Ja sitten ollaan taas samassa pisteessä, kuin että pitkä juna kääntyy Kampissa eli Länsimetrolle tulee joko 5min tai epätasainen vuoroväli jonka seurauksena osaan vuoroista ei mahdu kyytiin.
No siis tietenkin Espoon junat pitää pystyä kääntämään sille Töölön-Pasilan lenkille myöskin tai ajaa Kampista etelään. Ei hommassa ole paljoa järkeä, jos jotain keskeisistä osuuksista käytetään puolitehoisesti.
Aamulla radan vierustaa Linnunlaulua kohti polkiessa tuli mieleen, että miten voi olla, että Espoo pitää syrjäisillä pelloillaan rakennusmaata niin arvokkaana, että metro kannattaa kaivaa tunneliin, mutta toisaalta Helsingin laskelmissa on ihan ok rakentaa Pasilan eteläpuolelle lähijunarataa maan pinnalle?
No se johtuu mahdollisesti siitä, että Helsinki on tapansa mukaan tehnyt liikennesuunnitelman, jossa ei ole huomioitu kaupunkitaloustieteellisiä näkökohtia, kuten että maalle saattaisi olla muutakin käyttöä kuin ratapohjana toimiminen.
Toinen vaihtoehto on, että Helsinki on tapansa mukaan tehnyt liikennesuunnitelman, jossa ei ole huomioitu kaupunkitaloustieteellisiä näkökohtia, kuten että maalle saattaisi löytyä muutakin käyttöä kuin odottaa tunneliin hyytyneitä junia ja toimia häiriötilanteiden varayhteyden ratapohjana.
Yhtään fiksua tai ylitsepääsemätöntä syytä sille, miksi Pisaran myötä ei kannattaisi pyrkiä saamaan radan alustaa kaavoitettua rakennusmaaksi, en keksinyt. Mutta en ole kovin kekseliäs, enkä jaksanut etsiä selvityksiä etsiäkseni syitä.
