Pisararata

Vielä voi todeta, että aamulla huoltorataa voi käyttää ajaen molempia raiteita samaan suuntaan. Liikennetarvehan on Ilmala–Hki, ei päinvastoin.

Aamulla on runsaasti myös Helsinkiin saapuvaa liikennettä, kuten yöjunat ja Riihimäen veturivetoiset paikallisjunat, jotka on saatava siirrettyä Ilmalaan, joten kyllä liikennettä on paljon myös Ilmalan suuntaan.

Huoltoraiteiden aamukuormaa voinee edelleen keventää sillä, että Ilmalasta voi tuoda yhtenä nippuna enemmän runkoja kuin ajaa yhdessä kaupallisen liikenteen junavuorossa.

Ideat eivät ole uusia. Sm1- ja Sm2-junia on ajettu Helsingin ja Ilmalan välillä kuuden yksikön kokoonpanoilla jo 15-20 vuotta juurikin huoltoliikenteen vähentämiseksi, vaikka kaupallisessa liikenteessä käytetään enimmillään viiden yksikön junia.

Kuulemma jo 60-luvulla on höyry- ja dieselvetoisten paikallisjunien aikaan käytetty Helsingin ja Tikkurilan välillä tuplarunkoja ennen varsinaisen ruuhka-ajan alkua, jotta ne on voitu ruuhkan alkaessa jakaa Helsingissä kahdeksi junaksi ilman ratapihan sulkevaa vaihtotyötä.
 
Aamulla on runsaasti myös Helsinkiin saapuvaa liikennettä, kuten yöjunat ja Riihimäen veturivetoiset paikallisjunat, jotka on saatava siirrettyä Ilmalaan, joten kyllä liikennettä on paljon myös Ilmalan suuntaan.
Tätä liikennettä ei ole siihen aikaan, kun kaupunkirataliikenne käynnistyy, eli ennen kello kuutta.

Antero
 
Tätä liikennettä ei ole siihen aikaan, kun kaupunkirataliikenne käynnistyy, eli ennen kello kuutta.

Kaupunkirataliikenne käynnistyy aiemmin kuin huoltoliikenne loppuu. Ei sinne tuoda ensin koko kalustomäärää, ja sitten vasta käynnistetä liikennettä. Yhden keravalaisen junaparin kierros kestää puolisentoista tuntia.
 
Kaupunkirataliikenne käynnistyy aiemmin kuin huoltoliikenne loppuu. Ei sinne tuoda ensin koko kalustomäärää, ja sitten vasta käynnistetä liikennettä. Yhden keravalaisen junaparin kierros kestää puolisentoista tuntia.
Tietenkin liikenne Ilmalasta Helsinkiin jatkuu kunnes linjojen kalustokierrot ovat täynnä. Mutta ei sekään liikenne ole tasaista. Lyhyet kierrot kuten A ja M täyttyvät nopeasti, joten huoltoliikennetarpeen huippu on ohi pian.

Antero
 
Tätä liikennettä ei ole siihen aikaan, kun kaupunkirataliikenne käynnistyy, eli ennen kello kuutta.

Mutta eihän Helsingin ja Pasilan välillä ole kapasiteettiongelmaa yöllä vaan ongelmana on, miten junat saadaan kulkemaan aamulla 7.00-9.00 tai iltapäivällä 15.00-17.00. Noihin aikoihin liikennettä on Ilmalaan molempiin suuntiin.
 
Mutta eihän Helsingin ja Pasilan välillä ole kapasiteettiongelmaa yöllä vaan ongelmana on, miten junat saadaan kulkemaan aamulla 7.00-9.00 tai iltapäivällä 15.00-17.00. Noihin aikoihin liikennettä on Ilmalaan molempiin suuntiin.
Ilmalan ja Helsingin välisen yhteyden kuormitus ei ole ongelma noihin aikoihin, vaan silloin, kun kaupunkiratojen 5 minuutin vuorovälin kalustokiertoon syötetään kalustoa Ilmalasta. Kaupunkiratojen liikenne alkaa 5:00 Rantaradalle, jonne välillä 5:23–5:59 lähtee 6 vuoroa, keskimäärin 7,2 min vuorovälillä. Pääradalle lähtee 5:01–5:48 neljä junavuoroa. Ekan tunnin aikana siis Ilmalasta on tuotava rungot 11 junaan, jonka huoltoraide toki sietää.

Rantaradalle on seuraavalla tunnilla (6–7) 16 lähtöä. Pääradalle seuraavan tunnin aikana on 12 lähtöä. Näitä kaikkia lähtöjä ei voida enää syöttää Ilmalasta, mutta luultavasti ei tarvikaan, sillä osa lähdöistä on jo linjaltaan palaavaa kalustoa. Klo 7–8 tuskin enää kaupunkiradoille on tarve Ilmalan radalle, sillä kierrot ovat täynnä eikä lisäkalustoa enää tarvita.

En nyt välitä selvittää, mikä on kunkin linjan kalustotarve. Sillä ilman sitäkin on selvä, että junien syöttäminen linjoille tapahtuu tietenkin aamun ensi lähdöille niin kauan, kunnes lähtevät junat ovat linjalta palaavia junia. Jos Ilmalan radan kapasiteetti on pullonkaula (kuten se on sen kannalta, että liikenne molemmilla kaupunkiradoilla käynnistyisi 5 min vuorovälille heti), liikenne on
  • käynnistettävä harvennetulla vuorovälillä,
  • Ilmalan rataa on käytettävä molemmat raiteet etelään tai
  • runkoja on tuotava nippuina, jotka jaetaan Helsingissä eri vuoroihin.

Antero
 
Ilmalan ja Helsingin välisen yhteyden kuormitus ei ole ongelma noihin aikoihin, vaan silloin, kun kaupunkiratojen 5 minuutin vuorovälin kalustokiertoon syötetään kalustoa Ilmalasta. Kaupunkiratojen liikenne alkaa 5:00 Rantaradalle, jonne välillä 5:23–5:59 lähtee 6 vuoroa, keskimäärin 7,2 min vuorovälillä. Pääradalle lähtee 5:01–5:48 neljä junavuoroa. Ekan tunnin aikana siis Ilmalasta on tuotava rungot 11 junaan, jonka huoltoraide toki sietää.

Nyt keskustellaan Pisarasta. Jos esitetään Ilmalan huoltoraiteiden käyttöä (kaupalliseen liikenteeseen) vaihtoehtona Pisaralle niin silloin on ratkaisevaa, paljonko huoltoraiteilta löytyy vapaata tilaa, kun Helsinki-Pasila -osuus on kokonaisuutena kaikkein kuormitetuin. Se taas on aivan yhdentekevää, paljonko huoltoraiteilla on liikennettä silloin, kun kaupallisen liikenteen raiteilla ei liiku juuri mikään.
 
Nyt keskustellaan Pisarasta. Jos esitetään Ilmalan huoltoraiteiden käyttöä (kaupalliseen liikenteeseen) vaihtoehtona Pisaralle niin silloin on ratkaisevaa, paljonko huoltoraiteilta löytyy vapaata tilaa, kun Helsinki-Pasila -osuus on kokonaisuutena kaikkein kuormitetuin. Se taas on aivan yhdentekevää, paljonko huoltoraiteilla on liikennettä silloin, kun kaupallisen liikenteen raiteilla ei liiku juuri mikään.
Aivan. Olen yrittänyt kuvailla sitä, milloin huoltoraiteilla on kuormaa ja milloin ei. Kun ollaan siirtymässä käytäntöön, jossa huoltoraiteilla ei ole kuormaa kuin liikenteen käynnistyessä ja päättyessä, huoltoraiteilta vapautuu kapasiteettia linjaliikenteen käyttöön. Jos puhutaan Pisarasta, Pisara merkitsee sitä, että kaupunkiratojen junat eivät käytä huoltoraiteiden kapasiteettia sitten, kun liikenne on käynnistetty. Ilman Pisaraa voidaan kaupunkiratoja liikennöidä täsmälleen samalla tavalla, eli vaikokokoonpanoin päivän ympäri tai muuttamalla kokoonpanoja reittien toisissa päissä.

Kaukoliikenteen eli kaiken sen junaliikenteen osalta, joka käyttää muita ratoja kuin kaupunkiratoja eli liikenne, joka ei käyttäisi Pisaraa jos se olisi olemassa, tullaan myös vähentämään huoltoraiteiden liikennöintitarvetta. Toisin sanoen, huoltoraiteiden liikennettä ollaan vähentämässä joka tapauksessa, mikä tarkoittaa, että niiden kapasiteettia tulee olemaan mahdollista allokoida linjaliikenteelle. Tämä siis tarkoittaa, että Pasila–Hki -välin linjaliikenteeseen käytettävissä oleva kapasiteetti tulee kasvamaan liikennöintikäytännön muuttumisen vuoksi, mikä osaltaa tekee Pisaraa tarpeettomaksi Psl–Hki -välin kapasiteetin lisääjänä.

Ja kertauksen vuoksi vielä, kyse on todellakin vain parista vuorokauden tunnista. Jos junamääriä lasketaan – ilman tietoa huoltoraiteiden junamääristä – kaukoliikenteen linjaraiteiden kapasiteetti välillä Psl–Hki ei ole tällä hetkellä täydessä käytössä ja on valehtelua sanoa, ettei junamäärää voisi lisätä.

Antero
 
kaukoliikenteen linjaraiteiden kapasiteetti välillä Psl–Hki ei ole tällä hetkellä täydessä käytössä ja on valehtelua sanoa, ettei junamäärää voisi lisätä.

Tältä se todellakin näyttää myös VR:n omien aikataulujen mukaan, jotka osoittavat, että mm. kello 9 ja 10 välillä Pääradan tiivein junien väli on 4 minuuttia. Silloin klo 9:21 saapuu lähijuna Z Lahdesta ja sen perään heti klo 9:25 Pendolino 82 Pieksämäeltä. Senkin perään saapuu heti klo 9:30 Pendolino 42 Kokkolasta (eli väli on 5 minuuttia).

Pääradan kaukoraiteista kumpainenkin voi siis välittää nykyisellään junia 4-5 minuutin välein, eli vähintään 12 kpl junia tunnissa. Päärata on kaksiraiteinen ratapihalla, joten lähteviä ja saapuvia junia voisi liikennöidä vähintään 24 kpl saman tunnin aikana samalla kaksiraiteisella radalla. Nyt VR ajaa aamun ruuhkaisimpana tuntina vuoroja vain 15 kpl (9:00-10:00).

Tämän perusteella on aivan selvää, että myös Pääradan asemalaitureilla on pakko olla tilaa samalle määrälle vuoroja (15 kpl/h). Siis myös muina tunteina, jolloin Pääradan kaukoraiteilla on 15 tai alle 15 vuoroa tunnissa. Ja muina aamun sekä aamupäivän tunteina laitureilla ei nyt aikataulujen mukaan näytä tuota ruuhkaisimman aamutunnin 15 vuoron määrää olevan, eli tilaa kyllä piisaisi vaikka heti lisävuoroille.

Jos vetokyky ei muualla Linnunlaulun pohjoispuolella Pisaran ulkopuolella riitä, niin sitä ongelmaa Pisara ei ratkaise mitenkään: Routaongelmat, kaluston hajoamiset, puun kaatumiset, vaihteiden jäätymiset kaukojunaradoilla, kapasiteetin puute Riihimäellä, asetinlaitten ongelmat jne. ovat edelleen kaukojunien ongelma - tehtiin Pisara tai ei. Pisara on lähijunahanke.
 
Olen yrittänyt kuvailla sitä, milloin huoltoraiteilla on kuormaa ja milloin ei.

Minä taas olen yrittänyt kuvata, että huoltoraiteilla on melkoisesti liikennettä myös silloin 7.00-9.00, kun Helsingin ja Pasilan välillä on pahin ruuhka.

---------- Viesti lisätty kello 18:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:47 ----------

Pääradan kaukoraiteista kumpainenkin voi siis välittää nykyisellään junia 4-5 minuutin välein, eli vähintään 12 kpl junia tunnissa. Päärata on kaksiraiteinen ratapihalla, joten lähteviä ja saapuvia junia voisi liikennöidä vähintään 24 kpl saman tunnin aikana samalla kaksiraiteisella radalla. Nyt VR ajaa aamun ruuhkaisimpana tuntina vuoroja vain 15 kpl (9:00-10:00).

Entä jos toinen raide olisikin pois käytöstä? Teoreettinen maksimi ja oikeasti sujuva liikenne (muulloinkin kuin optimitilanteessa) ovat täysin eri asioita.
 
Entä jos toinen raide olisikin pois käytöstä? Teoreettinen maksimi ja oikeasti sujuva liikenne (muulloinkin kuin optimitilanteessa) ovat täysin eri asioita.

Aamun ruuhkaisimpana tuntina nyt VR:n ajamat 15 junavuoroa pääradan ratapihan raiteilla ja laitureilla ei ole teoreettinen maksimi, vaan se on VR:n nykykäytäntö, eli 15 junaa on jo nyt yhden tunnin aikana ratapihalla ja laitureilla.

Teoreettinen maksimi nykyisellä kulunvalvonnalla on linjaraiteilla 24 kaukojunavuoroa tunnissa. Kulunvalvonta sallisi jopa 30 vuoroa 4 min. vuorovälillä, kuten VR-aikataulu osoittaa). 15 kaukojunaa on puolet siitä. Pisara on lähijunahanke.
 
Teoreettinen maksimi nykyisellä kulunvalvonnalla on linjaraiteilla 24 kaukojunavuoroa tunnissa. Kulunvalvonta sallisi jopa 30 vuoroa 4 min. vuorovälillä, kuten VR-aikataulu osoittaa). 15 kaukojunaa on puolet siitä. Pisara on lähijunahanke.

Teorian ja käytännön eroa saattoi hyvin seurata viime talvena. Miksi junat kulkivat kuukausitolkulla miten sattuu, jos ylimääräistä kapasiteettia on pilvin pimein? Olisi muuten ihan mukava jos junat kulkisivat pääosin aikataulussa talvellakin, Pisara antaa paljon lisää pelivaraa joka suuntaan.
 
Teorian ja käytännön eroa saattoi hyvin seurata viime talvena. Miksi junat kulkivat kuukausitolkulla miten sattuu, jos ylimääräistä kapasiteettia on pilvin pimein?

Fakta on, että aamun ruuhkaisimpana tuntina on pääradan asemalaitureilla nyt kapasiteettia todistetusti 15 junan verran. Koska valtaosaa muista päivän tunneista ei ole tuota 15 vuoroa, niin on selvää, että täsmällisyyssyyt ovat muualla. Rantaratahan on Helsingin ratapihalla vielä tehottomammassa kaukojunakäytössä kuin päärata nyt (vain yksi Turun kaukojunavuoropari tunnissa).

Kaukojunat kulkevat miten sattuu siis aivan muista syistä kuin Pisaran puutteesta. Nämä syyt löytyvät Pisaran pohjoispuolelta koko maasta: Routarikot, kaluston hajoamiset, lumi- ja jääongelmat, turvalaiteviat, henkilöstöongelmat, kytkentäongelmat, huollon tehottomuus, yksiraiteisuus jne. jne. Näitä ja vanhentuneen asetinlaitteen kaukojunaongelmia ei Pisara ratkaise mitenkään. Pisara on lähijunahanke.
 
Teorian ja käytännön eroa saattoi hyvin seurata viime talvena. Miksi junat kulkivat kuukausitolkulla miten sattuu, jos ylimääräistä kapasiteettia on pilvin pimein?
Siksi, ettei VR-Yhtymällä ollut käytettävissä tarvittavaa määrää junakalustoa. Se puolestaan johtui siitä, että VR-Yhtymä huoltaa junia väärällä tavalla. VR-Yhtymä sulattaa junien alustaan kertyvää jäätä kuumalla vedellä, joka johtaa siihen, että sulatettu juna on poissa liikenteestä 3 päivää. Sulattamisen tarve taas on lisääntynyt siitä, että VR-Yhtymä, joka on vastuussa rataverkon käytettävyydestä Helsingissä ja lähiympäristössä, ei auraa ratoja.

Hyvä kysymys on, miten tällaisia ongelmia ei ole ollut aiemmin kun on ollut runsaslumisia talvia. Vastaan ilkeästi, että siksi, kun silloin ei ollut VR-Yhtymää tai VR Oy:tä, vaan oli valtion laitos, jonka tehtävä oli hoitaa junaliikennettä, ei tuottaa voittoa. Teknisesti vastaus on, että ennen Oy-aikaa lumi aurattiin radoilta pois, jotta se ei kertyisi junien alustoihin. Lumen auraaminen oli ylipäätään mahdollista, koska toisin kuin nykyinen Oy, valtion laitos piti käytössään auroja pahojen talvien varalle, eikä romuttanut niitä kun niitä ei päivittäin joka talvi tarvittukaan. Junat eivät myöskään seisseet poissa käytöstä, kun niihin kertynyt lumi poistettiin höyryllä. Toisin kuin vesi, höyry ei kastele junan rakenteita ja aiheuta maavuotoja. Höyrykäsittelyn jälkeen alusta kuivuu muutamassa tunnissa eli yhden yön yli, joten kalusto ei ole sulatuksen vuoksi poissa käytöstä. Höyrykäsittely oli mahdollinen, koska valtion laitos käytti höyrynkehittimiä eikä romuttanut niitä tarpeettomina, vaikka niitä ei joka päivä tarvittukaan.

Jos ette usko minua, kysykää itse niiltä, jotka ovat olleet Ilmalassa ja VR:llä töissä ennen Oy-aikaa, silloin kun oli kovia talvia edellisen kerran. Nämä olivat Oy:n ekat talvet, eivätkä nämä rahan perässä juoksijat osaa näitä hommia. Rumasti sanottu? No voiko sanoa jotain muuta.

Ketjun nimi on Pisararata. Kuten huomaatte, ylläoleva ei mitenkään liity Pisaraan. Sillä jos olisi Pisara, kaupunkiratojen junien reiteistä poistuisi vain 3 km taivasalla ja auraamattomassa radassa ajamista. Lyhin lähiliikenteen reitti on 11 km, A-junilla Leppävaaraan. Edestakaisin siis 22 km. Jos siitä 3 km poistuu taivasalla ajoa, jäljelle jää edelleen 19 km/kierros. Ja sitten ovat tietenkin ne kaikki muut junat, jotka eivät Pisara-tulevaisuudessakaan ajaisi Pisaraan vaan auraamattomalla maanpinnalla edelleen.

Eli ei Pisara talviongelmia ratkaise. Ei niitä junia kulje Pisarassakaan silloin, kun ne seisovat Ilmalan halleissa kuivumassa. Päin vastoin, ennakoin, että Pisara toisi vain uusia ongelmia joka kierroksella tapahtuvien lämpötilavaihteluiden kosteusongelmina. Muistelkaa vain, miten kävi Sr1-vetrueille Vuosaaren tunnelissa. Satojen miljoonien satamahanke ja ihan yllätyksenä tuli. Nyt on miljardin tunnelihanke, eikä ole yllätys, kun sen tähän(kin) olen kirjoittanut.

Antero
 
Hyvä kysymys on, miten tällaisia ongelmia ei ole ollut aiemmin kun on ollut runsaslumisia talvia. Vastaan ilkeästi, että siksi, kun silloin ei ollut VR-Yhtymää tai VR Oy:tä, vaan oli valtion laitos, jonka tehtävä oli hoitaa junaliikennettä, ei tuottaa voittoa. Teknisesti vastaus on, että ennen Oy-aikaa lumi aurattiin radoilta pois, jotta se ei kertyisi junien alustoihin. Lumen auraaminen oli ylipäätään mahdollista, koska toisin kuin nykyinen Oy, valtion laitos piti käytössään auroja pahojen talvien varalle, eikä romuttanut niitä kun niitä ei päivittäin joka talvi tarvittukaan. Junat eivät myöskään seisseet poissa käytöstä, kun niihin kertynyt lumi poistettiin höyryllä. Toisin kuin vesi, höyry ei kastele junan rakenteita ja aiheuta maavuotoja. Höyrykäsittelyn jälkeen alusta kuivuu muutamassa tunnissa eli yhden yön yli, joten kalusto ei ole sulatuksen vuoksi poissa käytöstä. Höyrykäsittely oli mahdollinen, koska valtion laitos käytti höyrynkehittimiä eikä romuttanut niitä tarpeettomina, vaikka niitä ei joka päivä tarvittukaan.

Ihan mielenkiinnosta, eikö vuosina 85-87 tosiaankaan ollut talviongelmia vai onko ne vaan autuaasti unohdettu? Toki SM1 ja SM2 kalusto oli silloin paljon uudempaa, ei ollut Pendoliinoja ja liikennetiheys merkittävästi matalampi

Ketjun nimi on Pisararata. Kuten huomaatte, ylläoleva ei mitenkään liity Pisaraan. Sillä jos olisi Pisara, kaupunkiratojen junien reiteistä poistuisi vain 3 km taivasalla ja auraamattomassa radassa ajamista. Lyhin lähiliikenteen reitti on 11 km, A-junilla Leppävaaraan. Edestakaisin siis 22 km. Jos siitä 3 km poistuu taivasalla ajoa, jäljelle jää edelleen 19 km/kierros. Ja sitten ovat tietenkin ne kaikki muut junat, jotka eivät Pisara-tulevaisuudessakaan ajaisi Pisaraan vaan auraamattomalla maanpinnalla edelleen.

Eli ei Pisara talviongelmia ratkaise. Ei niitä junia kulje Pisarassakaan silloin, kun ne seisovat Ilmalan halleissa kuivumassa. Päin vastoin, ennakoin, että Pisara toisi vain uusia ongelmia joka kierroksella tapahtuvien lämpötilavaihteluiden kosteusongelmina. Muistelkaa vain, miten kävi Sr1-vetrueille Vuosaaren tunnelissa. Satojen miljoonien satamahanke ja ihan yllätyksenä tuli. Nyt on miljardin tunnelihanke, eikä ole yllätys, kun sen tähän(kin) olen kirjoittanut.

Lumen ja jään kertyminen junien rakenteisiin loppunee lähes kokonaan Pisaran ja Kehäradan myötä ainakin uudemmassa Sm5 kalustossa, kun junat sulavat riittävästi matkalla. Sm1 ja Sm2 kaluston kosteusongelmat voivat kyllä pahentua, no Sm1 junat ovat Pisaran valmistuessa muutenkin lähellä romutusikää ja Sm2:t ovat aika vanhoja. Metron kokemusten perusteella osittainen tunneliliikennöinti on erittäin luotettavaa kun kalusto on hyvää.
 
Takaisin
Ylös