Pori-Helsinki radasta esiselvitys

Osuus Forssa–Nummela voidaan kaiketi toteuttaa ns. TimppaTT:n känsän kautta, jos halutaan ;)
 
Noh... Vaikka TimppaTT:tä ei olekaan näkynyt täällä noin puoleen vuoteen, pidetään mieluummin keskustelut asiallisina, ettei niiltä putoa pohja, jooko? ;)
 
Osuus Forssa–Nummela voidaan kaiketi toteuttaa ns. TimppaTT:n känsän kautta, jos halutaan ;)

:lol: Mutta vakavasti ottaen, kannataako rataan ihan oikeasti tehdä mutkaa Someron kaltaisen pikkukylän kautta? Jos rata pitää välillä Forssa-Nummela jonkun paikan kautta kierrättää, niin itse valitsisin kakkostien linjauksen seuraamisen ja menisin Karkkilan kautta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ainoa syy mennä Somerolle voisi olla ratakilometrien vähentäminen, eli että tiputettaisiin Karkkila kokonaan pois ja tultaisiin Elsalle jo jossain Suomusjärven kohdalla. Se voisi olla jopa järkeväkin ratkaisu, mutta riippuu paljon maastosta ja myös Elsan nopeustasosta. Somero ja Karkkila eivät molemmat radan linjaukselle mahdu, se on selvä.
 
Henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen edut voisi yhdistää rakentamalla rata Kokemäki–Huittinen–Humppila–Forssa–Nummela–Espoo ;)

Eikö kuitenkin Kokemäki–Huittinen–Humppila–Forssa–Riihimäki ja siltä yhdysraide Turku-Toijala -radalle. Se olisi kannattavampi sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta. Riihimäki-vaihtoehto luo Helsinki-Pori -yhteyden lisäksi uuden poikittaisen henkilöjunayhteyden Turku-Forssa-Riihimäki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra, jonka varrella on useita keskisuuria kaupunkeja. Yhteys mahdollistaisi ajaa laivajunia Pietarista Turun satamaan eli mahdollistaisi uuden Pietari-Tukholma -yhteyden.

Ja ei kai Kokemäen ja Espoon välillä tavaraliikennettä olisi, Riihimäki-vaihtoehto sen sijaan loisi paremmat yhteydet Riihimäeltä Turun, Naantalin, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin satamiin, Riihimäeltähän rata jatkuu itään aina Vladivostokiin saakka. Osan Tampere-Kokemäki välin taravaliikenteestä voisi mahdollisesti tarvittaessa ajaa Tampere-Toijala-Humppila-Huittinen-Kokemäki -reittiä, joka ei olisi kovin paljoa pitempi.

Siinä missä Kokemäki–Huittinen–Humppila–Forssa–Nummela–Espoo -reitti hyödyttää vain Satakuntaa ja reitille jääviä pieniä paikkakuntia, on Kokemäki–Huittinen–Humppila–Forssa–Riihimäki -reitillä paljon muitakin hyötyjiä, joten radalla löytynee helpommin kannatusta (ja rahoitusta).
 
Riihimäki-vaihtoehto luo Helsinki-Pori -yhteyden lisäksi uuden poikittaisen henkilöjunayhteyden Turku-Forssa-Riihimäki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra, jonka varrella on useita keskisuuria kaupunkeja. Yhteys mahdollistaisi ajaa laivajunia Pietarista Turun satamaan eli mahdollistaisi uuden Pietari-Tukholma -yhteyden.

Karjaalta Hyvinkäälle kulkee Hanko-Hyvinkää-rata ja sen varrella on väkirikkaita kuntia, kuten Lohja 39855 asukasta, Vihti 28680 asukasta ja Nurmijärvi 40661 asukasta, yht. 109196 asukasta. Ei nuo kaikki radan varrella asu, mutta vaikkapa Nurmijärvellä Rajamäen pysähdys voisi palvella myös Nurmijärven kirkonkylää ja Röykän pysähdys Klaukkalaa. Vihdin kirkonkylää palvelisi parhaiten Nummelan asema. Lohjalle voisi laittaa vaikka kaksi asemaa ja näin nuo lähestulkoon lohjalaiset olisi junaliikenteen parissa. Forssan asukasluku on 17725. Hanko-Hyvinkää-ratalle on suunnitteilla sähköistys muutenkin. Ehkä parin ohituspaikan lisäys ja tasonnosto voisi olla tarpeen, mutta varmasti Lohjan kautta ajettavan yhteyden saisi paljon halvemmalla kuin Forssan yhteyden, sillä tuo rata on olemassa ja vielä sellaisessa kunnossa, että tavaraliikenne voi käyttää sitä. Tuo 109196 asukasta on enemmän kuin on Lahdessa väkeä (102805). Väkiluvut on otettu väestörekisterikeskuksen tuoreimmasta tilastosta, elokuulta 2012. Kyllä Turku-Salo-Karjaa-Lohja-Riihimäki-Kouvola-Lappeenranta-Imatra-yhteys olisi realistisempi kuin tuo Forssan kautta kulkeva yhteys. Miettii vielä nykyisiä reittejä kulkien tulevat pysähdyksen Karjaan jälkeen Kirkkonummi, Espoon keskus, Pasila (jossa junanvaihto) ja Tikkurila ennen Riihimäkeä. Kunnostettu Karjaa-Hyvinkää-rata viidellä pysähdykselläkin voisi olla hyvinkin kilpailukykyinen yhteys tuolle, kun vielä ottaa huomioon että reitti palvelee Lahden kokoista asukasmäärää.

Jos jotain rataa Porista pitää tehdä, kyllä uskoisin, että järkevämpi olisi tehdä rata Turkuun. Helsingistä kun liikennöisi Turun kautta Poriin, niin Porilaiset saisivat junayhteyden Raumalle, Uuteenkaupunkiin, Turkuun ja Saloon. Pori-Tampere-yhteyden kehittäminen myös olisi tärkeää, varsinkin jos jotenkin voisi saada matka-ajan tunnin pintaan Porista Tampereelle. Tunnin kestävä junayhteys Porista Turkuun voisi olla myöskin kovassa käytössä. Sillä eikö tuo tunnin matka-aika ole jonkin sortin kipukynnys päivittäiselle pendelöinnille. Vaikka Porista Helsinkiin vetäisi kuinka suoran yhteyden tahansa, matka kestäisi huomattavasti kauemmin. Tuosta Pori-Tampere-yhteydestä olenkin kirjoittanut aiemminkin, eikä mieli sen suhteen ole muuttunut.
 
Toisaalta venäläisiä rahdataan nykyään bussilasteittain Turkuun tekemään vuorokauden risteilytä Tukholmaan. Tarvematkailun puolesta juna ei ole mikään vaihtoehto, mutta huvimatkailussa voisi ollakin. Tämä ei tietenkään riitä perusteluksi Humppila-Forssa-Riihimäki -radalle...

---------- Viestit yhdistetty klo 10:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:41 ----------

Viimeisin muokkaaja kuukanko; Eilen kello 13:22. Syy: ylimääräiset hymiöt pois

Onko kolme peräkkäistä hymiötä "ylimääräisiä"? Itse tulkitsin asian samaan tapaan kuin kolmen huutomerkin käytön. /OT
 
Toisaalta venäläisiä rahdataan nykyään bussilasteittain Turkuun tekemään vuorokauden risteilytä Tukholmaan. Tarvematkailun puolesta juna ei ole mikään vaihtoehto, mutta huvimatkailussa voisi ollakin. Tämä ei tietenkään riitä perusteluksi Humppila-Forssa-Riihimäki -radalle...

Jos junamatka Pietarista Turkuun maksaa noin 20-30 euroa per henkilö/suunta, se voi olla vaihtoehto bussimatkailulle. Nykyhinnoittelulla juna ei ole oikein kilpailukykyinen vaihtoehto.
 
Sitten jos rata joskus toteutuu 2040-luvulla, lentomatka Pietarista Tukholmaan maksanee hunajaa.

Kyse on hintasuhteista. Miksi lentomatkustuksen ja pitkän matkan junamatkustuksen hintasuhde muuttuisi tuolla aikavälillä noin paljon? Matkan energiankulutuksessa ei ole niin suurta eroa eri kulkuvälineillä että energian hinnan nostaisi rajusti enemmän noin lyhyen matkan lentoja kuin junamatkoja. Jos ei ole varaa lentää, ei ole varaa myöskään juna- ja laivamatkustaa samalle etäisyyksille.
 
Kyse on hintasuhteista. Miksi lentomatkustuksen ja pitkän matkan junamatkustuksen hintasuhde muuttuisi tuolla aikavälillä noin paljon? Matkan energiankulutuksessa ei ole niin suurta eroa eri kulkuvälineillä että energian hinnan nostaisi rajusti enemmän noin lyhyen matkan lentoja kuin junamatkoja. Jos ei ole varaa lentää, ei ole varaa myöskään juna- ja laivamatkustaa samalle etäisyyksille.
Koska sähkö voidaan tuottaa edullisemmin kuin alati harvemmaksi öljy, josta jalostetaan lentopetrolia eli kerosiiniä.
 
Hieman pikapikaa tehtyä havainnollistusta:
poristadi.png

Eri värit kuvaavat erilaisia mahdollisia linjauksia.
Turku-Lahti -väliä ei ehkä tarvitse huomioida, koske se on toteutettavissa rakentamalla yhteensä noin kolme kilometriä kolmioraiteita Toijalaan ja Riihimäkeen tai sähköistämällä Karjaa-Hyvinkää -väli. Tietysti tuollainen Loimaa-Riihimäki -oikorata voisi olla kiva olemassa, mutta se kannattanee hoitaa omana projektinaan, kun Ri-Hki -välillä vieläpä on nytkin ongelmia ratakapasiteetin kanssa. Nummelan kautta kulkevaa ratalinjausta puoltaa sekin, että se toimisi samalla osana ELSAa, eli Espoo-Lohja-Salo -rataa, josta tosin tuolla linjauksella tulisikin ENSA. Tai sitten tuo Porista tuleva rata vedettäisiin Lohjan kautta samoista syistä, joiden takia ELSA on nähty järkevämmäksi suunnitella ELSAna kuin ENSAna.
 
Takaisin
Ylös