Jos edes Hankoon pääsisi Helsingistä tunnissa, sellaisella yhteydellä voisi olla kysyntää muulloinkin kuin kesäaikaan. Jatkoyhteydestä puhumattakaan.
Suoralla pikajunalla pääsisi teoriasa Helsingistä Hankoon pikkasen päälle tunnin, jos sellaisia vaan kulkisi.
Hangosta on Kappikseen linnuntietä kutakuinkin 220km eli pyöreät 120 merimailia, tasaisella 30 solmun nopeudella aikaa menisi siis tuo neljä tuntia. Laivalla vaan ei pääse linnuntietä eikä juuri tuota nopeammin kustannuksien karkaamatta. Katamaraanit, kantosiipi- ja ilmatyynyalukset sitten taas ovat huomattavan paljon arempia vallitsevalle kelille ja nopeudet putoavat aika rajusti ja liikennöinti ei välttämättä ole lainkaan mahdollista.
Saltsjöbadeniin on pitempi matka ja lisäksi loppumatka pitää kulkea saaristossa jolloin suuremmat nopeudet eivät ole edes teoriassa toteuttamiskelpoisia.
Tuo säistä riippuvuus on tiedossa. Ymmärtääkseni Ruotsin ja pohjois-Tanskan välillä kulkee isoja katamaraaneja jotka eivät ole niin herkkiä aallokolle. Talvisaikaan joutuisi jäiden vuoksi todennäköisesti ajamaan hiljaisempaa vauhtia tai ajaa tavanomaisella laivalla. Saltsjöbadenin vaihtoehdossa jäisi hyvin lyhyeksi tuo saaristossa ajaminen, mutta matka sieltä Tukholman keskustaan olis paikallisjunalla vain n puoli tuntia. Saltsöbadenin ei toki pääsisi millään isolla laivalla, ellei tehdä valtaasti muutostöitä satamaan ja väyliin, joka taas nostaisi kansalaisvastarintaa, joten joudutaisiin rajoittumaan johonkin linda-line kokoiseen purkkiin.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 9:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:18 ----------
Helsingistä pääsee Tukholmaan tunnissa, siirtymineen noin kahdessa. Lentokoneella. Ne joilla on kiire käyttävät lentokonetta, ne joilla ei ole niin kiire on ihan sama kestääkö se matka 17h vai 6h.
Pääseehän Helsingistä Ouluunkin lentäen n tunnissa ja junalla kestää 6 h tai enemmän, mutta silti junia ajetaan koska ihmisiä jotka haluavat mielummin matkustaa junalla kuin lentokonella tuntuu riittävän silläkin reitillä. Suomalaisten ajattelutapaan on iskostunut käsitys että ulkomaille pitää aina vain lentää, vain kotimaassa "saa" matkustaa junalla.
6h on liian pitkä, että Tukholmassa voisi käydä päiväseltään, eikä Tukholmasta eteenpäinkään siirtyminen ole enää niin tehokasta kun se alkaa vasta iltapäivästi. Yöllä taas 6h matka on liian lyhyt, lähtö tai saapuminen sijoittuvat keskelle yötä. 17h taas on oiva, kun illalla hyppää laivaan, on aamulla perillä virkeänä ja voi hoitaa asioita päivän tai ajaa eteenpäin päivänvalossa
Vielä ennenkuin ruotsinlaivoille lisättiin tuo pakolline tax-free pysähdys Ahvenamnaalla, kesti mennä lavalla Helsingistä Tukholmaan n 14-16 tuntia, ja se oli kohtuullinen aika. Nykyisin varsinkin paluulähtö on Stokiksesta jo n 1630 ja perillä Stadissa ollaan vasta klo 1000 joten aika puuduttaasta matkasta voidaan puhua. Olisi aivan eri juttu jos katamaraani lähtisi klo 1600 Stokiksesta ja kotona oltaisiin vielä saman vuorokauden puolella.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 9:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:22 ----------
Erilaisia nopeampia reittejä ja -aluksia on kokeiltu Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä 1960-luvun alusta lähtien. Useimmat eivät kuitenkaan tiedä näistä, koska yritykset nopeamman ylityksen aikaansaamiseksi ovat toistuvasti epäonnistuneet. Omaa kieltään kertoo sekin, että sekä Viking että Silja ovat luopuneet viime vuosikymmeninä Turku-Tukholma -väliä nopeammasta Turku/Naantali-Kapellskär -yhteydestä. Katamaraaneja ja ilmatyynyaluksia vastaan puhuu yksi asia: niiden nopeus. Nopeampi ylitys tarkoittaa sekä huomattavasti korkeampia polttoainekustannuksia että matkustajian pienempää rahankulutusta laivalla, koska ylitysaika on lyhyempi. Ollakseeen kannattava nopealla ilmatyynyaluksella tai katamaraanilla liikennöidyn linjan lippuhintojen tulisi todennäköisesti olla vähintään kolminkertaiset nykyisten reittimatkojen hintoihin (nykyisellään nimittäin lipputulot kattavat vain noin kolmasosan laivojen liikennöintikustannuksista).
Ainoita varsinaisia nopeita reittejä Ruotsin ja Suomen välillä ovat olleet vain Vikingin 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin ajama Korppoo-Gräddö joka kesti n 6 tuntia ja 1960-luvun alussa jonkun turkulaisliikemiehen vanhalla brittiläisellä ex-sotalaivalla, jossa oli höyryturbiinikoneisto, yhden kesän kestänyt purjehduskausi Turun ja Tukholman välillä, ja sillä paatilla taitaa vielä olla "sininen nauha" hallussa. Naantali-kapellskär reittiä ei voi pitää nopeana, koska se on aina ajettu tavanoaisilla aluksilla ja kesti lyhyimmillään n 7.5 h. (Finnlinesilla kestää nyt 8 h)
Korppoon liikenne lopetettiin aikoinaan siksi että Korppoossa oli niin surkea infrastruktuuri, sinne päästäkseen oli mentävä saaristolosseilla ym.
Risteily-tyyppisillä isoilla ja hitailla laivoilla ajaminen tuli suosituksi 1970-luvulla koska vastaavaa ei oltu koettu täällä köyhässä Suomessa aikaisemmin. Varustamot päättivät, koska risteilyliikenne oli tuottoisampaa, suosia sitä lyhyempien reittien kustannuksella.
Jättimäisillä risteilyaluksilla ajaminen Suomen ja Ruotsin välillä on epävarma tulevaisuus lähinnä siksi että sen kannattavuus on täysin riippuvaista pohjoismaiden korkeasta alkoholin hinnoittelusta. Siljan ajautuminen Tallinkin omistukseen ennakoi suurta rakennemuutosta alalla. Ruotsin puolella käydään jatkuvaa kansalaiskeskustelua siitä onko isojen laivojen pakko ajaa Tukholman saariston läpi päästääkseen keskustan satamiin, vai pitäisikö niille järjestää jokin muu satama.
Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi varustamot eivät ole uskaltaneet tilata uusia aluksia koska ei tiedetä millaisilla aluksilla ajaminen kannattaa tulevaisuudessa.
t. Rainer
