Pisararadan yksi ongelma on suhteellisen korkea hinta. Sitä on saatu lakettua aloittamalla rata vasta Nordenskiöldinkadun ja Savonkadun tasalta. Seurauksena kaukoliikenteen hyödyt pienenevät mutta samalla silvotaan kaksi puistoa. Espoon metro rakennetaan ja Lentorataa suunnitellaan kokonaan tunneliin, miksei samoin Pisararataa? Korkean hinnan takia ei tunnu olevan varaa rakentaa rataa kunnolla.
Yksinkertaistettuna minipisaran hyödyt ovat puoli miljardia. Ongelma on se, että hinta on miljardin. Tuota erotusta kannattaa aloittaa kuromaan, kuten Juha P Korhonen jo totesi: syöttämällä enemmän junia tunneliin.
Aika moni näkyy olevan samaa mieltä, että Pisararadan hinta on päässyt karkaamaan käsistä. Miksi näin - ja kenen vastuulla oikein on, että Pisaraan (tai ylipäänsä pk-seudun raidesuunnitelmiin) tulee valittua halvimmat tunneliradan normit ja liikennetarpeet täyttävät ratkaisut?
Kun katsoo näitä viimeisimpiä suunnitelmia, niin enää ei näytä edes riittävän Pisaran louhiminen kaksiputkisena vaan niiden rinnalle pitäisi tehdä mittava ajotunnelikin. Miksi Pisaraa ylipäänsä suunnitellaan kaksiputkisena eikä yksiputkisena kahdella raiteella? Kaksiputkinen rakenne on varmaankin mielekäs porattavissa tai pitkissä tunneleissa, mutta Pisara on louhittava tunneli, jossa on kaikkialla lyhyt matka seuraavalle asemalle tai ulos.
Tukholman City-rataa tehdään yksiputkisena enkä etsimälläkään löydä sen enempää tunnelirakentamista koskevasta Rato-ohjeesta kuin tunneleita koskevasta komission päätöksestä 2008/163/EC mitään yksiputkisen rakenteen kieltoa. Rato-ohjeen liitteessä 4 on peräti kaksiraiteisen tunnelin tyyppikuvakin, jonka sanotaan riittävän 160 km/h saakka. Tyyppikuvaa ahtaampikin ratkaisu voisi olla mahdollinen:
Normaalipoikkileikkaukseen voidaan RHKn luvalla tehdä tunnelikohtaisia muutoksia, jos junaliikenteen tai teknisen varustuksen tilavaraukset tai järjestelmämuutokset tekevät sen mahdolliseksi Onko välttämätöntä kyetä ajamaan Pisaraan kaksikerroksisia IC-vaunuja tai muuta Suomen hulppean kuormaulottuman hyödyntävää kalustoa?
Toinen rahanreikä on sitten nämä asemat, jotka on suunniteltu todella väljiksi odotettavissa oleviin matkustajamääriin nähden. Esim. Töölöntorin asemalla ei juuri muuta tarvittaisi kuin suoraan läpimenevän radan molemmin puolin varsin kapeat laiturit. Myös kulkuyhteydet pinnalle on suunniteltu käsittämättömän järeiksi matkustajamääriin nähden. Yhden ainoan liukuportaan kapasiteetti on vajaa 10000 matkustajaa tunnissa, vähän laskutavasta riippuen.
Mihin muualle Pisara-suunnitelmassa törsätään rahaa?
Oikeastaan vain keskustan asema on syvällä, 45 metrissä. Sinne on suunnitelman mukaan käsittääkseni seuraavat yhteydet:
Hissi suoraan ylöspäin, 45 metriä korkeuseroa.
Liukuporrasyhdistelmä Forumin katutasoon, käytännössä ylöspäin noin 45 metriä.
Liukuportaat metroon ja siitä yhteys asematunneliin, asemalle asti noin 45 metriä ylös ja 200 metriä itään.
Liukuportaat Kamppiin, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä länteen.
Liukuportaat Ylioppilastalolle ja Stockmannille, 45 metriä ylös ja noin 200 metriä etelään.
Tässä on hyvä esimerkki törsäyksestä: toistakymmentä liukuporrasyksikköä, kapasiteettia luokkaa 100 000 ihmistä tunnissa ja ennustettu
vuorokautinen matkustajamäärä hiukan yli 50 000. Ylioppilastalon suunnan liukuportaat on ehkä jotenkin perusteltavissa, mutta muuten riittäisi louhia syvällä varsin pientä tunnelia (n. 3m) vaakasuunnassa sopiviin kohteisiin ja tulla hisseillä ylös. Metroyhteys on hyvä, mutta sen pitäisi olla Kampin asemalle; rautatieaseman suuntaan ei tarvita kovinkaan vahvaa yhteyttä. Yhdet hissiyhteydet toisin ehkä pohjoiseen Baanan-Arkadiankadun nurkille ja etelässä ehkä Erottajan tienoille saakka. Töölössä ei tarvita pitkiä liukuportaita lainkaan ja Hakaniemessä riittää vahva yhteys metroon.
---------- Viestit yhdistetty klo 0:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:05 ----------
Tämä oli juurikin Murolen pointti ja argumentti nykyistä suunnitelmaa vastaan, siinä kun on liukuportaita ja käytäviä hyvin moneen suuntaan. Heikkolaatuisesti toteutettuna siitä todella syntyisi labyrintti. Yksinkertaisempi rakennelma olisi halvempi, jolloin olisi myös paremmat mahdollisuudet saada hyvää laatua.
Ei monipuoliset maanalaiset yhteydet välttämättä ole mikään ongelma, paljon riippuu visuaalisesta toteutuksesta ja opastuksesta. Voisi olla avuksi, jos seinäkuvituksena olisi katunäkymää samalta alueelta katutasosta.
Joku irvileuka kuitenkin menisi maalaamaan kuvituksen 120-150 astetta väärään suuntaan, niin että Kamppia kohti kävelemällä päätyisi rautatieasemalle ja Stokkan suuntaan lähtenyt Kamppiin, tjsp
