Pisararata

Yhtenä asia-aiheena mm. Pisara-rata. Mielenkiintoisia näkemyksiä HKL-SUY:lta.
Joo, niin on. Jos junan nimi on metro, sen radan voi linjata mielekkäästi kaupunkirakenteen kannalta ja ohi pullonkaulojen. Mutta jos saman junan nimi on lähijuna, niin ei voi tehdä.

Ei voida myöntää, ettei Töölössä tarvita kahta metroa, kun siellä ei oikeasti tarvita yhtäkään. Paikallisjunaliikenteen kierrättäminen kantakaupungin alta sen sijaan on liikenteellisesti mielekästä, vaikkakin kustannuksiltaan kyseenalaista. Mutta sitä ei saa tehdä paikallisjunilla. Siksi ehdotetaan, että osa paikallisjunaliikenteestä muutettaisiin epäyhteensopivaksi eli metron tekniikalle, jotta Pisaraa voisi nimittää metroksi.

Tällainen järjestely on huono ratkaisu, jolla rikotaan nyt yhtenäinen paikallisjunaliikenteen järjestelmä. Ratojen muutto metrotekniikalle ja siirtyminen palvelutasoltaan heikompaan kalustoon tietenkin heikentää koko järjestelmän palvelutasoa, mutta maksaa investointina ja nostaa kustannuksia.

Ainoa järkevä ratkaisu on sovittaa metro RHK:n tekniikkaan ja rakentaa ”Töölön metro” vanhaa U-metron läntistä linjausta noudattaen alkuperäisenä Pisarana (nykyinen suunnitelmahan on Mini-Pisara). Tosin tällä ja nykyisellä metroradalla ei edes tarvitse olla mitään yhteensopivuutta, koska niillä ei ole eikä käytännössä voi olla yhteistä liikennettä, ellei metrorataa ryhdytä ajattelemaan osana paikallisjunaliikenteen Kirkkonummelle ja Riihimäkeen ulottuvaa palvelua. Tällöin voisi ratketa myös Hki-Sipoo-Porvoo -yhteys, mutta...

Antero
 
Seisakkeita Pasilan ja päärautatieaseman väliin?

Tulinpa miettineeksi paikallisjunaliikenteen toimivuutta Helsingin seudulla ja aika ilmeinen ja (moneen muuhun ideaan verrattuna) halvahko parannus tuli mieleeni. Äkkiseltään ei missään osunut silmiini merkkejä että asiasta olisi millään tapaa keskusteltu. Jaksoin oikein liittyä foorumille kysyäkseni.

Tähän ketjuun laitoin kun Pisara ainakin osittain pyrkii ratkaisemaan samaa ongelmaa. Ehkä täällä tunnetaan asian taustat.

Minusta siis Pisaralla koetetaan ratkaista oleellisesti kahta ongelmaa: päärautatieaseman laituripulaa ja sitä että sinänsä hyvä paikallisjunaverkosto jakelee matkustajat keskustassa vain yhden aseman (päärautatieasema) kautta.

Jälkimäistä ongelmaa voisi minusta varsin helposti lievittää tekemällä yhden (tai kaksi?) "asemaa" päärautatieaseman ja Pasilan väliin. Esim. Helsinginkadun (ja Nordenskiöldinkadun) siltojen kohdalle. Asemille ei toki tarvitsisi kahta raidetta enempää, eli vain yhden kaupunkiradan junat pysähtyisivät. Kahdella asemalla saataisiin molemmille kaupunkiradoille seisakkeet. Helsinginkadun asemalla tehtäisiin kahden lännenpuoleisen raiteen väliin laituri (ja levennettäisiin siltaa kuutisen metriä). Kahden aseman ratkaisussa tehtäisiin sitten Keravan kaupunkiraiteita varten peilikuvaratkaisu Nordenskiöldinkadun sillalle. Näitä konfiguraatioita voisi toki varioida ja optimoida lisääkin.

On suorastaan absurdia että paikallisjunaverkoston pisin (?) asemaväli löytyy alueelta jolla on tihein asutus. Olettaisin että täältä löytyy paljon väkeä jotka ovat käyneet esim. Saksassa katselemassa kuinka tiheästi S-bahneilla on seisakkeita kaupunkien keskustoissa (= oman reittinsä varrella) ja kuinka hyvin homma toimii.

Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka korkealle asemien nousumäärätilastossa Helsinginkadun sillan asema nousisi. 1000 metrin kävelymatkan sisään mahtuva asukasmäärä olisi varmasti verkoston toiseksi korkein, varmasti sieltä löytyisi työmatkustajia ulospäin meneviin juniin. Lisäksi ko. kävelymatkan sisään osuu Stadioneita, vanha jäähalli, Ooppera, Teatteri, Linnanmäki, Kulttuuritalo ja varmaan vielä jotakin muutakin. Lisäksi matka-aika tiettyihin raitiovaunuhin tai busseihin vaihtajilla vähenisi hyvinkin vartilla.

Ylimääräinen pysähdys hidastaa matka-aikaa toki hyvinkin minuutilla mutta niin tekee jokainen muukin pysähdys etälähiöissä. Myös ne, joilla nousujen määrä on mitätön. Ihan ilmaiseksi tuollainen silta-asema tuskin tulisi muttei välttämättä juurikaan muita uusia (pinta-)asemia kalliimmaksikaan.

Luulisi että tällainen on tullut mieleen monelle ja monta kertaa. Koska asemaa ei löydy niin varmaan on sitten tavalla tai toisella huono ajatus ja tullut aikanaan tyrmätyksi.

Kommentteja tietävämmiltä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Äkkiseltään ei missään osunut silmiini merkkejä
että asiasta olisi millään tapaa keskusteltu.

Tällä foorumilla on kyllä keskusteltu jonkin verran.

Jälkimäistä ongelmaa voisi minusta varsin helposti lievittää tekemällä yhden (tai kaksi?) "asemaa" päärautatieaseman
ja Pasilan väliin. Esim. Helsinginkadun (ja Nordenskiöldinkadun) siltojen kohdalle.

Tämä toki lievittäisi jakeluongelmaa, mutta ei silti korvaisi Pisaraa. Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun alue ei ole kovinkaan keskeinen matkakohde lähijunien käyttäjille. Lisäksi Helsingin rautatieasema itsessäänkin on vähän syrjässä ja vaihto muihin liikennevälineisiin vaatii pitkiä kävelyretkiä (huomatkaa Ultra Bra -viittaus :)).

Tosin ehdotettu syvä-Pisara eli ole hirveän hyvä ratkaisu sekään. Vaatimus syvälle menevästä Pisarasta perustuu tietysti siihen, että pinnan tunnelivaraus täytyy jättää toiselle metrolinjalle. Eli koska HKL haluaa rakentaa tynkämetron Kampista Pasilaan, täytyy muuten valmis 27 asemaa (+ tulevaisuudessa Kehäradan asemat ja todennäköisesti myös Espoon kaupunkiradan) käsittävä metroverkko tunkea parikymmentä metriä alemmaksi, mikä tarkoittaa 1-2 minuuttia lisää matkaa liukuportaissa.

On suorastaan absurdia että paikallisjunaverkoston pisin (?) asemaväli löytyy alueelta jolla on tihein asutus.

Se on täysin absurdia. Voidaan myös sanoa, että pääkaupunkiseudun metroverkoston kolmesta haarasta puuttuu keskeinen keskustaosuus. Ainoa selitys asialle on, että HKL:lle ei kelpaa kuin The Metro, eikä sinun tule pitämän muita metroja.

1000 metrin kävelymatkan sisään mahtuva asukasmäärä olisi varmasti verkoston toiseksi korkein,

Käyttäjämäärät ovat kuitenkin aika minimaalisia 600 metrinä kävelymatkan ulkopuolella. Käytännössä ne vaatisivat vaihdon raitiovaunuihin. 600 metrin ympyrän sisäpuolella taas ei ole muuta kuin vapaa-ajan kohteita. Tärkeitä sinänsä nekin, mutteivät riitä tekemään Pisaraa tarpeettomaksi.

Käytännössä yhdelle asemalle voisi kyllä löytyä kustannuksia ja haittoja vastaava hyöty, mutta todennäköisesti RHK on haluton asemaa rakentamaan, koska Pisara olisi niin paljon parempi vaihtoehto. Tuo asema voisi olla varsin hyvä tekosyy jättää Pisara kokonaan rakentamatta ja lopulta osa lähijunista jäisi Pasilaan, ja matkustajat saisivat osakseen pakollisen vaihdon toiselle metrolinjalle keskustaan päästäkseen.
 
Tosin ehdotettu syvä-Pisara eli ole hirveän hyvä ratkaisu sekään. Vaatimus syvälle menevästä Pisarasta perustuu tietysti siihen, että pinnan tunnelivaraus täytyy jättää toiselle metrolinjalle. Eli koska HKL haluaa rakentaa tynkämetron Kampista Pasilaan, täytyy muuten valmis 27 asemaa (+ tulevaisuudessa Kehäradan asemat ja todennäköisesti myös Espoon kaupunkiradan) käsittävä metroverkko tunkea parikymmentä metriä alemmaksi, mikä tarkoittaa 1-2 minuuttia lisää matkaa liukuportaissa.
Missä kohti se Töölön metro on Pisaran päällä?
 
Siitä Kallion (Hesari) asemasta on kyllä puhuttu täällä, ja siitä on käsittääksensi 80-luvulta jonkinlainen suunnitelma. Nordenskiöldinkadun asema on sen sijaan ihan mielenkiintoinen ajatus. Kummassakin on vaan sama ongelma, ne on keskellä puistoa/kaupunkimotaria, eli maankäytön pitäisi muuttua. Tyyliin Sturenkatu käännetään Teollisuuskadulle ja Hesarin katupinta gryndataan. Ja/tai Linnanmäen kalliot muutetaan asuinalueiksi.

Olen edelleenkin sitä mieltä että välille Toinen Linja - Pasila saisi pyörätien paikalle näppärät pikaraiteet ratikalle, korvaava pyörätie pitäisi toki tehdä.
 
Siitä Kallion (Hesari) asemasta on kyllä puhuttu täällä, ja siitä on käsittääksensi 80-luvulta jonkinlainen suunnitelma. Nordenskiöldinkadun asema on sen sijaan ihan mielenkiintoinen ajatus. Kummassakin on vaan sama ongelma, ne on keskellä puistoa/kaupunkimotaria, eli maankäytön pitäisi muuttua. Tyyliin Sturenkatu käännetään Teollisuuskadulle ja Hesarin katupinta gryndataan. Ja/tai Linnanmäen kalliot muutetaan asuinalueiksi.

Hesarin aseman etu saattaisi olla se, että vaikkei puolen kilometrin säteellä juuri ihmisiä asukaan, niin se tarjoaisi helpon ja nopean vaihtoyhteyden juniin monille kalliolaisille ja töölöläisille.

Rautatieaseman ja Pasilan aseman ongelma on siinä, että kävelymatka lähijunalaitureille on varsinkin ratikkapysäkeiltä tuskaisan pitkä. Rautatieasemalla siksi, että asema on niin iso ja laiturit laajennuksien myötä pitkällä ja Pasilassa siksi, ettei pysäkkejä ole saatu sijoitettua järkevästi, vaan kävelyreitti kiertää hyvän matkan.

Hesarin asemalla olisi ainakin teoriassa mahdollista, että matka ratikkapysäkiltä asemalaiturille olisi liukuportailla yksi kerros ylös. Lisäksi matka kasilla esimerkiksi Töölöntorilta tai Torkkelinmäeltä Hesarin asemalle olisi merkittävästi lyhyempi kuin vastaavista paikoista Pasilaan tai Rautatieasemalle muilla linjoilla.
 
Kiitoksia vastauksista & kommenteista. Muutama lisäpointti vielä minultakin. Tavallaan en ollut alunperin hakemassa debattia siitä onlisiko lähijunien pysäyttely keskellä kaupunkia järkevää vai ei. Minusta vastaus on turhankin selvä. Alunperin minua enemmin kiinnosti miksei näin ole päädytty tekemään jo vuosia sitten.

Tällä foorumilla on kyllä keskusteltu jonkin verran.

Jos pikaisesti osaat heittää linkin niin mieluusti vilkaisisin jossakin vaiheessa.

Tämä toki lievittäisi jakeluongelmaa, mutta ei silti korvaisi Pisaraa.

En minä varsinaisesti korvaavana ratkaisuna esittänytkään, ennemminkin itsestäänselvänä huokeana ratkaisuna samaan ongelmaan eri osassa Helsinkiä.

Tuo keskustaosuuden puute on toki varsinainen isompi ongelma, johon sitten on olemassa varsin kallis ratkaisu. Sääli etteivät suomalaiset julkiset instanssit saa sopua aikaan keskenään.

Käyttäjämäärät ovat kuitenkin aika minimaalisia 600 metrinä kävelymatkan ulkopuolella. Käytännössä ne vaatisivat vaihdon raitiovaunuihin. 600 metrin ympyrän sisäpuolella taas ei ole muuta kuin vapaa-ajan kohteita. Tärkeitä sinänsä nekin, mutteivät riitä tekemään Pisaraa tarpeettomaksi.

Ei tästä nyt inttämään kannata alkaa, mutta kyllä tuohon 600 metrinkin säteelle ihan asutustakin mahtuu itäpuolella Castreninkatu-Kirstinkatu-linjalle asti. Olettaisin ettei sekään määrä ihan viimeisten joukossa olisi tuossa pääkaupunkiseudun lähiliikenneasemien listassa. Ja tosiaan, mikäli etäisyys muutettaisiin 1000 metriin oltaisiin sitten kakkosena. Kaikki eivät toki 1000 metriä kävele, mutta jotkut kyllä.

Pisaraahan tällainen ratkaisu ei toki tee tarpeettomaksi, eihän "Helsinginkadun" asema toki Hakaniemeä tai valtaosaa Töölöstä palvelisi. Vastaavasti eivät sitten Hakaniemi tai Oopperan asemakaan ylettyisi, varsinkaan tuolla 600 metrin säteellä kattamaan koko väliinsä jäävää aluetta. Rakentamisponnistuksena sillan levennys, muutama sata metriä pengerrystä ja yhden raiteen siirtäminen muutaman sadan metrin matkalta on kuitenkin aivan murto-osa 7,5 kilometristä maanalaisen pariraiteen ja kolmen tunneliaseman kustannuksista. Hyödyissä oltaisiin sitten jo samassa sarjassa, eli verrattaisiin yhtä uutta kantakaupunkiasemaa ("Helsinginkatu") siihen että saataisiin kaksi (Ooppera ja Hakaniemi). Toki nuo Ooppera ja Hakaniemi ovat sijainniltaan vielä parempia mutta olemassaoleva rata menee jo siitä mistä se menee... Uuden keskusta-aseman hyöty on aika marginaalinen kun keskustassa on jo asema.

RHK on haluton asemaa rakentamaan, koska Pisara olisi niin paljon parempi vaihtoehto. Tuo asema voisi olla varsin hyvä tekosyy jättää Pisara kokonaan rakentamatta ja lopulta osa lähijunista jäisi Pasilaan, ja matkustajat saisivat osakseen pakollisen vaihdon toiselle metrolinjalle keskustaan päästäkseen.

Tässä lienee puudelin ydin ja tavallaan osa vastauksesta jota olin hakemassa. RHK halunnee tehdä isoja projekteja omista syistään (pitkäksi ajaksi töitä kaikille, mukava tilailla isoja urakoita vanhoilta tutuilta jne.) ja noiden isojen projektien edistämiseksi mieluummin pantataan ja jumitetaan järkeviä pikkuparannuksia jotka saattaisivat helpottaa tuskaa jollakin tavalla. Tuttu ilmiö toki muuallakin kuin julkisella sektorilla.

Kuten sanottu, niin eivät nämä minusta mitenkään toisiaan poissulje. Äkkiseltään heittämällä seisake Helsinginkadulla toisi 3% kantakaupungin asukkaista 600 metrin päähän rautatieasemasta marginaalikustannuksella. Pisara toisi uusia asukkaita kävelymatkan päähän rautatieasemasta ehkä 15% kantakaupungin väestöstä isolla projektilla joka toki minusta pitäisi tehdä jossakin muodossa. Prosentit olen repinyt hihastani.

Jos minä saisin ko. ratalinjauksen tehdä niin kiinnittäisin toki huomiota niihin osiin tiheästi asuttua kantakaupunkia joille nyky-Pisarakaan ei mene (se vanhempi, joka lähti Huopalahdesta oli parempi). Niitäkin vielä löytyy jonkin verran. Tämä taitaa kuitenkin olla sen verran laaja aihe etten ehkä juuri nyt ehdi debatoimaan asiasta.

Siitä Kallion (Hesari) asemasta on kyllä puhuttu täällä, ja siitä on käsittääksensi 80-luvulta jonkinlainen suunnitelma. Nordenskiöldinkadun asema on sen sijaan ihan mielenkiintoinen ajatus. Kummassakin on vaan sama ongelma, ne on keskellä puistoa/kaupunkimotaria, eli maankäytön pitäisi muuttua. Tyyliin Sturenkatu käännetään Teollisuuskadulle ja Hesarin katupinta gryndataan. Ja/tai Linnanmäen kalliot muutetaan asuinalueiksi.

Tuo Nordenskiöldinkatu tuli oikeastaan mieleeni vasta kun ryhdyin tuumasta toimeen ja naputtelin viestiäni. Kyllä sielläkin tuohon 600 metriin mahtuu asutus Viipurinkatu-Kotkankatu-Aleksis Kiven Katu-alueelta sekä osa Veturitiestä joka on taatusti enemmän kuin 600 metriin mahtuu joillakin hiljaisemmilla lähiliikenteen asemilla. Vastaavasti nostamalla etäisyys 1000 metriin nousisi tuokin sijainti aika korkealle potentiaalisten käyttäjien määrällä mitattuna. Löytyisi asutusta, työpaikkoja ja vapaa-ajankohteita sieltäkin. Muistettakoon että vertailukohtana tässä täytyy pitää muita paikkoja radan varrella jonne noita junia on katsottu järkeväksi pysäytellä.

Sijainti "kaupunkimotarin" päällä on minusta itse asiassa aika hyvä paikka lähiliikenneasemalle. Kävelymatkat ratikoihin (joita siis menee seka Helsinginkatua että Nordenskiöldinkatua) ja busseihin vaihdettaessa voidaan ainakin haluttaessa tehdä lyhyeksi. Itse asiassa aika paljon lyhyemmiksi kuin Pasilassa tai päärautatieasemalla...

Jaa, suunnitelmakin siis on tehty. Jollekin muullekin siis tullut mieleen (minusta) itsestäänselvä ajatus. Varmaan sitten on suunnitelman valmistumisen jälkeen asianmukaiset kokoukset pidetty ja kirjattu jonnekin perusteita miksei toteuteta. Jos jollakin sattuu olemaan näitä tiedossa niin mieluusti vilkaisisin niitäkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Korjaan nyt sen verran, että minusta se Kallion asema on periaatteessa ihan hyvä ajatus, jotenkin näin minä sen hahmotin:
  • I-junat ajavat Pasila - Rautatiesema väliä itäistä raidetta kumpaankiin suuntaan (onnistuisiko?)
  • Välille Toinen Linja - Hesari tehdään sivulaituri, ei maksa juuri mitään kun ei tarvita edes mitään tasonvaihtovirityksiä.
  • I-juna pysähtyy tällä asemalla (vaikuttaisiko edes aikatauluihin?)
  • Vanhat kakkosen kiskot on parinkymmenen metrin päästä laiturista, sille palautetaan jakoyhteydeksi jokin linja Hakaniemeen ja edelleen Kruunuhakaan päin, esim. se Danielin Ykkönen linjojen kautta, joka edellyttää kiskot Sturenkatu - Toinen linja (pari miljoonaa?)
  • Kevyen liikenteen väylä alas Hesarille on jo, sen päätyyn tehdään valo-ohjattu suojatie. Kasin pysäkki sen alle, mahdollisesti hissi/portaat kevyen liikenteen sillalle.
  • Lisäksi ehkä kaukolinjojen pysäkit samaan paikkaan.

Olennaista tuossa on ettei tuo maksaisi juuri mitään. Ajankohtaisaiheisiin liittyen, vaihto Kasiin saattaisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto jopa Tiedelinjalle välillä Pasila - Kumpula.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Hyvin kirjoitettu ja konkretisoitu minun mielestäni. Juuri tämän tyyppisiten liki ilmaisten ratkaisujen puutetta olen tässä ihmettelemässä. Tuo välilaiturin muuttaminen sivulaituriksi ei sitten tullut minunkaan mieleeni. Halventaisi kuviota entisestään mikäli onnistuisi. Kai täällä joku senkin osaisi kertoa...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Alunperin minua enemmin kiinnosti miksei näin ole päädytty tekemään jo vuosia sitten.

No onhan siinä Diakonissalaitoksen kohdalla kilometrilukemalla 1,865 kaupungista (Kaivokadulta) poislukien ollut paikallisjunaseisake Eläintarha/Djurgården vuosina 1886-1918. Juurikin sellainen "Helsinginkadun" seisake, mitä tässä haaveillaan. Sen tarpeen lienee aikanaan hävittänyt raitiotieliikenteen kehitys?

Tuolloin Eläintarhan seisakkeen aikaan ei nykyisenkaltaista Helsinginkadun katusiltaa ollut, sen kohdalla radassa oli umpinainen ratapenger. Ilmeisesti Eläintarhan seisake on ollut eteläisemmän rautatien alikulkusillan luona, josta löytyy kuva ehtymättömältä vorgin kuvasivustolta: http://vaunut.org/kuva/26673
Ihmetyttää toisaalta onkohan jo samaan aikaan kivenheiton verran etelämpänä ollut samaan aikaan Eläintarhantien ylikulkusilta? Ei kai?
 
Tuolloin Eläintarhan seisakkeen aikaan ei nykyisenkaltaista Helsinginkadun katusiltaa ollut, sen kohdalla radassa oli umpinainen ratapenger. Ilmeisesti Eläintarhan seisake on ollut eteläisemmän rautatien alikulkusillan luona, josta löytyy kuva ehtymättömältä vorgin kuvasivustolta: http://vaunut.org/kuva/26673
Ihmetyttää toisaalta onkohan jo samaan aikaan kivenheiton verran etelämpänä ollut samaan aikaan Eläintarhantien ylikulkusilta? Ei kai?
Eiköhän kuvan ratasillalle johtava katu ole olemassa Ensi linjan jatkeena edelleenkin. Nykyinen käyttötarkoitus pysäköintipaikkana, kuinkas muuten. Olenkin tuota pätkää vuosikaudet ihmetellyt, nyt sekin selvisi.

Antero
 
OT: Tietääkseni muotoilija olisi kyllä halunnut kokovihreän (pitäiskö sanoa melkein sinivihreän?) vaunun, mutta kyllä Variotrameissa on ollut ihan alusta saakka keltainen teippiraita. Sitä tosin vielä levennettiin liikenteen alkuvaiheessa.
Kaupunkiliikenne.netin etusivulla on kuva Variosta (koe)ajossa ilman keltaista raitaa. Raita taisi kyllä tulla vaunuihin ennen linjaliikenteen alkamista, joten riippunee "alun" määritelmästä onko raita ollut vaunuissa alusta saakka. ;)
 
Eiköhän kuvan ratasillalle johtava katu ole olemassa Ensi linjan jatkeena edelleenkin.
Tarkistin asian kaupungin julkaisemasta mainiosta Helsingin historiallisesta karttakirjasta. Vuoden 1906 kartoissa Ensi linja jatkuu radalle ja sillan ali radan länsipuolelle, josta katu/tie jatkuu nykyiselle Helsinginkadulle. Kun Helsinginkatu rakennettiin, sille tehtiin uusi silta ja Ensi linja johdettiin radan itäpuolella Helsinginkadulle. Myöhemmin on rata-alue levinnyt Ensi linjan jatkeen päälle ja kadusta on tullut umpisuoli ja parkkipaikka.

Linnunlaulun silta näkyy kaikissa vanhoissa kartoissa, jotka kirjassa ulottuvat Töölönöahden pohjoispuolelle. Vanhimmat kartat eivät ulotu, sillä ei Helsinkikään sinne aluksi ulottunut.

Antero
 
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavassa kokouksessa (esityslista 13.8) käsitellään samaa kaupunginvaltuuston toivomuspontta Pisararadasta kuin taannoisessa HKL-Johtokunnan kokouksessakin. Lausunto siitä on kuitenkin aikalailla erisävyinen.
 
Korjaan nyt sen verran, että minusta se Kallion asema on periaatteessa ihan hyvä ajatus, jotenkin näin minä sen hahmotin:
- I-junat ajavat Pasila - Rautatiesema väliä itäistä raidetta kumpaankiin suuntaan (onnistuisiko?)
I-ja K- junia kulkee ruuhka-aikaan kumpaakin sorttia 10 minuutin välein, niin teoriassa onnistuu niin että I ajaa raidetta 1, jos K-junat ajavat raidetta 2, mutta junat eivät saa sitten myöhästyä puolta minuuttiakaan. Ja jos lähtöjä lisätään esim kun kehärata otetaan käyttöön, niin ei sitten enää onnistu.

Mun ehdotukseni on, että kun satamarataa ei enää ole, niin olisi tilaa rakentaa saari-laituri rantaradan A- ja Martinlaakson radan M-junille Hesarin kohdalle niin että yksi raide puretaan välistä pois.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös