahimmassa tapauksessa vielä pankkikortin kuitti on saatu tulostettua, ennenkuin konnari pääsee änkeämään ovelle antamaan lähtöluvan.

t. Rainer
 
Vs: Junakalustoyhtiön junista metronoransseja?

Junien väritys on julkistettu UITP-messuilla. Kuvasta http://vaunut.org/kuvasivu/37159 pystyy näkemään keulan värityksen ja sivuille on tulossa sinistä yhtenäistä viivaa ikkunoiden alle ja päälle lukuunottamatta moottoritiloja yksiköiden päädyissä matkustamon ja ohjaamon välillä, jossa viiva on katkonaista.

Olen antanut kertoa itselleni, ettei kuvasta suoraan näe oikeaa väritystä. Kustannusten säästämiseksi tuo muovinen keulan maketti on sama kuin SBB:n junilla. Punaiset osat vain vaihdettiin vihreiksi.

Junan kylkeen on kuulemma tulossa valkoisen lisäksi hopeanharmaata. Esitteen kuvassa väri erottuu heikosti.
 
Tästä väitteestä rohkenen olla eri mieltä. Mitä enemmän ovia vaunussa on, sen sujuvammaksi junakyyti tulee ruuhka-aikaan varsinkin.

Ehdottomasti kannattaa olla eri mieltä - se lisää keskustelua. Mitä ovien määrään tulee, niin eipä se tunnu paljoa mielestäni tilanteeseen kuitenkaan vaikuttavan. Ihmisiä kiinnostaa vain se "lähimpänä omaa asemaa" ajattelu, joka tosiaan osittain johtunee asemien pääuloskäynneistä - toisaalta silkasta maalaisjärjen käytöstä kaupungissa. Enpä ole vuosien varrella vielä kertaakaan törmännyt niin täyteen junaan, ettei "aina täysistä junista" valittanut asiakas olisi päässyt istumaan junan toisessa päässä. Sille nyt vain ei tunnuta voivan mitään, että peräpäässä saa istua rauhassa koko matkan ja sieltä pääsee Helsingissä nopeammin ulos kuin samaan aikaan etupään täydessä vaunussa istunut odottelee vielä ulospääsyä.

Ovien käyttämisestä pitäisi kuvata oppituntivideo Valimossa, kun A-juna pysähtyy siellä. Valimon asiakkaat nimittäin ovat oppineet yksiköiden pysähdyspaikat ja käyttävät kaikkia ovia. On ihailtavaa katsella sitä toimintaa päivittäin, kun tuollaiset 100-300 henkilöäkin saatetaan ottaa kyytiin tuollaisen 30 sekunnin aikana.




Se, miksi Helsingin päässä junissa on enemmän tungosta koskee vain Päärataa, koska sillä suurin osa asemista on rakennettu niin hölmösti että pääuloskäynti on laiturin eteläpäässä. Tämä seikka olisi voitu ottaa huomioon ns kaupunkirataa rakennettaessa, mutta kun ei otettu!.

Aloin oikein miettimään asiaa ja päädyin tällaiseen tulokseen:
Helsinki: etelä
Pasila: keskellä
Käpylä: pohjoinen
Oulunkylä: pohjoinen
Pukinmäki: pohjoinen
Malmi: 50/50 kumpi nyt on pääreitti
Tapanila: 50/50
Puistola: etelä
Tikkurila: etelä
Hiekkaharju: etelä
Koivukylä: 50/50
Rekola: 50/50
Korso: etelä
Savio: pohjoinen
Kerava: keskellä

Tungosta onkin ollut kesäkuussa kun kesäaikataulut tulivat voimaan.

Ihmettelen itsekin, että kesäaikatauluihin pitää hypätä heti 1.6. lähimpänä sunnuntaina. Miksei voida odottaa juhannukseen? YTV on kuitenkin sitten se liikenteen tilaaja, joten sitä saa mitä tilaa. Jos ruuhkaa haluaa, niin kyllähän sen saa aikaiseksi. Yllättävän hyvin on kuitenkin niissä junissa mahduttu olemaan, joissa olen itse ollut kesäkuun aikana. Ei sitä 200 hengelle tarvitse 400 istumapaikkaa, jos laukut pidetään sylissä tai hattuhyllyillä. Tilaa kyllä olisi, jos toiset otettaisiin huomioon.

Mitä lipunmyyntivaunun sijoitteluun tulee, niin kannattaisi vakavasti harkita junissa tapahtuvan lipunmyynnin lopettamista kokonaan YTV-alueen kaupunkiradoilla. Lippujen myyminen ruuhkajunassa on lähinnä akrobaattien hommaa. Vaikka se onnistuu sinulta, niin aika usein vähän hitaamman myyjän tai hankalamman asiakkaan osuessa kohdalle, koko juna joutuu seisomaan asemalla kunnes lippu ja pahimmassa tapauksessa vielä pankkikortin kuitti on saatu tulostettua, ennenkuin konnari pääsee änkeämään ovelle antamaan lähtöluvan.

Lipunmyynti on osa asiakaspalvelua konduktöörin työssä. Se ei ole päätehtävä, joten ainakin itse keskeytän lipunmyynnin asematoimintojen ajaksi. Ei se vaadi kuin pienen kohteliaisuuden eli "pieni hetki, käyn ovella" ja junaturvallisuustehtävät sekä täsmällisyys tulee otettua huomioon. Se suuntaus nykyaikana, että jopa 2,20 euron liput ostetaan pankki- tai luottokorteilla on huolestuttava. Toisaalta hyvä, että huolehdittavana on vähemmän käteistä, mutta toisaalta - se vie aikaa. No, allekirjoittaneella on eläkkeelle pääsemiseen päiviä jäljellä noin 12740 eli kyllä tässä vaiheessa ei hirveästi stressiä ota myydyistä tai myymättömistä lipuista. Se myydään mitä ehditään työnantajan tarjoamalla myyntilaitteella. Jos eläkkeelle pääsyyn alkaa vaikuttamaan myytyjen lippujen määrä, esim. miljoona lippua pitää myydä, että pääset eläkkeelle niin sitten aloitan mielipidetaistelun myyntilaitteen nopeudesta. No worries, sanoi australialainen.

Eräs tekijä lipunmyyntiosastossa vaadittaville akrobaatintaidoille on myös matkakorttiasiakkaat (kausilippulaiset) lipunmyyntiosastossa. Jos heistä suurinosa käyttäisi ei lipunmyynti-osastoa matkustamiseen, niin akrobaattitaitoja tarvitsisi hieman vähemmän - mutta kun hekin haluavat olla lähempänä määräasemaansa.

Loppuun pieni tarina asiakaspalautteesta: Jälleen oli lähijunassa täyttä ja konduktööri meni ilmoittamaan asiakkaille junan peräpäässä olevan vapaita paikkoja taas, kuten aina. Asiakas mietti hetken ja sanoi: "Jos siellä junan peräpäässä on kerran aina paikkoja, niin miksei sitä vaunua voida siirtää junan etupäähän..."
 
Vs: Junakalustoyhtiön junista metronoransseja?

Olen antanut kertoa itselleni, ettei kuvasta suoraan näe oikeaa väritystä. Kustannusten säästämiseksi tuo muovinen keulan maketti on sama kuin SBB:n junilla. Punaiset osat vain vaihdettiin vihreiksi.

Junan kylkeen on kuulemma tulossa valkoisen lisäksi hopeanharmaata. Esitteen kuvassa väri erottuu heikosti.

Kukaan ei kai vielä ole nähnyt oikeaa väritystä, mutta hieman ihmettelisin jos ei tuo esitteen kuva olisi jo hyvin lähellä sitä. "Jokeriväritykselle" annan kuitenkin itse pisteet. Erottuu selkeästi VR:n ja HKL:n väreistä sekä on jo alkanut tekemään omaa brändiä tutuksi pääkaupunkiseudulla mukavan ja nopean joukkoliikenteen parissa.
 
Aloin oikein miettimään asiaa ja päädyin tällaiseen tulokseen:
Helsinki: etelä
Pasila: keskellä
Käpylä: pohjoinen
Oulunkylä: pohjoinen
Pukinmäki: pohjoinen
Malmi: 50/50 kumpi nyt on pääreitti
Tapanila: 50/50
Puistola: etelä
Tikkurila: etelä
Hiekkaharju: etelä
Koivukylä: 50/50
Rekola: 50/50
Korso: etelä
Savio: pohjoinen
Kerava: keskellä
Pääradan merkittävimmillä asemilla pääuloskäynti on etelässä tai 50/50 -tilanne. Pasilassakin voidaan katsoa että se on etelässä kanssa, kun ajetaan korkeintaan 2-runkoisilla junilla. Harvoinhan taidetaan K-junia ajaa pidempinä?

Ihmettelen itsekin, että kesäaikatauluihin pitää hypätä heti 1.6. lähimpänä sunnuntaina. Miksei voida odottaa juhannukseen? YTV on kuitenkin sitten se liikenteen tilaaja, joten sitä saa mitä tilaa.
Ja palvelun tuottajalla on monopoli, niin minkäs voi kun ei voi keltään muultakaan tilata.


Jos ruuhkaa haluaa, niin kyllähän sen saa aikaiseksi. Yllättävän hyvin on kuitenkin niissä junissa mahduttu olemaan, joissa olen itse ollut kesäkuun aikana. Ei sitä 200 hengelle tarvitse 400 istumapaikkaa, jos laukut pidetään sylissä tai hattuhyllyillä. Tilaa kyllä olisi, jos toiset otettaisiin huomioon.
Yhdessä toisessa ketjussa oli puhetta metrovaunujen sisustuksesta, ja täytyy todeta että fiksumpi on. Olisin Flirtistä toivonut samankaltaista.

Lipunmyynti on osa asiakaspalvelua konduktöörin työssä. Se ei ole päätehtävä, joten ainakin itse keskeytän lipunmyynnin asematoimintojen ajaksi. Ei se vaadi kuin pienen kohteliaisuuden eli "pieni hetki, käyn ovella" ja junaturvallisuustehtävät sekä täsmällisyys tulee otettua huomioon. Se suuntaus nykyaikana, että jopa 2,20 euron liput ostetaan pankki- tai luottokorteilla on huolestuttava. Toisaalta hyvä, että huolehdittavana on vähemmän käteistä, mutta toisaalta - se vie aikaa. No, allekirjoittaneella on eläkkeelle pääsemiseen päiviä jäljellä noin 12740 eli kyllä tässä vaiheessa ei hirveästi stressiä ota myydyistä tai myymättömistä lipuista. Se myydään mitä ehditään työnantajan tarjoamalla myyntilaitteella. Jos eläkkeelle pääsyyn alkaa vaikuttamaan myytyjen lippujen määrä, esim. miljoona lippua pitää myydä, että pääset eläkkeelle niin sitten aloitan mielipidetaistelun myyntilaitteen nopeudesta. No worries, sanoi australialainen.
Kuvittelisin, että et myy enää lippuja kun sulla on ikää 40+, olet kaiketi esimiestehtävissä enemmän tai vähemmän pysyvästi, ja nykyinen myyntilaitekin on Rautatiemuseossa, don't worry. Pankkikorttisählääjät sensijaan eivät ole, ellei VR tai YTV muuta radikaalisti periaatteita miten lipunmyyntiä hoidetaan.

t. Rainer
 
Harvoinhan taidetaan K-junia ajaa pidempinä?

Kyllä niitä kolmen Sm-yksikön K-junia liikkuu ruuhka-aikoina.

Yhdessä toisessa ketjussa oli puhetta metrovaunujen sisustuksesta, ja täytyy todeta että fiksumpi on. Olisin Flirtistä toivonut samankaltaista.

Olen itse käynyt myös keskusteluja Flirtin sisustuksesta ja toivottavasti junan lähes kokonaan näkeminen sisältä helpottaa ruuhkia etupäässä. Näkyvyyttä on nimittäin inva-wc:n kohtaa lukuunottamatta oikeastaan koko yksikön päästä päähän. Nykyisinhän siirtymättömyyttä aiheuttaa myös se, ettei junayksikön paikkatilannetta ole nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Seiniä ja väliovia löytyy yksiköistä uskomattomia määriä.

Kuvittelisin, että et myy enää lippuja kun sulla on ikää 40+, olet kaiketi esimiestehtävissä enemmän tai vähemmän pysyvästi

Saa nähdä, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nautin kyllä täysillä työstäni konduktöörinä, mutta toisaalta vuosien varrella kertynyttä kokemusta olisi kyllä mukava käyttää muissakin tehtävissä (vinkki vinkki ja terveisiä työnantajapuolelle). Kuitenkin konduktöörin oikeudet olisi syytä pitää voimassa, että tarvittaessa voisi toimia myös kentällä. Aloittelin aikanaan VR:n uraani mm. lipputoimistossa myyntivirkailijana ja olen pitänyt myös sen puolen oikeuksia voimassa tekemällä muutaman vuoron silloin tällöin lipputoimistoissa. Varsin mukavaa vaihtelua ja kokemuksesta ei ainakaan haittaa ole, kun konduktöörin työssäkin tietää mitä lipputoimistossa tehdään.
 
Aloin oikein miettimään asiaa ja päädyin tällaiseen tulokseen:
Käpylä: pohjoinen
Itse asiassa sekä etelä että pohjoinen. Toki suurempi osa matkustajista poistuu Käpylän laitureilta pohjoisen uloskäynnin kautta. Olisiko käyttäjämäärät uloskäynneittäin joku tuollainen "fifti-siksti"... ei kun siis 40-60? Etelä ensiksi lueteltuna.

Ja mitä tulee tuohon pankkikortinkäyttövimmaan, niin se nyt vaan tuntuu valitettavasti olevan muoti-ilmiö, että parin euron ostoksetkin pitää maksaa muovirahalla.
 
Sille nyt vain ei tunnuta voivan mitään, että peräpäässä saa istua rauhassa koko matkan ja sieltä pääsee Helsingissä nopeammin ulos kuin samaan aikaan etupään täydessä vaunussa istunut odottelee vielä ulospääsyä.

Tästä ovi- ja sisustusasiasta vielä, niin Helsingin rautatieaseman nykyiset päätepuskimiin päättyvät raiteet tuskin tulevat olemaan hamaan tappiin asti Flirt-junien päätesema Helsingin keskustassa. Nimittäin jos Pisara-tunnelilenkki rakennetaan seuraavien 40 vuoden aikana, niin todennäköisesti Flirtejä pistetään sinne, ja silloin olisi suotavaa että ovirakaisut muistuttaisivat mahdollisimman paljon metroa, koska metrohan se Pisara pohjimmillaan on. Onkohan Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä ajateltu sitä?

Sitten olisin kysynyt siitä, tiedätkö sinä tai joku muu varmuudlla, että tuleeko Flirteihin todellakin yksi puolikas vaunu pelkästään polkpyöriä ja lastenrattaita varten kuten joukkoliikenne-lehden kuvassa oli, ja jos tulee, niin miksi juuri sellainen ratkaisu?

t. Rainer
 
Sitten olisin kysynyt siitä, tiedätkö sinä tai joku muu varmuudlla, että tuleeko Flirteihin todellakin yksi puolikas vaunu pelkästään polkpyöriä ja lastenrattaita varten kuten joukkoliikenne-lehden kuvassa oli, ja jos tulee, niin miksi juuri sellainen ratkaisu?

Flirt-junissa tällainen tila tosiaan on, eikä Helsingin versio poikkea muista. Lastenvaunujen ja pyörien kuljettaminen on nykyisin varsin yleistä, joten tilaa niillekin on oltava. Samalla kyseessä on myös pyörätuolimatkustajille soveltuva vaunu, jossa sijaitsee myös inva-wc. Kyseisessä vaunussa on myös huomattava määrä klaffi-istuimia, jotka ovat selkeästi mukavamman oloisia kuin muussa kalustossa. Voidaan siis sanoa, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin...
 
Enpä ole vuosien varrella vielä kertaakaan törmännyt niin täyteen junaan, ettei "aina täysistä junista" valittanut asiakas olisi päässyt istumaan junan toisessa päässä.

Täytyypä tähän väliin todeta oma kokemukseni eräänä tuikitavallisena elokuisena lauantai-iltana vuonna 2006 N-junassa Helsingistä Hiekkaharjuun noin klo 22-23 välillä. Junassa oli käytössä tasan yksi Sm4-yksikkö, juna oli täpötäynnä Helsingistä juhlimasta palaavia matkalaisia. Eikä ollut tietääkseni mitään erityistä festivaalia, Psl rauhanasemalla oli tosin pienehkö "hippifestari" käynnissä.

Matkustin sitä paitsi Keravan päädyssä, joten en päässyt sen tarkemmin katsomaan, olisiko Helsingin päädyssä mahdollisesti ollut jopa yksittäisiä istumapaikkoja, vai olisiko se sittenkin – niinkuin todennäköistä on – ollut vielä täydempi. Joka tapauksessa matkustin seisaaltani junan aivan etumaisessa osastossa, ja istumaan pääsin vasta Puistolan jälkeen. Bussissa vastaavaa ruuhkaa kutsuttaisiin "tuulilasikuormaksi".

Jo tämän takia on siis suotavaa, että Sm5-FLIRT-yksikkö tulee olemaan jo yksinään useimmiten riittävän pitkä, ja pidemmille matkoille tarkoitetut Sm4-junat pääsevät oikeuksiinsa Sn 160-aikatauluilla suunnitelluille reiteille.
 
Takaisin
Ylös