Pysäkit ja niiden nimet

Pysäkkien nimisekamelska sen kuin laajenee. Ei ole kovin pitkää aikaa, kun esim. Poliisikoulun pysäkkipari nimettiin uudelleen katuosoitteiden mukaan (Hervannan valtaväylä 83 & Kylmäsuonkatu).

Nyt, kun linja 14 on siirretty Lielahdessa kulkemaan uutta Turvesuonkadun pätkää Prisman ohi, niin pisti silmään tämän pätkän pysäkkien nimet. Loogisintahan olisi ollut nimetä nämä esim. nimillä "Turvesuonkatu" ja "Turvesuonkatu 2". Ehei, uusien pysäkkien nimi molempiin suuntiin on "Prisma Lielahti". (Jolin sivut eivät tuon nimisiä pysäkkejä vielä tunne, joten jos ette usko, käykää paikan päällä katsomassa ;))

Ja niin hankalaa tosiaan kun oli Hervannassa Duon kohdalla olevien pysäkkien muuttaminen vaikkapa nimelle "Duo" tai "Hervantakeskus".
 
Pysäkkien nimisekamelska sen kuin laajenee. Ei ole kovin pitkää aikaa, kun esim. Poliisikoulun pysäkkipari nimettiin uudelleen katuosoitteiden mukaan (Hervannan valtaväylä 83 & Kylmäsuonkatu).

Jos en ihan väärin katsonu, niin 27.5. oli saatu masennettua jokaiselle Sorila-Kämmenniemi välin pysäkille uudet sinikeltaiset pysäkkikyltit päreineen. Poissa olivat kuitenkin pysäkkien nimet ja numerot, liekö edes asentajat tietämässä, missä ovat ja mikä tämänkin nimi pitäisi olla. Lisäksi päreissä Teiskon suuntaan oli vain ja ainoastaan kuvaava 90 TEISKON ALUE...

Tätä sietää kyllä käydä vielä uudelleen tarkistelemassa. Tilannehan on voinut muuttua jo tuosta, jos ja kun päreiden asentajat keksivät, missä kohtaa joku linja 92 kulkee.
 
Pysäkkien nimisekamelska sen kuin laajenee. Ei ole kovin pitkää aikaa, kun esim. Poliisikoulun pysäkkipari nimettiin uudelleen katuosoitteiden mukaan (Hervannan valtaväylä 83 & Kylmäsuonkatu).

Nyt, kun linja 14 on siirretty Lielahdessa kulkemaan uutta Turvesuonkadun pätkää Prisman ohi, niin pisti silmään tämän pätkän pysäkkien nimet. Loogisintahan olisi ollut nimetä nämä esim. nimillä "Turvesuonkatu" ja "Turvesuonkatu 2". Ehei, uusien pysäkkien nimi molempiin suuntiin on "Prisma Lielahti". (Jolin sivut eivät tuon nimisiä pysäkkejä vielä tunne, joten jos ette usko, käykää paikan päällä katsomassa ;))

Ja niin hankalaa tosiaan kun oli Hervannassa Duon kohdalla olevien pysäkkien muuttaminen vaikkapa nimelle "Duo" tai "Hervantakeskus".

Vettä on virrannut Tammerkoskessa ja JOLI:n pysäkkinimipolitiikkalaiva on pikku hiljaa kääntymässä, kun tekijätkin ovat osin vaihtuneet. Myönnettäköön, että tuohon Prisma Lielahti-pysäkkinimeen oli mulla näppini pelissä: vaikka pääperiaatteena on, ettei "mainosteta" yksittäistä firmaa pysäkin nimessä, ei tuolle pysäkkiparille kerta kaikkiaan ollut muuta luontevaa nimeä.

Hervannan valtaväylä 83 & Kylmäsuonkatu on malliesimerkki pysäkkiparista, joka on nimetty matkustajan kannalta äärimmäisen epäluontevasti: jos en tuota esimerkkiä nimenomaisesti olisi monesti nostanut esille aiemmin, en tietäisi, missä joku Hervannan valtaväylä 83 tarkasti sijaitsee, enkä osaisi kyllä Kylmäsuonkatuakaan yhdistää ihan heti Herwoodiin.
 
Vettä on virrannut Tammerkoskessa ja JOLI:n pysäkkinimipolitiikkalaiva on pikku hiljaa kääntymässä, kun tekijätkin ovat osin vaihtuneet. Myönnettäköön, että tuohon Prisma Lielahti-pysäkkinimeen oli mulla näppini pelissä: vaikka pääperiaatteena on, ettei "mainosteta" yksittäistä firmaa pysäkin nimessä, ei tuolle pysäkkiparille kerta kaikkiaan ollut muuta luontevaa nimeä.

Hyvä näin, että käytäntö on järkiintymään päin. Ainoa, mitä tässä itse etäisesti haen, että käytäntö olisi nimemisissä yhtenäinen, eikä mentäisi "tuuliviirinä" nimeämään toisaalle toisella tavalla ja jonnekin muualle taas eri periaatteella.
 
Hengissä olevan firman nimen käyttö on hieman arveluttavaa. Joku Valmet voi yhtäkkiä muuttaa nimensä Metsoksi ihan vaan jonkin Helsingin Pörssissä tapahtuneen jutun takia. Jos Lielahden Prisman lähellä ei ole nimettyä maastokohtaa, puoltaa nimi paikkaansa.

"Oskarinhovi" olisi paljon osuvampi nimi Teiskontien itäpään pysäkkiparille, kuin nykyinen Isenäisyydenkatu nn, josta yksilöivä loppuosa ei edes mahdu näyttötauluun. Onhan toisessa päässä keskustaa Tuulensuu.

Pysäkkipäreestä pitäisi selvitä, pääseekö keskustaan vai laidalle. Yksinkertaistettu Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Ruoveden, Tampereen, (Teiskon?), tai Ylöjärven vaakunan kuva-aihe olisi hyvä. Ensimmäisen vastaantulevan keskustaajaman mukaan.
 
Hengissä olevan firman nimen käyttö on hieman arveluttavaa. Joku Valmet voi yhtäkkiä muuttaa nimensä Metsoksi ihan vaan jonkin Helsingin Pörssissä tapahtuneen jutun takia. Jos Lielahden Prisman lähellä ei ole nimettyä maastokohtaa, puoltaa nimi paikkaansa.
Totta näin, mutta joku Turvesuonkatu 2 ei ole ollenkaan hyvä nimi, koska ihmisillä ei välttämättä ole mitään käsitystä, mistä päästä Turvesuonkadun tai minkään kadun numerointi alkaa. Varsinkin, kun toisella puolella katua pysäkin nimi on jotain ihan muuta.

Ja onhan Pispalassakin pysäkki nimeltä Pulteri… ;)

Toisaaltahan voidaan ajatella, että tietyt nimet, kuten Sarvis tai Valmet jäävät elämään alueella, edelleenkin puhutaan Lokomon alueesta vaikka firma kuuluu nykyisin Metso-konserniin. Finlayson ja Tampella tunnetaan ehkä jo paremmin kaupunginosina kuin teollisuuslaitoksina, ainakin nuorimpien tamperelaissukupolvien kielenkäytössä.

"Oskarinhovi" olisi paljon osuvampi nimi Teiskontien itäpään pysäkkiparille, kuin nykyinen Isenäisyydenkatu nn, josta yksilöivä loppuosa ei edes mahdu näyttötauluun. Onhan toisessa päässä keskustaa Tuulensuu.
Tuulensuu on vakiintunut nimi, jolla viitataan itse Tuulensuu taloa suurempaan alueeseen, jolla ainakin itse käsitän Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteysalueen naapurikorttelit, rajana Hallituskatu, Näsilinnankatu ja Kauppakatu.

Oskarinhovi taas on joku entinen funkisrakennuksen yläkerroksen liikehuoneistossa toiminut menomesta, jossa nykyään toimii kirppari, vai toimiiko se taas Oskarinhovina? En minä ainakaan koskaan siellä ole käynyt, eikä nettilähteistä ota selvää onko se enää edes olemassa vai ei. Minulle ja monille muille se ympäristö on Sammon aukiota, joka lukee myös kartalla ja on Tampereen liikenteellinen origo, hotspot eli nollapiste maanteiden kylteissä.

Pysäkkipäreestä pitäisi selvitä, pääseekö keskustaan vai laidalle. Yksinkertaistettu Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Ruoveden, Tampereen, (Teiskon?), tai Ylöjärven vaakunan kuva-aihe olisi hyvä. Ensimmäisen vastaantulevan keskustaajaman mukaan.
En usko, että kryptinen vaakuna kertoisi satunnaiselle matkustajalle tietoa, että mennään nimenomaan ko. kunnan keskustaan. Itse tulkitsisin vaakunan pikemminkin tariffitunnuksena: "ahaa, täällä sovelletaan Tampereen taksaa". Ts. vaakunalla ei vähennetä yhtään "meneeks tää Keskustorille"-kyselyä.

Koska samalta pysäkiltä voi lähteä linjat eri suuntiin, kuten pysäkeiltä Kuokkamaantie 14 ja 17, täytyisi tunnus laittaa kunkin linjan omaan päreeseen. Siksipä voisi harkita merkintätapaa, jossa määräaseman alapuolella lukisi Keskustori tai Tampere, mikäli siltä pysäkiltä pääsee Keskustorille. Ongelmaksi vain tulevat linjat, joilla määränpäitä on jo valmiiksi tarpeeksi.
 
... täytyisi tunnus laittaa kunkin linjan omaan päreeseen...

Nimenomaan linja- eikä pysäkkipäreeseen. Ilmaisin ajatukseni epäselvästi.

Taajama-liikennemerkin kuva-aihe, jossa on taajaman nimen lyhennys olisi suurimmalle osalle kansaa ymmärrettävä.

Sekin auttaisi, jos Keskustorille vievän linjan päre olisi keltainen, ja muut päreet edelleen valkoisia.

"Meneeks tää Keskustorille" toistuu muutaman kerran viikossa, vaikka pysäkissä ja autossa lukisi isoilla kirjaimilla "KESKUSTORI", eikä mitään muuta.

Paras tähän mennessä on seuraava Lielahdessa käymäni keskustelu:
(Linjakilpi: [7 KESKUSTORI] )
Kuljettaja: "Päivää. Tämä vuoro päättyy Keskustorille"
Sisään pyrkivä matkustaja: "Meneeks tää Keskustorille"
K: "Kyllä"
M: "Niin, mutta meneeks tää Keskustorille?"
K: "Kyllä, tää menee Keskustorille"
M: "Tuleeks tähän pysäkille semmosta autoa, jolla pääsee Keskustorille?"
K: "Kyllä tulee, mutta tälläkin pääsee"
M: "Mää meen sillä sitten" (Poistuu autosta)
K: "Kiitos nyt kuitenkin"
 
Sekin auttaisi, jos Keskustorille vievän linjan päre olisi keltainen, ja muut päreet edelleen valkoisia.

"Meneeks tää Keskustorille" toistuu muutaman kerran viikossa, vaikka pysäkissä ja autossa lukisi isoilla kirjaimilla "KESKUSTORI", eikä mitään muuta.

Alkaa olla vähän "tikusta asiaa" -linjalla. Tuskin satunnaiskäyttäjä jaksaa alkaa tankkaamaan päreitä (tai varsinkaan niiden tulkintaohjeita) vaikka niihin mitä lisäinfoa teippailtaisiin, eikä kuskikaan varmaan liikaa rasitu vaikka pari kertaa viikossa asiakkaiden (itsestäänselviinkin) kysymyksiin vastailee.
 
Tilanne, jossa samalta pysäkiltä mennään sekä keskustaan että pois päin keskustasta on erittäin epätoivottava. Silloin syntyy sekaannuksia. Linjastoa tulisi rationalisoida niin, että tällaisia pysäkkejä ei kertakaikkiaan ole.

Järkevä käytäntö olisi sellainen, jossa pysäkkitolpassa on pysäkin nimi (sama kumpaankin suuntaan, eri puolilla katua) ja sen alla suunta (esim. nuolisymboli + "keskustaan / to city centre" -- tai sitten "länteen / westbound", "itään / eastbound", "pohjoiseen / northbound", "etelään / southbound"). Näiden alla olisi sitten linjat yksitellen tyyliin "16 Lentävänniemi".

Vaihtoehtoisesti voisi tietenkin ajatella suuntaa ilmaistavan nuolisymbolilla + taajaman nimellä, esim. "Tampere keskusta / city centre", "Lempäälä", "Kangasala", "Pirkkala", "Nokia", "Ylöjärvi" tai Pispalassa "Nokia / Ylöjärvi". Tämä ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertainen kuin ilmansuuntiin perustuva kyltitys, koska se edellyttäisi että matkustaja tuntee koko Tampereen kaupunkiseudun pääpiirteissään. Ei hyvä turistin kannalta.

Kyltityksen luettavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Käytännössä pitäisi siirtyä suuraakkosista normaaleihin pienaakkosiin, jotka ovat tutkimusten mukaan helpommin luettavissa. Ja oikeastaan koko hankalasti ylläpidettävästä päresysteemistä voisi harkita siirtymistä kohti yhtä isoa laminoitua pysäkkitolppajulistetta, joka tulostettaisiin kokonaisena etukäteen muualla ja vain pujotettaisiin pidikkeeseensä pysäkillä. Tämä säästäisi kovasti työtunteja muutosten teossa ja sitäpaitsi vahingoittuneen opasteen tilalle saataisiin uusi nopeasti ja helposti.

---------- Viesti lisätty kello 16:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:04 ----------

Alkaa olla vähän "tikusta asiaa" -linjalla. Tuskin satunnaiskäyttäjä jaksaa alkaa tankkaamaan päreitä (tai varsinkaan niiden tulkintaohjeita) vaikka niihin mitä lisäinfoa teippailtaisiin, eikä kuskikaan varmaan liikaa rasitu vaikka pari kertaa viikossa asiakkaiden (itsestäänselviinkin) kysymyksiin vastailee.

Siis juuri niitä päreitähän satunnaismatkustaja tavaa. Jos on pakko kysyä niin se on jo stressin aihe sinänsä. Varsinkin kun bussiliikenteessä ilman pysähtymismerkkiä bussi painaa tuhatta ja sataa ohi, kun vähänkin epäröivä matkustaja jää seuraavan puolen tunnin ajaksi odottamaan seuraavaa vuoroa.

Voin sanoa että itsellekin on aika stressaavaa yrittää kaukaa tavata linjakyltistä että onko lähestyvä bussi se oikea. Jotkin opasteet ovat niin himmeitä että kesäauringossa tekstistä saa selvää vasta kun se bussi ajaa jo ohi. Varsinkin Pispalantorin pysäkin kohdalla länteen mennessä, missä ei-pysähtyvät bussit näyttävät ajavan ohi koko pysäkkilenkistä. Milläs saat sellaisen pysähtymään kun vasta kohdalla huomaat että tuohon pitäisi päästä ja bussi onkin jo keskikaistalla teräskaiteen takana? Ei ole asiakasystävällistä tällainen... :frown:
 
Tuohon Pispalantorin pysäkin ohi ajamiseen on syynsä liikennesuunnittelussa. Jos ruuhka-aikana tuonne pysäkille ajat, niin pysäkin jälkeen on suunnittelija lyönyt kolmion, jonka ansiosta saat pahimmillaan useamman minuutin odottaa rakoa länteen suuntaavaan liikenteeseen ennenkuin pääsee jatkamaan matkaa. Tamperelainen autoilijahan ei tilaa vapaaehtoisesti anna. Mitään järkevää perustetta tälle kolmiolle en ole keksinyt kuin kiusanteko. Nykyisellä infojärjestelmällä pystyisi kyllä niin haluttaessa tekemään tuolle jotain.

Itse pyrin tuon pysäkin kohdalla hiljentämään sen verran vauhtia, että pysäkillä odottavat ehtivät tavaamaan, mitä kilvessä oikein seisoo.
 
Tuohon Pispalantorin pysäkin ohi ajamiseen on syynsä liikennesuunnittelussa. Jos ruuhka-aikana tuonne pysäkille ajat, niin pysäkin jälkeen on suunnittelija lyönyt kolmion, jonka ansiosta saat pahimmillaan useamman minuutin odottaa rakoa länteen suuntaavaan liikenteeseen ennenkuin pääsee jatkamaan matkaa. Tamperelainen autoilijahan ei tilaa vapaaehtoisesti anna. Mitään järkevää perustetta tälle kolmiolle en ole keksinyt kuin kiusanteko. Nykyisellä infojärjestelmällä pystyisi kyllä niin haluttaessa tekemään tuolle jotain.

Veikkaan että lain kannalta tuo ei ole pysäkkitasku vaan erillinen lenkki ja siispä tavallinen risteys. Kolmio lienee laitettu tarkentamaan tätä. Tosin henkilöauton ratista katsoen pelottaa silti aina että josko se bussi sieltä kuitenkin tunkee päälle kolmiosta huolimatta. Väkisinkin painaa vähän jarrua tuossa kohtaa jos sattuu olemaan bussi lähdössä pysäkiltä.

Ilman kolmiota paikka olisi vielä epäselvempi, koska todennäköisesti lain mukaan etuajo-oikeus ei silti koskisi bussia, mutta katutilan järjestelyn ulkoasu antaisi implisiittisesti ymmärtää että kenties kuitenkin koskisi. Tuossa rysähtelisi todella paljon. Ja kolmion sijoittaminen suoraan kadun keskellä jatkuvalle henkilöautokaistalle vasta epäselvää olisikin.

Tässä ei kertakaikkiaan ole nykyjärjestelyllä mitään hyvää ratkaisua pelkillä kolmioilla toteutettavaksi. Muuten täytyy tosin sanoa, että jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta nuo kaidejärjestelyt ja keskikoroke tuovat paljon lisäturvaa eli vaikka järjestely on eräältä kannalta katsottuna epäonnistunut niin ei se yksinomaan huono silti ole.
 
En tiedä, onko Pispalantorin pysäkkilenkin lopussa ilmaisin, joka vaihtaa liikennevalon punaiseksi. Jos ei ole, sellainen pitäisi kiireesti asentaa.

Olen saanut esimiehiltäni ohjeen, että Pispalantorin pysäkin kohdalla ajetaan suoraan vain, jos pysäkillä varmasti ei ole ketään. Muutaman kerran olen poikennut pysäkillä kaljaveikkoja morjenstamassa. Onneksi se ei ole vakituinen kaljottelupaikka sateellakaan.

Lielahdenkadun pysäkeillä Keskustorin kysyminen on yleistä ja ymmärrettävää, koska matkustaja ei halua Ylöjärvelle kääntyvän bussin kyytiin. Ei niitä kovin monta siitä mene, mutta mistä sen tietää. Moni ei aikoinaan noussut viiskymppiseen, kun oletti, että Höytämö voi olla Ylöjärvellä. En minäkään tiennyt, missä Höytämö on, ennen kuin aloin ajamaan viiskymppistä.
 
Tässä ei kertakaikkiaan ole nykyjärjestelyllä mitään hyvää ratkaisua pelkillä kolmioilla toteutettavaksi. Muuten täytyy tosin sanoa, että jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta nuo kaidejärjestelyt ja keskikoroke tuovat paljon lisäturvaa eli vaikka järjestely on eräältä kannalta katsottuna epäonnistunut niin ei se yksinomaan huono silti ole.

Totta sinällään. Itsekään en lakia sen tarkemmin tunne, mutta voisin ajatella niin, että ilman kolmiota tuo voitaisiin tulkita tasa-arvoiseksi risteykseksi, mikä kyllä kieltämättä aiheuttaisi rytinää enemmän kuin yhden päivän tarpeiksi.

Nykyjärjestelyyn voisi kyllä saada helpotusta nykyisen, vielä osittain kehitteillä olevan infojärjestelmän kautta asentamalla tähän risteykseen liva-etuudet. Esimerkiksi näin:

Kun bussi lähestyy pysäkkiä, valoristeys tunnistaa tämän ja ilmoittaa siitä vilkkuvalla led-valolla. Tämän jälkeen olisi 15-20 sekunnin viive, jonka jälkeen kaikkien länteen päin ajavien (ja Tahmelan viertotien suunnasta tulevien) valot vaihtuisivat punaisiksi. Auto poistuessaan taskusta kuittaisi tämän etuuden, ja valot jatkaisivat normaalia toimintaansa. (Kolmion kärkeen voisi myös asentaa vilkkuledin kertomaan etuudesta, mutta en mene takuuseen, salliiko laki tällaista toimintatapaa, vrt. jokerivalot.)

Tuo 15-20 sekunnin viive mahdollistaisi sen, että risteyksen pystyisi ohittamaan myös käymättä pysäkillä, eikä tuo etuus tässä tapauksessa aktivoituisi turhan takia.
 
Oikean bussin pysäyttäminen jos ei näe kunnolla kylttiä on muuten pyörinyt mielessäni pidempään ongelmana johon olisi löydettävä teknologiapohjainen ratkaisu.

Jos ajatellaan case-esimerkkinä tuota Pispalantorin pysäkkiä (tai Helsingissä esim. Ruoholahden Länsiväylän suuntaan menevää pysäkkiä), josta parhaimmillaan menee jopa viisi bussia letkassa, niin oikean pysäyttäminen vaatii pahimmillaan melkoisia pinnistelyjä, erityisesti jos ajavat keskikaistaa ohi ellei käsi nouse riittävän ajoissa.

Ensimmäinen askel olisi että tuonne pitäisi saada reaaliaikainen pysäkkinäyttö. Osaisi edes vähän varautua missä järjestyksessä ne bussit sieltä tulevat. Järjestyshän ei ole välttämättä aina sama kun eri linjojen bussit voivat mennä toistensa ohi kun yksi pysähtyy pysäkille.

Tilannetta parantaisi jos pysäkkinäytön yhteyteen sijoitettaisiin hissinpainikkeiden kaltaiset numeropainikkeet. Pysäkkinäytöllä näkyisi seuraavana tulevat vuorot ja jokaisen kohdalla järjestysnumero. Esimerkiksi linja 26 Haukiluomaan sijalla 1 ja 25 Kaarilaan sijalla 2 jne. Kun linjan 26 bussi ohittaisi pysäkin, linjan 25 vuoro siirtyisi sijalle 1 jne. Jos haluaa että 26 pysähtyy niin painaa numeropainiketta 1, jos taas haluaa nousta 25:een, painaa nappia 2. Pysäkkinäytössä rupeaisi esim. linjanumero vilkkumaan sen merkiksi että pyyntö on rekisteröity. Kadun suuntaan olisi toisenlainen näyttö, joka kertoisi saapuville busseille minkä bussien toivotaan pysähtyvän. Tämä voisi olla vaikkapa jo heti Pispalan kirkon jälkeen, hyvissä ajoin. (Vaihtoehtoisesti tieto voitaisiin näyttää autojärjestelmän kautta, mutta tuo olisi varmaan teknisesti vaikeampi toteuttaa.) Näin oikea bussi saataisiin helposti pysähtymään pysäkille.

Jos haluttaisiin palvella kunnolla myös näkövammaisia, pitäisi pysäkkikatoksen näyttölaitteeseen integroida vielä jatkuvasti pyörivä puhetiedotus: "Linja 26 Haukiluomaan, paina YKSI. Linja 25 Kaarilaan, paina KAKSI. --- Linja 26 Haukiluomaan PYSÄHTYMISPYYNTÖ REKISTERÖITY. -- Linja 26 Haukiluomaan LÄHESTYY..." Kun napeissa olisi vielä braillella numerot, näkövammainenkin pystyisi niitä painamaan.

Toki joka pysäkkiä ei voitaisi investoinnin suuruuden vuoksi varmaankaan näin varustaa mutta kenties keskeisimmät ja ruuhkaisimmat pysäkit ainakin. Ja sellaiset joista ajaa erittäin moni linja tiheällä vuorovälillä.
 
Takaisin
Ylös