Pisararata

Useinkin, silloin kun vielä oli mahdollisuus opiskelija-alennukseen. Erittäin harvoin kävi niin, että Tampereen jälkeen ei olisi saanut istua yksin tuoliparissa. Seinäjoelta pohjoiseen matkustajat olisi lomasesonkien ulkopuolella kuljettanut tilataksilla.

Tähän vaikuttaa kyllä aika rajusti millä junavuorolla matkustit. Kokemukseni mukaan ainakin 90-luvulla kun eniten matkustin tuolla välillä hiljaisimmilta vaikuttivat tiistain vuorot puolenpäivän ympärillä suuntaan jos toiseenkin. Täysimpiä taas vaikuttavat olevan perjantain ja sunnuntain iltajunat. Ja ne ovat aika täysiä - toki täysimmillään reitin eteläpäässä mutta kaukana tyhjästä pohjoisessakin.
 
Jos arvioidaan samoilla kriteereillä kuin Pisaraa, ei olisi kannattanut rakentaa. Kun keksitään perusteita, otetaan ylioptimistinen asenne (Suomen teollisuuden) tulevaisuuteen, aliarvioidaan rakennuskustannukset ja venytetään parametrejä, niin hanke on kannattava.
Liennyt ja lienee edelleenkin, Talvivaarasta huolimatta, ihan perusteltua luottaa siihen että pohjoisen luonnonvaroilla on erittäin merkittävä vaikutus vientikauppaamme ja tulevaisuuden mahdollisuudet pohjoisessa ulottuvuudessa ylipäätään sellaiset, että Pohjanmaan radan kehittäminen oli ja on järkevä päätös. Pisaraa on taidettu viime aikoina perustella lähinnä ainoastaan sen rakennusaikaisilla työllisyysvaikutuksilla, mikä on varsin kelvoton tapa laittaa investointeja tärkeysjärjestykseen. Pisara on paikallisrata ja Pohjanmaan rata valtakunnallisesti merkittävä yhteys. Suurinpiirtein samaa hintalappua lukuunottamatta noilla hankkeilla ei muuten juurikaan ole yhtymäkohtia.
 
Mun ymmärtääkseni liikenne-infrahankkeen ei tarvitse olla kansainvälinen saadaakseen EU-tukea. Esim Budapestin uusin metrolinja on saanut EU-tukea ja aika suuren osankin.
Menee kyllä varmaan eri momentilta. Puolan kaupunkien uudet raitiotiet ja Varsovan toinen metrolinja ovat myös pääosin EU:n rahoittamia hankkeita.
 
Vähän epäilen, että noiden luettelemiesi tienristeysten välillä olisi niin paljoa liikennettä, että se perustelisi radan nopeusluokan noston.

Tuo rataosa oli niin huonossa kunnossa (mistä merkkinä mm. jokakeväiset routavauriot ja niistä johtuneet hiljennykset), että se olisi pitänyt joka tapauksessa fiksata. Lähes "samaan hintaan" sen nopeustaso sitten nostettiin suuremmaksi.
 
Tuo rataosa oli niin huonossa kunnossa (mistä merkkinä mm. jokakeväiset routavauriot ja niistä johtuneet hiljennykset), että se olisi pitänyt joka tapauksessa fiksata. Lähes "samaan hintaan" sen nopeustaso sitten nostettiin suuremmaksi.

Niin, sama hinta on nyt sitten totaalisesti karannut käsistä. Lisäksi tuossa selvityksessä on paljon samanlaista puliveivaamista, joka pk-seudun metrohankkeista on tullut tutuksi ja jolla tuo kaksiraiteisuus sitten näyttäytyi kannattavampana vaihtoehtona. Kun kerran ei ilman vippaskonsteja saatu h/k -suhdetta positiiviseksi, niin olisi ollut ihan perusteltua ottaa mukaan vaihtoehto, jossa rata laitetaan pakettiin ja liikennöidään busseilla ja lentokoneilla. Aika paljon niitä saisi noilla perusparannusrahoilla subventoida ja pitkään.

Suomeen saadaan EU-rahaa sen verran kuin saadaan. Sinänsä EU:n vinkkelistä on yhdentekevää mitä täällä kansallisesti linjataan eurooppalaisittain merkittäväksi liikennehankkeeksi. Pisaran kiirehtiminen EU-rahaan vedoten on tyhjää puhetta, maasta löytyy vaikka kuinka paljon täysin samalla yleiseurooppalaiseen liikenneverkkoon nollavaikutustasolla vaikuttavia hankkeita kuin Pisara, joille Suomen osuus EU:n liikennerahoista on yhtälailla kalastettavissa.

Suomi ja pks, pienempi mittakaava vain. Keskeinen syy pks:n vähemmän järkeville ja investointikustannuksiltaan jättimäisille tunnelinkaivuuhankkeille on se tosiasia, että niihin on mahdollista saada valtion rahaa, joiden myötä hankkeet ovat kunnille kannattavia. Alkuinvestointi iso, liikennöinti verrattain halpaa. Ja oikeammin kyse ei ole edes valtion rahoista, vaan pks:n valtiolle tulouttamista rahoista, jotka ilman näitä pks:n hankkeita hukattaisiin joihin periferian ohitusteihin. Eli sama kuin Suomi ja EU. Omia rahojaan Suomi sieltä takaisin havittelee, muuten menevät jonnekin Pohjois-Afrikan oliivitarhateihin.

Poliittisesti on täysin mahdotonta muuttaa liikennehankkeiden rahanjakoa läpinäkyväksi ja kiinteäksi, koska kyse on vallasta. Valtion tason poliitikot ja virkamiehet eivät halua, että kunnat keskenään voisivat päättää liikennehankkeista. Siinä on sellainenkin vaara, että rahaa alettaisiin käyttämään siihen mikä on kannattavaa, ei poliittisesti valikoituihin siltarumpuihin.
 
Niin, sama hinta on nyt sitten totaalisesti karannut käsistä. Lisäksi tuossa selvityksessä on paljon samanlaista puliveivaamista, joka pk-seudun metrohankkeista on tullut tutuksi ja jolla tuo kaksiraiteisuus sitten näyttäytyi kannattavampana vaihtoehtona. Kun kerran ei ilman vippaskonsteja saatu h/k -suhdetta positiiviseksi, niin olisi ollut ihan perusteltua ottaa mukaan vaihtoehto, jossa rata laitetaan pakettiin ja liikennöidään busseilla ja lentokoneilla. Aika paljon niitä saisi noilla perusparannusrahoilla subventoida ja pitkään.

Niin no, etelästä lähtien Kokkolaan saakka enemmän matkustajia kuin Rantaradalla. Ouluunkin saavuttaessa ollaan noin viidennen matalammalla tasolla. Matkustajien päälle varsin vilkas tavaraliikenne. Eli oikestaan Suomesta kannattaa lakkauttaa kaikki paitsi Helsinki-Seinäjoki ja Helsinki-Luumäki rataosat, jonka jälkeen näidenkin liikenne on jo sillä tasolla, ettei kannata enää..
 
Poliittisesti on täysin mahdotonta muuttaa liikennehankkeiden rahanjakoa läpinäkyväksi ja kiinteäksi, koska kyse on vallasta. Valtion tason poliitikot ja virkamiehet eivät halua, että kunnat keskenään voisivat päättää liikennehankkeista. Siinä on sellainenkin vaara, että rahaa alettaisiin käyttämään siihen mikä on kannattavaa, ei poliittisesti valikoituihin siltarumpuihin.

Hauskasti sanottu. Pisara on nimittäin yksi megaluokan siltarumpuhanke Helsingissä. Ja poliittisesti vaikoitu tietenkin kun H/K ei sitä perustele.

Sitä keskustelua en viitsi taas aloittaa mistä ne rahat sinne Helsingin pääkonttoreihin kertyvät. Jos Helsingissä on keksitty se itsestään lisäarvoa tuottava sampo, joka ainoana tässä maassa tahkoo rahaa ja tyhjästä, niin miksi ei sitä reseptiä kerrota muille suomalaisille, että voisivat yrittää itsekin?

Mietinpähän vaan mitäköhän hyötyä siitä Pohjanmaan-radan paalaamisesta olisi kenellekään. Busseillako se pitäisi korvata? Tavallista maantietäkö pitkin vai pitäisikö rakentaa moottoriteitä? Vai jättää koko pohjoisempi puoli Suomea soiden ympäröimäksi soidinkentäksi metsoille?
 
Hauskasti sanottu. Pisara on nimittäin yksi megaluokan siltarumpuhanke Helsingissä. Ja poliittisesti vaikoitu tietenkin kun H/K ei sitä perustele.

Sitä keskustelua en viitsi taas aloittaa mistä ne rahat sinne Helsingin pääkonttoreihin kertyvät. Jos Helsingissä on keksitty se itsestään lisäarvoa tuottava sampo, joka ainoana tässä maassa tahkoo rahaa ja tyhjästä, niin miksi ei sitä reseptiä kerrota muille suomalaisille, että voisivat yrittää itsekin?

Tampere on käyttää siltarumpurahansa maanalaiseen moottoritiehen. Helsinki tulee käyttämään raideliikenteeseen. Ja Pisaraa käyttäisi päivittäin Oulun kokoisen kaupungin asukasmäärän verran.

t. Rainer
 
Hauskasti sanottu. Pisara on nimittäin yksi megaluokan siltarumpuhanke Helsingissä. Ja poliittisesti vaikoitu tietenkin kun H/K ei sitä perustele.

Niin on, ja kuten jo totesin, se johtuu yksinomaan siitä, että Helsinki saa omat rahansa valtiolta takaisin tiettyyn valtion hyväksymään hankkeeseen, ei kiinteää summaa liikennehankkeisiin ylipäänsä. Pisara on Helsingille mieluinen siksi, että se hoitaa paljolti saman kuin Töölön metro, mutta valtion osuus on mahdollisesti suurempi, koska rautatiet. Ts. valtion rooli liikennehankkeiden rahanjaossa johtaa typeriin hankkeisiin. Ei Helsinki laske Pisaran kannattavuutta samoilla numeroilla kuin muita hankkeita. Se laskee, että investointi maksaa vain sen, mikä on Helsingin oma osuus.

Jos Helsinki saisi rahansa liikennehankkeisiin ylipäänsä, ei tiettyyn hankkeeseen, niin ei se ikipäivänä haluaisi Pisaran miniversiota. Paljon todennäköisempi olisi Töölön metro jonkinlaisena pikaraitiotievaihtoehtona, jossa Pasilaan ja Tullinpuomille saakka mentäisiin maan alla, haarat siitä eteenpäin katukelpoisena. Mutta millä osuudella valtio on osallistunut Helsigin raitiotiehankkeisiin?

Mitä nyt tulee h/k -suhteiden laskemiseen, niin olet itsekin niin kauan tällä palstalla pyörinyt, että varmasti olet huomannut laskemisen olevan lähinnä teatteria, jonka lopputulos on paljon enemmän kiinni siitä kuka laskee ja mitä halutaan kuin varsinaisista numeroista. Pohjanmaan-radan suhteen oli helppo todeta, että 30 vuotta on ratahankkeessa liian lyhyt tarkastelujakso, mutta Pisaran kohdalla ei moiseen oltu valmiita. Lyhyesti: liikennevirasto ei halua Pisaraa.

Sitä keskustelua en viitsi taas aloittaa mistä ne rahat sinne Helsingin pääkonttoreihin kertyvät. Jos Helsingissä on keksitty se itsestään lisäarvoa tuottava sampo, joka ainoana tässä maassa tahkoo rahaa ja tyhjästä, niin miksi ei sitä reseptiä kerrota muille suomalaisille, että voisivat yrittää itsekin?

Osaamisesta, enkä nyt tarkoita, että osaa ajaa traktoria, vaan että pikemminkin osaa suunnitella traktorin, jota ei tarvitse ajaa.

Mietinpähän vaan mitäköhän hyötyä siitä Pohjanmaan-radan paalaamisesta olisi kenellekään. Busseillako se pitäisi korvata? Tavallista maantietäkö pitkin vai pitäisikö rakentaa moottoriteitä? Vai jättää koko pohjoisempi puoli Suomea soiden ympäröimäksi soidinkentäksi metsoille?

Pointti oli vain ja ainoastaan se, että ihmisillä on eri kriteerit arvioida hankkeita riippuen siitä, mihin ne kartalla sijoittuvat. En todellakaan pidä järkevänä Pohjanmaan-radan purkamista, vaikka olisi niin, että sen korjaaminen ei olisi laskurin mukaan kannattavaa. Samaten olen sitä mieltä, että vaikka laskuri sanoisi Töölön maanalaisesta raideyhteydestä mitä, niin se kannattaa rakentaa. Koska laskuri on rikki ja sen käyttämistä kontrolloivat poliittisesti motivoituneet ihmiset, jonka vuoksi tulokset ovat mitä hyvänsä.
 
Pisararadan ensi vuoden rahoihin ei kajota
Kiistellyn radan suunnittelu jatkuu arvostelusta huolimatta.
http://yle.fi/uutiset/pisararadan_ensi_vuoden_rahoihin_ei_kajota/7697528

Pisararata saa pitää ensi vuoden suunnittelurahansa. Esitys radan suunnittelun keskeyttämisestä hylättin eduskunnan budjettiäänestyksissä selvin numeroin. Suunnittelun jäädyttämistä esitti keskusta.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että Pisararadan suunnittelurahoista voitaisin säästää ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa ja tulevina vuosina 11 miljoona euroa.

Keskustan mielestä Pisararataan ei pitäisi sitoa liki miljardia euroa valtion ja helsinkiläisten veronmaksajien rahoja. Keskusta perustelee kantaansa sillä, että Liikenneviraston arvion mukaan Helsingin ratapihaan liittyvät ongelmat voidaan ratkaista halvemmalla tavalla.

Vaikka Pisararataa on arvosteltu eduskunnassa kärkkäästi esitys suunnittelun keskeyttäisestä sai taakseen vain 38 kansanedustajaa


-------------------------------------------------------
Pisararadalle jarrua ja kaasua eduskunnassa - ministeri ei kiirehdi miljardihanketta
Eduskunnassa tarjotaan kalliin maanalaisen radan vaihtoehdoksi junaraiteiden rakentamista kahteen kerrokseen Pasilassa.
kuva
http://yle.fi/uutiset/pisararadalle...inisteri_ei_kiirehdi_miljardihanketta/7696180

Liki miljardi euroa maksava Pisararata riitelyttää kansanedustajia. Osa maakuntien kansanedustajista vastustaa yhä maanalaisen radan rakentamista ja vaatii muita vaihtoehtoja junaliikennnettä jumiuttavan pullonkaulan purkamiseksi Helsingissä. Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) pitää rataa tärkeänä koko Suomelle mutta ei kiirehdi sen rakentamista.

Kinastelun käynnisti eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona Pertti Hemmilä (kok.). Hänen mielestään Pisararata on miljardiluokan virhe, joka pitäisi pysäyttää mahdollisimman nopeasti.

Maria Tolppanen (ps.) puolestaan tivasi, millä tavalla Pisarata auttaa esimerkiksi Seinäjoki-Kaskinen rataosuutta, joka on tarpeellinen jotta koko Kaskisten kaupunki ei kuolisi.

Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) korosti, että Pisararataa tarvitaan koko Suomea varten eikä vain pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Hän ei kuitenkaan pidä sitä yksittäisenä hankkeena tarpeeksi hyödyllisenä.

- Se tarvitsee rinnalleen muita hankkeita, jotta se nimenomaan syöttää matkustajia sinne Pisararadalle ja siitä syystä meidän pitää ensisijaisesti hoitaa tämä Helra, Helsingin ratapihahanke, joka on selonteossa. Me tarvitaan Espoon kaupunkiratakorjaus ja me tarvitaan myöskin Riihimäen ratakorjaus. Nämä yhdessä muodostavat hyötysuhdetta, tulee enemmän sitä hyötyä. Tämä on Liikennevirastonkin kanta tästä asiasta.

Junaraiteita kahteen kerrokseen?

Harry Wallin (sd.) sanoi, että ennen kun seuraava eduskunta tekee päätöksen Pisararadan rahoituksesta, pitäisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin maanalainen rata.

Wallin korosti, että päärautatieasema ei ole enää Helsingin suurin rautatieasema vaan Pasila. Paikallisjunien matkustajista kaksi kolmasosaa jää pois Pasilassa ja vain yksi kolmasosa matkustaa keskustaan. Lisäksi tulevat työpaikat Helsingissä sijoittuvat Pasilaan, perusteli Wallin.

- Eikö voisi ajatella esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että kun Pasilan asema uudistetaan nyt kokoisuudessaan niin tehdään vaikka junia varten raiteita kahteen kerrokseen ja sitten vain osa junista jatkaisi Helsinkiin. Näin vältyttäisiin näin mittavalta investoinnilta ja kun meillä on rahaa vahän niin se voisi olla järkevää.

Myös Mirja Vahkaperän (kesk.) mielestä Pisararadalle on muita vaihtoehtoja ja hän liputti Wallinin esityksen puolesta.

Onko varaa enää peruutella?

Kari Rajamäki (sd.) ja Matti Saarinen (sd.) hermostuivat kollegojensa puheista. Saarinen ihmetteli myös Liikenneviraston jarruttelua asiassa. Saarisen mielestä Liikennevirasto on urakoitsijavirasto, jolle ei kuulu arvioida tarvitaanko Suomeen Pisararata vai ei.

- Pisarata on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen piirissä. Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia. Tämä Pisaran kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen, asunnot, työpaikat ja vaikka mitä. Myöskin joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen, luetteli Saarinen.

- Toivoisin vielä, että ministeri miettisi, onko tässä varaa enää peruutella, vetosi Saarinen Risikkoon.

Kari Rajamäki puolestaan toivoi, että kansanedustajat pysyisivät ruodussa.

- Kumma virus on nyt leviämässä kun nyt pitää yhtäkkiä kyseenalaistaa Euroopan nopeimmin kasvavan metropolin ja myöskin raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke, joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva hanke. Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei aleta poukkoilemaan tässä asiassa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kari Rajamäki (sd.) ja Matti Saarinen (sd.) hermostuivat kollegojensa puheista. Saarinen ihmetteli myös Liikenneviraston jarruttelua asiassa. Saarisen mielestä Liikennevirasto on urakoitsijavirasto, jolle ei kuulu arvioida tarvitaanko Suomeen Pisararata vai ei.

- Pisarata on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen piirissä. Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia. Tämä Pisaran kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen, asunnot, työpaikat ja vaikka mitä. Myöskin joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen, luetteli Saarinen.

- Toivoisin vielä, että ministeri miettisi, onko tässä varaa enää peruutella, vetosi Saarinen Risikkoon.

Kari Rajamäki puolestaan toivoi, että kansanedustajat pysyisivät ruodussa.

- Kumma virus on nyt leviämässä kun nyt pitää yhtäkkiä kyseenalaistaa Euroopan nopeimmin kasvavan metropolin ja myöskin raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke, joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva hanke. Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei aleta poukkoilemaan tässä asiassa.
Siinä syntyi taas sellainen läjä kuolemattomia eduskunnan parhaiden erityisasiantuntijoiden lausahduksia, että sanattomaksi vetää.
 
Olisi ollut ihan kiva kuulla perusteluja lukuineen, miten se Pisara vaikuttaa yhteenkään annetuista ylevistä tavoitteista.
 
Yle sanoi:
Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia. [...] luetteli Saarinen.

Mistä hatusta ne nyt tuon vetäisivät? Mm. Tukholman väkiluku kasvaa nopeammin. Ja millä aikavälillä junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia?

Melko erikoinen käsitys kansanedustajalla, että Liikenneviraston ei pitäisi arvioida kannattavuuksia lainkaan. Tietty H/K-numerot on usein sorvattu tarkoitushakuisesti, ainakin tähän mennessä, mutta Saarisen heitto kuulostaa siltä, että hänen mielestään olisi parempi päättää kokonaan sokkona.
 
HS: Pisarasta on päätetty ja kuokka pyritään lyömään maahan pian

Jaa-a. Tässä on nyt vastakkain se, että linjaus ei ole paras mahdollinen ja se, että odotettavissa on kahdeksan vuotta keskustaa ja/tai persuja, hankkeen lykkäys jonnekin vuosikymmenten päähän. Taitaa tuo minilinjaus sittenkin olla pienempi paha, saahan sitä laajennettua myöhemmin.

Jos jostain voi olla tavattoman iloinen, niin siitä, että myös osa poliitikoista on vihdoin tajunnut Suomen tulevaisuuden olevan pääkaupunkiseudulla, ei jossain periferian maalaiskylissä. Vaikka Pisaran kannattavuudesta sanotaan mitä, niin se ei kuitenkaan ole täysin hukkaan heitettyä rahaa, vaan palvelee kymmeniä miljoonia, ehkä tulevaisuudessa jopa satoja miljoonia matkustajia vuodessa. Joku Raippaluodon silta taas on täysin hukkaan heitettyä rahaa. Ja kait ne haikailevat siltaa Hailuotoonkin, vaikka halvempaa olisi yksinkertaisesti lunastaa kiinteistöt valtiolle ja muuttaa koko saari luonnonsuojelualueeksi. Tuhat ihmistäkö siellä jopa asuu?
 
HS:n jutun otsikot ovat täydellisen harhaanjohtavia: Hallitus valmis rahoittamaan Pisaraa. Stubbin hallituksella ja sen valtiovarainminsteri Rinteellä ei ole aikomustakaan rahoittaa Pisaraa. Koska tämä hallitus lakkaa olemasta ennen kuin Pisaraa voidaan rakentaa. Siksi onkin helppo näin vaalien alla lupailla tällaisia.

Pisaran rahat eivät ole ainoastaan hukkaan heitettyä rahaa, vaan rahaa, jolla jarrutetaan, haitataan ja estetään Helsingin kehittymistä. Vaikka Stubb ja Rinne vastaisivatkin tulevista hallituksista, eivät hekään kykenisi enää lupamaan rahaa siihen, mitä tarvitaan ja mitä halutaan sekä tulevassa yleiskaavassa että Helsingin investointiohjelmassa.

On valitettavaa, ettei näitä vaikutuksia ymmärretä. Eikä sitä, että ei hankkeisiin käytetyn rahan määrä mittaa millään tavalla hankkeen hyödyllisyyttä. Merkitystä on vain sillä, mitä saadaan aikaiseksi. Joukkoliikenne ei parane kippaamalla miljardin arvosta seteleitä metrolaiturille.

Antero
 
Takaisin
Ylös