Ensimmäinen syy taas kuulostaa salaliittoteorialta. Päättäjillä riittää varmaan parempaakin tekemistä kuin vehkeillä ratikoita vastaan.
Tämä riippunee "päättäjästä" - tässä tarkoittanet johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja.
Johtavista virkamiehistä ainakin HKL:n entinen suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen on toiminut aktiivisesti raitioteiden kehittämistä vastaan, esimerkiksi laatimalla Helsingin yleiskaavasta lausunnon, jossa voimaperäisesti vastustettiin Viikin pikaratiotietä. Tämä oli Raitiotieseuran uutisissa joitakin vuosia sitten. Toinen hyvä esimerkki tällaisesta on
Laajasalon minimetroselvitys, joka on suoranaisesti laajan kannatuksen saanutta Kruunuvuorenrannan raitiotietä vastaan tehty selvitys.
Länsimetroon liittyvässä keskustelussa useat johtavat poliitikot ovat aktiivisesti mustamaalanneet pikaraitioteitä ja niiden kannattajia. Tämä on toki eri asia kuin yleinen pikaraitioteiden vastustaminen, eivätkä varmasti kaikki Länsimetron kannattajat vastusta pikaraitioteitä joihinkin toisiin kohteisiin.
Mielestäni se, että päättäjät toimivat joitakin "hyviä" asioita vastaan, ei ole salaliittoteoria vaan tietyissä olosuhteissa tosiasia. Raitioteitä vastaan toimivat näkevät varmasti toimintansa keinona esim. säästää veronmaksajien rahoja, parantaa joukkoliikennettä, turvata tärkeät bussiliikenteen ja metroliikenteen kehittämishankkeet tai oma vaalirahoituksensa.
Kannattaa muistaa, että hiljattain Helsingissä lakkautettiin raitiolinja 2 sekä supistettiin merkittävästi raitiolinjan 1 liikennettä. Kyllä tällekin keksittiin kauniit perustelut. Kallioon toiselle linjalle ei ole palautettu mitään raitioliikennettä.
Samoin kannattaa muistaa, että esimerkiksi Helsingin johdinautojen lakkautukselle, Turun raitiotien lakkautukselle sekä Helsingin ja Oslon raitioteiden lakkautusyrityksille kehitettiin kyllä melkoinen määrä kauniita perusteluita, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua.