Petterin väitteelle kaipaisin perusteluja, lukujen kanssa.
On hyvin tunnettua, että parhaimman joukkoliikennekokemuksen tarjoavat järjestelmät, joilla on lyhyt vuoroväli ja riittävä nopeus.
Tulevaisuuden rautatie, S-bahn ja tramtrain verkko voisi 30 vuoden päästä olla esimerkiksi seuraava. Kannattaa huomioida, että kuljettajat sekä konduktöörit kuitenkin poistetaan lähiaikoina(maksimi 25 vuotta) lähijunista, joten yhden junavuoron muuttuva kustannus on tulevaisuudessa usein pelkkä kalustokustannus. Toki kaluston keskikoko pienentynee nykyisestä ja osa kalustosta voi olla tramtrain kalustoa, joka tarjoaa mahdollisuuksia pienentää ratakustannuksia linjojen hännillä ja parantaa palvelutasoa.
Silloin tavoiteverkko voisi vuonna 2045 esimerkiksi seuraava:
Kehärata: 5 minuutin vuoroväli molempiin suuntiin, (nykyiset M- ja I-junat). Yhteensä 24 Helsinkiin saapuvaa junaa tunnissa. Osa kulkee tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.)
Keravan rata: 5 minuutin vuoroväli, 12 junaa tunnissa, Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.
Espoon kaupunkirata: 5 minuutin vuoroväli, 12 junaa tunnissa (osa nopeita, osa hitaita.) Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.
Helsinki - Tampere kaukoliikenne 30 minuutin vuoroväli, 2 junaa tunnissa (osa jatkaa kauemmas.). Osa merkittävästi nykyistä nopeampia junia (250-300 km/h).
Helsinki - Lahti kaukoliikenne 60 minuutin vuoroväli, 1 juna tunnissa (junat kulkeva kauemmas). Osa merkittävästi nykyistä nopeampia junia (250 km/h).
Helsinki - Lahti lähiliikenne 60 minuutin vuoroväli, 1 juna tunnissa
Helsinki- Turku kaukoliikenne, 60 minuutin vuoroväli, 2 junaa tunnissa
Helsinki - Kerava (- Riihimäki) lähiliikenne nykyisillä pääradan kaukoliikenneraiteilla 10 minuutin vuoroväli, 6 junaa tunnissa. Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.
Tulevaisuuden kehityshankkeet:
Porvoon lähiliikennerata 10 min vuoroväli (Östersundomiin asti), 6 vuoroa tunnissa. Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa. (on korvannut Östersundomin metrosuunnitelman suurimmalta osin. Nykyistä metroa on kyllä jatkettu Mellunmäestä yksi asema tälle uudelle radalle.)
Lohjan ja Vihdin lähiliikennerata, 15 min vuoroväli, 4 vuoroa tunnissa. Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.
Klaukkalan rata, 15 minuutin vuoroväli, 4 vuoroa tunnissa. Osa tramtrain liikennettä, joka jatkaa matkaa vähemmän eristetyssä verkossa.
Tälläisessä voimakkaasti raideliikenteeseen perustuvassa vaihtoehdossa Helsinkiin tulisi reilut 70 junavuoroa huipputunnissa. Tälläinen voimakas palvelutason parantaminen vaatii sekä Pisaraa, mielellään laajennettuna sekä lännessä että idässä, Pasilatason lisäraideratkaisuja, kulunvalvonnan uusintaa sekä lentorataa.
Toki oletuksena on, että Helsingin seudun väestö samalla kasvaa voimakkaasti, nykyistä tahtia eli noin 40 % prosentilla 30 vuodessa ja myös joukkoliikenteen käyttöaste nousee merkittävästi.
Toki Pisaraa tarvitaan jo paljon tuota pienempäänkin kapasiteettilisäykseen. Mini-Pisara kannattaa rakentaa nyt, muuten rautateiden kehittämismahdollisuudet lamautetaan hyvin pitkäksi aikaa. Toki Pasilatasolle tarvitaan myös lisäkapasiteettia ja Pisaralle olisi hyvä suunnitella jo toinen laajennusvaihe, erityisesti länteen.
---------- Viestit yhdistetty klo 20:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:49 ----------
.
Kun rata joudutaan tekemään syvälle, olisi järkevää käyttää ensisijaisesti nopeita hissejä siirtymiseen katutasosta asemille. Pitkät liukuportaat ovat kalliita ja hitaita. Hankearvioinnista huomasin, että jo minuutin säästö matka-ajassa nostaa kannattavuusluvun 0,6:een. Tämä voisi hyvinkin olla mahdollista toteuttamalla yhteydet asematasolle järkevästi.
Oikeastaan vain keskustan asema on syvällä, 45 metrissä. Sinne on suunnitelman mukaan käsittääkseni seuraavat yhteydet:
Hissi suoraan ylöspäin, 45 metriä korkeuseroa.
Liukuporrasyhdistelmä Forumin katutasoon, käytännössä ylöspäin noin 45 metriä.
Liukuportaat metroon ja siitä yhteys asematunneliin, asemalle asti noin 45 metriä ylös ja 200 metriä itään.
Liukuportaat Kamppiin, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä länteen.
Liukuportaat Ylioppilastalolle ja Stockmannille, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä etelään.
Keskustan asemalle saapuva voi siis valita mihin suuntaan on menossa. Vaikka toki suoraan ylöspäin hissikapasiteetti vaikuttaa tällä hetkellä alimitoitetulta eli siinä mielessä kritiikki kyllä osuu kohdalleen. Mutta moniin suuntiin menossa oleva voi samalla kun nousee ylös tunnelista myös siirtyä kohdesuuntaan eli matka liukuportaissa myös yleensä edistää matkaa kohteeseen, silloin liukuporras on selvästi hissiä parempi vaihtoehto. Harvan matkustajan kohde on näet suoraan aseman päällä.