Pisararata

Mun ratkaisuni olisi, jos pisaran toinen raide on poissa käytöstä niin kaikki junat pistetään kulkemaan vain toista raidetta ja samaan suuntaan. Siihen ei mitään puolenvaihtopaikkoja tarvita paitsi Alppilassa. Se tarkoittaisi ruuhka-aikaan n 2,5 minuutin vuoroväliä mutta nopeutta hidastamalla kuvittelisi olevan mahdollista. Tai vaihtoehtoisesti jätetään joitakin vuoroja pois tai käännytetään ne Pasilassa tai ajetaan päärautatieasemalle. Jos pisaran molemmat raiteet olisivat pois käytöstä niin silloin tulee enemmän ongelmia, joudutaan turvautumaan mm korvaavaan bussiheiluriliikenteeseen Pasilan ja keskustan välillä.

t. Rainer
 
Mun ratkaisuni olisi, jos pisaran toinen raide on poissa käytöstä niin kaikki junat pistetään kulkemaan vain toista raidetta ja samaan suuntaan. Siihen ei mitään puolenvaihtopaikkoja tarvita paitsi Alppilassa. Se tarkoittaisi ruuhka-aikaan n 2,5 minuutin vuoroväliä mutta nopeutta hidastamalla kuvittelisi olevan mahdollista.

Tarkoitatko, että ne junat, joiden normaali kiertosuunta Pisarassa on suljettu, puikkelehtivat ratapihan kymmenen raiteen poikki ja menevät tunneliin toisesta päästä? Tuo estäisi suunnilleen kaiken liikenteen Helsinki C:lle.
 
Tarkoitatko, että ne junat, joiden normaali kiertosuunta Pisarassa on suljettu, puikkelehtivat ratapihan kymmenen raiteen poikki ja menevät tunneliin toisesta päästä? Tuo estäisi suunnilleen kaiken liikenteen Helsinki C:lle.

Joo, tarkoitan. Sitä kaikkea muuta liikennettä ei ole kuin 3 kaukojunaa ja 3-5 lähijunaa tunnissa. Joutuvat ehkä vähäsen odottamaan mutta ei se mikään katastrofi ole.

Äärimäine hätäratkaisu on jättää joku kaukojuna tai taajamajunavuoroista Pasilaan tällasissa poikkeustapauksissa.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Oleellinen kysymys:

Jos Helsingin asemalla on 19 laituriraidetta ja ne samat kahdeksan "linjaraidetta" Helsingistä Pasilaan kuin Pasilasta pohjoiseenkin (+ huoltoraiteet Pasilaan), niin millä logiikalla Pisara pitää rakentaa? En ole ymmärtänyt.
 
Oleellinen kysymys:
Jos Helsingin asemalla on 19 laituriraidetta ja ne samat kahdeksan "linjaraidetta" Helsingistä Pasilaan kuin Pasilasta pohjoiseenkin (+ huoltoraiteet Pasilaan), niin millä logiikalla Pisara pitää rakentaa? En ole ymmärtänyt.

Unohdit Ilmalan ratapihan raiteet. Niin pitkään kuin Helsinkiin ajetaan kaukojunia, niiden pitää päästä myös varikolle ja varikolta.

Siinä olet kyllä oikeassa, että Pisaraa ei ihan välttämättä tarvita, jos junaliikennettä ei haluta enää laajentaa nykyisestä. Nykyinen Helsinki - Pasila välin kapasiteetti riittää ratapihan ja kulunvalvonnan parannuksilla nykyisiin tarpeisiin, vaikka pelivara on todella pieni.

Minusta ei kuitenkaan ole hyvä ajatus lopettaa rautatieliikenteen laajentamista. Jos Pisaraa ei rakenneta kaikki uudet hankkeet kuten vaikka lentorata tai Porvoon lähiliikennerata jäävät rakentamatta kun Helsingin ja Pasilan väli on niin täynnä. Päätös luopua Pisarasta tarkoittaisi käytännössä luopumista muistakin rataverkon laajennuksista. Lisäksi Pisara toki myös parantaa kaupunkirataliikenteen saavutettavuutta keskustassa ja vaihtoyhteydet paranevat merkittävästi, sekin on hyvin merkittävä seikka.
 
Hmm... täh? EI kai Pisaraa keskustan sisäisillä yhteyksillä ole yritettykään perustella. Idean piti olla, että Keravalta yms. pääsee suoraan Hakaniemeen ja Töölöön.
Ei niin, puhuin tunneliratikoista tai junista ylipäänsä kun puhe kääntyi niihin. Pisaran perustelut minun mielestäni kertauksen vuoksi:
- Se on maanalainen kääntöraide, ei tarvitse vaihtaa kulkusuuntaa ja vekslata vaihteita Helsingin päässä. Ei tietenkään ratkaise kaikkia ratapihan ongelmia, mutta helpottaa.
- Säästää myös liikennöintikustannuksia kun kiertoajat lyhenevät em. syystä.
- Parempi vaihto metroon Hakaniemessä, tosin sitä ollaan kovaa vauhtia sössimässä tekemällä kaksi tasonvaihtoa.
- Paremmat vaihdot ylipäänsä, esimerkiksi ratikoihin Töölössä.
- Isompi jakelualue, kaksi asemaa lisää.
- Johtuen paremmista vaihdoista ja isommasta jakelualueesta ylipäänsä, Pisaran avulla voidaan paremmin siirtyä keskustaan tulevassa bussiliikenteessä liityntään.
- Maanarvon nousu ja kehitysmahdollisuudet Töölössä ja Hakaniemessä, jopa niillä maanalaisille tiloilla voi olla kysyntää noilla sijainneilla.
- Keskustan asema on keskeisemmässä paikassa, olkoonkin että syvällä, nykyinen on keskustan reunalla

Mikään näistä ei yksinään puolla 750 miljoonan euron investointia, mutta ne pitääkin laskea yhteen. Määrällistäminen on toki osin vaikeaa.
 
Joo, tarkoitan. Sitä kaikkea muuta liikennettä ei ole kuin 3 kaukojunaa ja 3-5 lähijunaa tunnissa. Joutuvat ehkä vähäsen odottamaan mutta ei se mikään katastrofi ole.

Äärimäine hätäratkaisu on jättää joku kaukojuna tai taajamajunavuoroista Pasilaan tällasissa poikkeustapauksissa.

Tää on kyllä utopiaa, sanon minä. Pisaran suunniteltu vuoroväli on ruuhkassa 5 min. Jos todellakin kaikki junat ajettaisiin yksisuuntaisella järjestelyllä, niin joka viides minuutti yksi juna lähtee ylittämään ratapihaa päästäkseen tunneliin ja toinen tulee ulos Pisarasta ja lähtee ylittämään ratapihaa toiseen suuntaan. Katsohan edellä viitattua kaaviota ratapihasta uudemman kerran ja kuvittele poikittaisliikenne. Antero A selvitti ketjussa aiemmin, että kaukoliikenteen raiteilla junia menee vilkkaimpana tuntina Pääradan suunnassa 10 ja Rantaradalla 8. Pisarapujottelu risteäisi näiden kaikkien kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Pisaraa ei rakenneta kaikki uudet hankkeet kuten vaikka lentorata tai Porvoon lähiliikennerata jäävät rakentamatta kun Helsingin ja Pasilan väli on niin täynnä. Päätös luopua Pisarasta tarkoittaisi käytännössä luopumista muistakin rataverkon laajennuksista. Lisäksi Pisara toki myös parantaa kaupunkirataliikenteen saavutettavuutta keskustassa ja vaihtoyhteydet paranevat merkittävästi, sekin on hyvin merkittävä seikka.

Ei pidä paikkaansa. Lentorata ei itsessään tuo yhtään lisää kaukojunavuoroa vaan nykyiset kaukojunat vain ajettaisiin lentoaseman eikä Tikkurilan kautta. Tämä tietysti jättäisi vanhalle pääradalle ylimääräistä kapasiteettia, mutta kukaanhan ei sano että se pitää heti täyttää jollain uudella liikenteellä. Se voi jäädä reserviksi tai sitten sille voidaan kenties keksiä jotain sopivan luovaa käyttöä ilman lisäinvestointeja (esim. Pasilaan päättyviä lisävuoroja?).

Kaukoliikenteen osalta väitän, että ratakapasiteetti on vajaakäytössä niin kauan kuin esim. 7.07 IC2 Tampereelta Helsinkiin ajetaan (muistaaakseni) 5 2-kerrosvaunun kokoonpanolla. Rahkeita olisi ilmeisesti pidentää juna jopa 14 IC2-vaunuun, mistä ollaan vielä kaukana. Kun nykyinen vuorovälikään ei ole paha, niin en näe missä pullonkaula on. Sama pätee ilmeisesti lähiliikenteeseenkin soveltuvin osin. Lisää pituutta vain juniin niin ratakapasiteetti riittää pidempään eikä tarvita niin raskaita investointeja niin pian.
 
Tuohon kysymykseen, miten toimitaan jos Pisaran toinen raide ei ole käytössä on ihan selkeä vastaus. Samalla lailla kuin muulloinkin harvinaisissa poikkeustilanteissa.

Kun moottoritiellä on sadan auton ketjukolari, liikenne voi kulkea vasta kun tie raivattu. Kun huolimaton nostolavaauton kuski vetäisee ajojohdot alas Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä melkein koko Helsingin ratikkaliikenne pysähtyy kunnes johdot on korjattu . Kun joku tekee itsemurhan metrossa, liikenteeseen tulee häiriö, kunnes jäljet on siivottu. Jos Pisaran toista raidetta ei jossain tilanteessa voida käyttää, silloin liikennöidään vain toiseen suuntaan, kunnes häiriö saadaan ratkaistua.

Toki harvinaisia häiriöitä pitää pyrkiä vähentämään, mutta ei kaikkeen vaan kannata varautua. Liikenteessä voi olla joskus häiriöitä.

---------- Viesti lisätty kello 10:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:48 ----------

Ei pidä paikkaansa. Lentorata ei itsessään tuo yhtään lisää kaukojunavuoroa vaan nykyiset kaukojunat vain ajettaisiin lentoaseman eikä Tikkurilan kautta. Tämä tietysti jättäisi vanhalle pääradalle ylimääräistä kapasiteettia, mutta kukaanhan ei sano että se pitää heti täyttää jollain uudella liikenteellä. Se voi jäädä reserviksi tai sitten sille voidaan kenties keksiä jotain sopivan luovaa käyttöä ilman lisäinvestointeja (esim. Pasilaan päättyviä lisävuoroja?).

Miksi rakentaa lentorata, jos siitä ei saada heti kunnolla hyötyjä? Pääradan kapasiteetin vapautuminen muuhun käyttöön on minusta tärkein syy rakentaa lentorata, ilman Pisaraa Lentoradasta ei saada paljonkaan irti ja sen H/K - suhde on niin olematon, ettei sitä koskaan rakenneta.
 
Viimeksi muokattu:
Liikenteessä voi olla joskus häiriöitä.

Juu, siis vaikka pidän tuota Rainerin ajatusta ratapihan yli liikennöimisestä mahdottomana, niin en usko, että semmoiset järjestelyn olisivat Pisarassa tarpeenkaan. Luulisi, että Helsingissä tunneliin juuttuneen junan lykkiminen sieltä pois on paljon helpompaa kuin yrittää ajaa metromaista liikennettä ratapihan poikki vaihdekujien läpi. Voihan junat kääntää Pasilassa takaisin tulosuuntiinsa. Siitä syntyy tietysti massiivinen ruuhka Pasilan ratikoihin ja busseihin, mutta pysyvätpähän ainakin junat liikkeessä.
 
Ja tuosta Pisara - Lentorata kohtalonyhteydestä vielä.

Päärata on Suomen tärkein rata, jonka ruuhkautuminen vaikeuttaa koko maan rautatieliikennettä. Nykyisellä infralla liikenteen kehittäminen on vaikeaa, kun liikenne on niin ruuhkaista. Pääradan suunnan liikenteen ruuhkat voidaan ratkaista rakentamalla uusi raidepari Helsingin asemalta Riihimäelle. Tuo raide valmistuu kun rakennetaan Pisara, lentorata ja lisäraiteet Keravan ja Riihimäen välille.

Pisara toki vapauttaa myös kapasiteettia muihin suuntiin, mutta pääradan suunta on kuitenkin se kuormitetuin. Sekä lähi- että kaukoliikenteessä. Ilman pääradan pullonkaulojen avaamista Etelä-Suomen raideliikenteen kehittäminen pysähtyy. Pisara taas mahdollistaa myös raideliikenteen kehittämisen tulevaisuudessa. Pisaran jättäminen rakentamatta on samalla aika pitkälti päätös siitä, ettei junaliikennettä laajenneta tai nopeuteta.
 
Miksi rakentaa lentorata, jos siitä ei saada heti kunnolla hyötyjä? Pääradan kapasiteetin vapautuminen muuhun käyttöön on minusta tärkein syy rakentaa lentorata, ilman Pisaraa Lentoradasta ei saada paljonkaan irti ja sen H/K - suhde on niin olematon, ettei sitä koskaan rakenneta.

Pääradan kapasiteetin vapauttaminen on lentoradan sivutuote. Jos pääradalle halutaan lisää kapasiteettia, veikkaan että siihen löytyisi halvempiakin tapoja kuin tunneli lentokentän ali. (Sivumennen sanottuna tunnelin ei tarvitse tietenkään ulottua Keravalle saakka vaan tuo lienee suunnitelmissa tilapäisenä harhautuksena paisuttamassa kustannuksia ja näin mahdollistamassa eri hankkeiden luovaa "priorisointia" ja "aikatauluttamista".) Lentoradan todellinen pihvi on siinä, että se lopultakin integroisi maan juna- ja lentoliikenneverkot yhteen kunnollisen intermodaliteetin hengessä. Sekä parantaisi suuren osan Suomea kansainvälistä tavoitettavuutta aivan olennaisesti. Nämä eivät ole triviaaleja hyötyjä vaan todellisuudessa paljon suurempia kuin sellaiset muutaman minuutin aikahyödyt, joilla perustellaan esim. koko valtakunnan moottoritiehankkeet. Tiedossahan on että YHTALI-malli on täysi susi, totaalisen vinoutunut suosimaan aikasäästöjä ja tiehankkeita. Lentorata toisi myös Helsingin keskustan ajallisesti huomattavasti lähemmäs Helsinki-Vantaan lentoasemaa kuin kehärata ikinä.
 
Pääradan kapasiteetin vapauttaminen on lentoradan sivutuote.

Tämän voi ajatella kummin päin tahansa, mutta loppujen lopuksihan sillä ei ole väliä.

Voidaan siis ajatella joko: 1) Tarvitaan kaukojunayhteys lentoasemalle. Kaupan päälle pääradan kapasiteettia vapautuu.
Tai: 2) Tarvitaan lisää kapasiteettia pääradalle. Tämä onnistuu vain rakentamalla lisäraiteita. Koska radan reuna-alueet on hyvin pitkälti rakennettu umpeen, niin halvemmaksi tulee rakentaa nämä kaksi raidetta jotain aivan muuta kautta... Vaikkapa lentokentän kautta. Kaupan päälle tulee siis lentokenttäyhteys.

Mutta tällähän ei ole väliä kummin päin tämän ajattelee, sillä A+B = B+A, kokonaisvaikutus on sama. :)
 
Tarkoitatko, että ne junat, joiden normaali kiertosuunta Pisarassa on suljettu, puikkelehtivat ratapihan kymmenen raiteen poikki ja menevät tunneliin toisesta päästä? Tuo estäisi suunnilleen kaiken liikenteen Helsinki C:lle.

Tuo täytyy joka tapauksessa tehdä, koska ne junat joko ajavat Pisaraan ratapihan poikki tai sitten kääntävät Helsingin asemalla menemällä ratapihan poikki (koska niiden täytyy päästä Leppävaaran suunnalta Tikkurilan suuntaan tai toisin päin, riippuen kumpi Pisaran raide on poikki. Ne eivät voi lähteä sinne, mistä tulivat, koska sinne ajavat jo ne Pisaran toimivan puolen junat.
 
Tuo täytyy joka tapauksessa tehdä, koska ne junat joko ajavat Pisaraan ratapihan poikki tai sitten kääntävät Helsingin asemalla menemällä ratapihan poikki (koska niiden täytyy päästä Leppävaaran suunnalta Tikkurilan suuntaan tai toisin päin, riippuen kumpi Pisaran raide on poikki. Ne eivät voi lähteä sinne, mistä tulivat, koska sinne ajavat jo ne Pisaran toimivan puolen junat.

Miten olisi ensin odottelu ja tilanteen pitkittyessä vaan matkustajien tiputtaminen lähimmälle asemalle ja odottaminen kunnes tilanne selviää? Käsittääkseni Helsingin metrossa ei ole 30 vuoteen ollut paljon junan alle hyppääjien siivoamista pitempiä katkoja muun kuin vesiputken katkeamisen aiheuttaman tulvan vuoksi. Mihin kannattaa ihan oikeasti varautua?

Vaikka paras varasuunnitelma siltä varalta, että tunneli ei olisi käytössä on vuorovälin pidentäminen ja kaupunkiradan junien kääntäminen aina päin jo Pasilassa. Pasilan ja Helsingin välillä matkustajat mahtunevat pääosin muihin juniin ja siltä osin kun eivät mahdu niin ajetaan lisäjunia Helsinki-Pasila välillä. Toki tuo ei toimi pitempänä ratkaisuna, mutta kyllähän tuollainen ratkaisu muutaman päivänkin toimisi.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös