Minusta vähän vaikuttaa, ettei ratikkaverkon useita merkittäviä laajennuksia Mannerheimintien ja Hämeentien suuntiin oikein pysty toteuttamaan ilman, että suuri osa linjastosta saneerataan tai rakennetaan uutta rataa.
Miksei? Itsehän juuri jaoit pikaratikoita kategorioihin ja totesit, että tämäntyyppiset laajennukset eivät vaadi juuri mitään muutoksia mihinkään. Ks. viestisi klo 14.39.
Isommat ratikat vaatinevat saneerattua rataa.
Mihin tämä ajatus perustuu? Ei vaunun pituus korreloi radan kunnon kanssa. Jos esim. Nr-vaunuja kytkettäisiin yhteen kolmen vaunun juniksi, niin kyllä ne kulkisivat ihan yhtä nätisti nykyisillä radoilla kuin jatkossakin.
HKL selvittää parasta aikaa seuraavaa raitiovaunuhankintaa. Hankinnan lähtökohta on, että rata on nykyisessä kunnossa, kun vaunut tulevat.
Se on tietysti totta, että jos rata olisi parempi, niin valinnanmahdollisuudet kalustoa hankittaessa olisivat suuremmat, mutta ei se liity kaluston pituuteen mitenkään.
Ja osa nykyisen Helsingin rataverkon kaduista on niin hankalia, että on kyseenalaista, voidaanko niitä edes saneerata isolle kalustolle.
Raitiovaunun kulkuominaisuudet kaarteissa eivät riipu vaunun pituudesta. Yhden vaunumoduulin pituudesta ehkä, mutta esim. HKL:n suunnittelemaa omaa vaunumallia voi teoriassa valmistaa moduuleja lisäämällä vaikka kilometrin mittaisena yksikkönä, ja kyllä se kulkee yhtä jyrkistä kaarteista ja notkelmista edelleen.
Sinänsä olen ihan samaa mieltä siitä, että radanrakennustapaa olisi syytä meillä nykyaikaistaa, ja tuo modernisointi on toki osa ratikkaliikenteen kehittämisprosessia. Mutta kommenttisi kuulosti niin ehdottomalta. Kyllä vaikka Viira voidaan ihan hyvin toteuttaa nykyisellä radanrakennusmenetelmälläkin. Parempi niin kuin että ei tehdä ollenkaan. Järkevämpää tietysti nykyaikaisemmilla menetelmillä, mutta ei pakko.
Lasipalatsi on jo nyt yksikkömäärältään ylikuormitettu
Lähde?
Älä esitä omia tulkintojasi faktoina. HKL selvitti asiaa muutama vuosi sitten. Silloin todettiin, että kasvuvaraa on jonkin verran. Kun ottaa huomioon, että selvityksen jälkeen neloselta on vähennetty kaksi vuoroa, kympiltä yksi ja kolmoselta kaksi kun kierrosajat eivät ole käytännössä muuttuneet, niin pysäkki on nyt vielä vähemmän kuormittunut kuin selvityksentekohetkellä.
ja Stockmannin, Ylioppilastalon ja Kaivokadun pysäkkien kapasiteetti uhkaa loppua kun Jätkäsaaren, Laajasalon ja Hernesaaren ratikat tulevat liikenteeseen jos yksikkökokoa ei pystytä kasvattamaan riittävästi.
Rautatieaseman pysäkillä pysähtyi vielä 80-luvulla yhteensä noin 37 vaunua ruuhkatunnissa suuntaansa. Tällä hetkellä enimmillään 16 vaunua, ysin aloittaessa max 23 vaunua tunnissa. Kyllä siellä on kasvuvaraa.
Jos HKL saa pitää päänsä ja toteuttaa Jätkän liikenteen ensisijaisesti linjan 6 pidennyksenä ja metroliityntänä, niin ei se aiheuta ongelmia Ylioppilastalon ja Kaivokadun pysäkeillä, koska 6 ei hitautensa vuoksi houkuttele niin paljon matkustajia.
Laajasalo tuottaa tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 20 vaunua tunnissa, jotka kuitenkin jakautuvat sekä Kaivokadulle että Aleksille. Laajasalon tuottamaa kuormaa nykyverkolle lasketaan parhaillaan.
Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että yksikkökokoa pitäisi kasvattaa lähinnä linjoilla 4 ja 10. Vuoroväli olisi edelleen kohtuullinen, mutta valoetuuksien saanti helpottuisi, kun vuoroväli pitenisi. Ennenkaikkea kustannukset laskiviat oleellisesti.
Lasketaan nopeasti: linjoilla 4 ja 10 oli ennen Vario-kriisin aiheuttamia supistuksia reilun neljän minuutin vuoroväli. Vaunujen pituus 20 m. Jos hankittaisiin 30-metrisiä vaunuja ja liikennöitäisiin 6 min vuorovälillä, kapasiteetti olisi sama. Ja tilaa jäisi 10 vaunulle lisää per tunti ja suunta, eli yksi uusi linja Manskulle 6 min vuorovälillä ja vaikka sitten Pitäjänmäkeen/Konalaan tai minne vaan.
Tuo laskelma on tietysti sikäli teoriaa, että
- tällä hetkellä arvioidaan, että kysyntää linjoille 4 ja 10 olisi enemmän kuin mihin kapasiteetti riittää, eli jos vaikka vaunut kasvaisivat, niin ei kuitenkaan voitaisi harventaa vuoroväliä noin paljon koska kasvaneet vaunut täyttyisivät uusista matkustajista
- 30-metriseen matalalattiavaunuun ei mahdu 1,5 kertaa 20-metrisen korkealattiavaunun matkustajamääärä, vaan vähemmän
- jos vapautunut 10 vaunun kapasiteetti annettaisiin uudelle linjalle, niin sitten kokonaisvuoroväli ei harvenisi eikä valoetuuksien saanti helpottuisi
