Raide-Jokeri

Tietääkö kukaan, tullaanko kantakaupungin raitioteiden ja Raide-Jokerin välille rakentamaan yhdysraidetta jossain vaiheessa? Onhan tuo hassua, että kahdessa kohtaa järjestelmien raitiotiet ovat lähellä toisiaan, mutta niiden välillä ei ole kummassakaan kohdassa raideyhteyttä. Nyt esimerkiksi joudutaan miettimään, minne sijoitetaan mikäkin huoltokone sen sijaan että huoltokoneet voisivat liikkua joustavasti järjestelmien välillä.

Vihdintien pikaratikka tulee yhdistämään Jokerin kantakaupungin verkkoon, mutta siihen on kyllä aika pitkä aika
 
Mutta jäin käsitykseen jo keväällä että banaanilla hoidetaan, koska jo silloin puhuttiin sen tulosta (mikä ihmetytti koska ainakin kantaverkolla banaani käyttää eri vaihteenkääntöjärjestelmää/silmukkaa joita ei raidejokerille asennettu)

Eipä kai sen banaanin tarvitse vaihteita pahemmin kääntää. Kääntyykös päättäreiden vaihteet kauko-ohjauksena tarvittaessa? Raudalla ainakin.

Ei kai (tässä kuukauden aikana) kolaroituja vaunuja ole vieläkään saatu korjattua?

En tiedä onko, mutta ei tuo kovin yllätä.

Artic on suunniteltu niin, että peltikolhujen korjausaika mitataan tunneissa. Pellit irti ja uudet kiinni. Mutta se on tietysti teoriaa. Jotta se siirtyisi käytäntöön, tarvitaan tilaajalta aika paljon ymmärrystä ja vaatimisosaamista. Onko varaosia toimitettu rinnan vaunujen kanssa, vai tulevatko ne kaikki lopuksi, kun koko sarja on valmis? Onko varaosia tilattu riittävästi? Onko korjausprosessi osattu ennalta hioa sujuvaksi? Tyypillisesti kolarikorjaukset maksaisi tämänkaltaisessa yhteistyössä PSKL ja suorittaisi Skoda, mutta se vaatii sujuvan prosessin. Kuka päättää, mitä korjataan ja miten? Millaisista aikatauluista on sovittu, eli miten nopsaan Skoda on velvollinen tekemään sen korjauksen? Ja ennen kaikkea tietysti tosiaan se, onko ymmärretty tilata sinne hyllyyn riittävästi varaosia.

Siinä suistuneessa vaunussa oli telivaurioita. Nyt en tiedä, mitä tuo käytännössä tarkoittaa, mutta aika usein tuollainen voidaan hoitaa vaihtamalla se teli ja korjaamalla sitten rauhassa se irrotettu teli. Mutta onko niitä vaihtotelejä jo "hyllyssä"?

Onhan tuo hassua, että kahdessa kohtaa järjestelmien raitiotiet ovat lähellä toisiaan, mutta niiden välillä ei ole kummassakaan kohdassa raideyhteyttä.

Loppui rahat kesken. Kyllä sellainen piti tulla, mutta kun piti pysyä budjetissa. Mun ratkaisu tuohon tietysti olisi rakentaa se erillisrahoituksella heti perään, mutta eipä ole virkamiehet ihan yhtä luovia kuin minä, ei edes, vaikka kovasti ajatustani heille tarjosin.

Sen sijaan nyt käytetään 15 000 000 puolen kilometrin ratikkaraidepätkään Mellunmäen metroasemalla. Sitä en ymmärrä ollenkaan. Jos Vantaa sellaisen haluaa, niin maksaa ihan itse. Ja vaikka Helsinki maksaisikin, niin miten siitä saadaan tuollainen hinta? Tuollaisia rahoja jos on käytettävissä, niin olisi voinut tehdä Oulunkyläntielle sen yhdysraiteen mieluummin.
 
Eipä kai sen banaanin tarvitse vaihteita pahemmin kääntää. Kääntyykös päättäreiden vaihteet kauko-ohjauksena tarvittaessa? Raudalla ainakin.

Eihän se pääse raitiotieverkolla kääntymään silloin tai edes verkolta varikolle. Toinen vaihtoehto että liikenteenohjauskeskus luo sinne virtuaalisen ratikan baananiksi banaanin pyytäessä vaihtoa radion välityksellä, tuo kuitenkin aiheuttaisi merkittävästi viivettä tiheästi liikennöivälle linjaliikenteelle. Tämä siis jos vaihteenkääntäjää ei banaaniin ole hankittu. Pasilan uusillekin kiskoille tehtiin banaanille vanhempaa kiskojen kääntötekniikkaa.

Sähköisiä vaihteita ei saa kääntää raudalla normaalitilanteessa, koska ovat sähköisesti lukittuvia ja kääntöraudalla lukitus saattaisi mennä rikki.

Loppui rahat kesken. Kyllä sellainen piti tulla, mutta kun piti pysyä budjetissa. Mun ratkaisu tuohon tietysti olisi rakentaa se erillisrahoituksella heti perään, mutta eipä ole virkamiehet ihan yhtä luovia kuin minä, ei edes, vaikka kovasti ajatustani heille tarjosin.




Tähän en oikein usko koska projekti jäi reippaasti alle budjetin. Todellisuudessa jos se oltaisiin päätetty rakentaa johonkin se oltaisiin tehty. Kaupungilla on ollut ilma piiri etteivät halua sekoittaa kahta eri raitiotie tekniikkaa. Onhan noissa merkit eri, liikennevalot ja sähköjärjestelmät.
 
...miten lumenpoisto aiotaan suorittaa linjan 15 reitillä, noillako?

Jokerillehan ei muistettu tilata työvaunua, joten sinne on nyt siirretty kahdesta banaanista se toimiva. Mutta kun siinä on harjateli erikseen, niin eihän sitä saada päätepysäkillä siirrettyä toiseen päähän. Eli banaanilla voi hoitaa hionnat ja lehtikelit, muttei kaiketi lumenpoistoa.

Mä olen ajatellut, että ne pelksit ovat sellainen muutaman päivän juttu, joka hoidetaan sitten juuri ennen liikenteen alkua, ettei niitä ehditä liikaa särkeä ennen kuin liikenne on vielä edes alkanut. Samoin pysäkkikilvet tuskin kauaa kestää saada katolle.
Windhoffin hioma- ja harjavaunu on yksisuuntainen työvaunu, vaikka siinä onkin ohjaamo myös peräpäässä. Vaunuthan on suunniteltu kaupunkiraitioteille, jossa ei koskaan ajeta perä edellä. Puolenvaihtoraiteitakin on vain kaksi, TH ja VH.

Takaohjaamo on peruuttamista varten, eikä vaunua ole tehty niinku kaksisuuntaista ajoa silmälläpitäen. Ja on yksi virroitin, etupäässä. Ehkä Windhoffin alla oleva hiomateli toimii moitteetta myös peruuttaessa, en tiedä. On kuitenkin aikamoinen matka ajaa Jokeri-rata toiseen suuntaan takaperin.

Ja miksi puhutaan että toinen Windhoff seisoo osien puutteen takia? Niitähän saa kun vain tilaa osat tehtaalta ja maahantuoja (Algol) ne toimittaa.

Jokeri-radan lumenaurauksesta vielä sen verran että Vignol-pölkkyradalla ei aurausta juurikaan tarvita. Mutta urakiskoiset katuosuudet ovat yhtä hankalia kuin kaupunkiraitioillakin ja ne vaatisivat lumenpoistoa, mutta ei sellaista soheltamista pyöräkuormaajilla kuin keskustaradoilla. Saapa nähdä kuinka kamalaan kuntoon nyt komeat Jokerin nurmiradat menevät ensi talven jälkeen kun kaikenkarvaiset pyöräkuormaajat ovat leveine traktorinrenkaineen ne survoneet mutavelliksi. Tietysti jos olisi hankittu kiskopyöräiset aurauskoneet niin ei olisi huolta, mutta kun nyt ei sellaisia liene tilattu.
 
Mistä lähtien? Jos ei olisi haluttu sekoittaa (vai pitäisikö sanoa yhdistää), niin silloinhan olisi Jokeri tehty normaaliraiteella.

Lähtien näistä pikaratikoista. Toki kantakaupungin verkkoa ollaan muuttamassa pikaratikka ystävällisemmäksi, mutta muutoksissa ei ole pidetty kiirettä. Laajasalon ratikka pakottaa käytännössä sekoittamaan nuo.
 
Eihän se pääse raitiotieverkolla kääntymään silloin tai edes verkolta varikolle.

Millä verkolla? Sehän on yksi suora linja päästä päähän. :)

Tähän en oikein usko koska projekti jäi reippaasti alle budjetin. Todellisuudessa jos se oltaisiin päätetty rakentaa johonkin se oltaisiin tehty. Kaupungilla on ollut ilmapiiri etteivät halua sekoittaa kahta eri raitiotietekniikkaa. Onhan noissa merkit eri, liikennevalot ja sähköjärjestelmät.

Mun kertomani perustuu keskusteluun tuon hankkeen kanssa työskennelleen suunnittelijan kanssa. Tämä oli sitä aikaa, kun kustannusarvio oli pompannut edellisestä aika reippaasti ylöspäin, ja allianssia ei joko ollut vielä perustettu tai sitten sen kanssa neuvoteltiin siitä hinnasta.

Nämä budjetin alle jäämisethän on sikäli määrittelykysymyksiä, että jokerille on esitetty erilaisia hintoja jo 1990-luvulta saakka. Viimeinen, lukkoonlyöty hinta, joka sitten alitettiin, oli reippaasti enemmän kuin sitä edeltänyt arvio, jonka perusteella rakentamisesta päätettiin. Oli kovasti paineita saada sitä korotettua hintaa prässättyä alaspäin. Näinhän on ollut tapana. Sen takia sieltä sitten karsittiin kaikenlaista.

Vantaallahan on ihan sama juttu, hinta nousi vikassa iteraatiossa aivan hirveästi ja se ikään kuin ratkaistiin väittämällä, että myös tulopuoli nousi ihan yhtä hirveästi. Eihän sitä oikeasti kukaan usko, mutta näennäisesti kaikki säilyttivät kasvonsa ja hanke etenee. Sitten se aikanaan valmistuu ja kiitellään, että allianssimalli säästi rahaaa, kun budjetti alittui. (Olen sinänsä kyllä ihan allianssimallin kannalla, siinä on paljon hyvää, mutta ei sekään täydellinen ole.)
 
Jokeri-radan lumenaurauksesta vielä sen verran että Vignol-pölkkyradalla ei aurausta juurikaan tarvita. Mutta urakiskoiset katuosuudet ovat yhtä hankalia kuin kaupunkiraitioillakin ja ne vaatisivat lumenpoistoa, mutta ei sellaista soheltamista pyöräkuormaajilla kuin keskustaradoilla. Saapa nähdä kuinka kamalaan kuntoon nyt komeat Jokerin nurmiradat menevät ensi talven jälkeen kun kaikenkarvaiset pyöräkuormaajat ovat leveine traktorinrenkaineen ne survoneet mutavelliksi. Tietysti jos olisi hankittu kiskopyöräiset aurauskoneet niin ei olisi huolta, mutta kun nyt ei sellaisia liene tilattu.

Viime talvena ainakin meni kaivuri jossa edessä harja kiskoilla sellaisilla teräspyörillä, heitti sitten aina kaikki lumet pyörätielle kun lensi....
Pysäkkien kohdat missä laatat vedettiin isolla kauhakuormajalla mutta ei niitä näkynyt muilla kohdin... ainakin Ogelissa viherraide mahtavassa kunnossa nyt kun korjattiin alkukesällä
 
Viimeksi muokattu:
Millä verkolla? Sehän on yksi suora linja päästä päähän. :)

En tiedä oliko tänä kysymys mutta verkolla tarkoitin linjaosuutta. Koeajoissa usean kerran meinasi kuljettaja unohtaa pyytää vaihdetta varikolle. Jos vaihdetta ei pyydetä niin raitiotieverkolta varikollehan ei pääse.

Tosin päättäriltäkään ei vaihdeopastin anna ajolupaa jos ei pyydä vaihdetta (vaikka ei raidetta vaihdetakkaan). Ellei tuo ole muuttunut kesän aikana :)
 
Nämä budjetin alle jäämisethän on sikäli määrittelykysymyksiä, että jokerille on esitetty erilaisia hintoja jo 1990-luvulta saakka. Viimeinen, lukkoonlyöty hinta, joka sitten alitettiin, oli reippaasti enemmän kuin sitä edeltänyt arvio, jonka perusteella rakentamisesta päätettiin. Oli kovasti paineita saada sitä korotettua hintaa prässättyä alaspäin. Näinhän on ollut tapana. Sen takia sieltä sitten karsittiin kaikenlaista.

Olivatko yhdysraiteet missään vaiheessa osa sitä budjettia, joka nousi? Vaunut ja varikkohan olivat erillään budjetista, ja yhdysraiteethan olisivat olleet vaihtoehto koko kaluston pidolle Roihupellossa, mikä ei olisi enää säästänyt mitään Koskelan ollessa täynnä. Eli isomman varikon vaihtoehto Roihupellossa oli Koskelan laajennus sekä yhdysraiteet. Ja lisäksi ne olivat vaihtoehtona ajoittaisille siirroille kantakaupungin verkolle, missä taas kumirengastoimitusten hintaa mitataan kymmenissätuhansissa eikä miljoonissa, kuten yhdysraidetta. Vihdintien ratikan yleissuunnitelun alkaminen samoihin aikoihin hankesuunnitelman päivityksen kanssa nyt oli viimeinen niitti.
 
Vaunut ja varikkohan olivat erillään budjetista, ja yhdysraiteethan olisivat olleet vaihtoehto koko kaluston pidolle Roihupellossa, mikä ei olisi enää säästänyt mitään Koskelan ollessa täynnä. Eli isomman varikon vaihtoehto Roihupellossa oli Koskelan laajennus sekä yhdysraiteet.

Toisaalta länsipäästä on lyhyempi matka Koskelan hallille kuin Roihupellon hallille (Oulunkylän asemalta 1.8 km vs 6.2 km), joten henkilökuntakustannuksia säästyy sellaisten vaunujen osalta, jotka siirretään länsipäästä varikolle.
 
Toisaalta länsipäästä on lyhyempi matka Koskelan hallille kuin Roihupellon hallille (Oulunkylän asemalta 1.8 km vs 6.2 km), joten henkilökuntakustannuksia säästyy sellaisten vaunujen osalta, jotka siirretään länsipäästä varikolle.

Jossitellaan lisää:
Espooseenhan piti tulla Laajalahteen Turunväylän eteläpuolelle seisontavarikko (varikko ilman huolto/korjauspalveluita). Tuosta muistan nähneeni ajokaavionkin vaihtoehdosta jossa tuo varikko olisi ollut olemassa. Sijoituspaikka siis olisi ollu Turunväylän eteläpuolella ja kehän länsipuolella juuri radan itäpuolella kun rata lähtee nousemaan kohti turunväylän ylitystä
 
Siirtyykö kaikki vaunut länsipäästä sitten aina Roihupellon hallille yöksi?

Siirtyy. Vika tulee sisään noin tuntia ennen kuin eka lähtee ulos.

En tiedä oliko tänä kysymys mutta verkolla tarkoitin linjaosuutta. Koeajoissa usean kerran meinasi kuljettaja unohtaa pyytää vaihdetta varikolle. Jos vaihdetta ei pyydetä niin raitiotieverkolta varikollehan ei pääse.

Tosin päättäriltäkään ei vaihdeopastin anna ajolupaa jos ei pyydä vaihdetta (vaikka ei raidetta vaihdetakkaan). Ellei tuo ole muuttunut kesän aikana :)

Varmaan noin, mutta ei noi ole varsinaisesti mitään esteitä banaanin käytölle, yhteys lokkiin vaan ja tie auki. Tietysti, jos se bansku sinne jää pysyvästi, pitäisi hoitaa vaihdeasia sujuvammaksi, mutta nythän tuo oli hätäratkaisu. Tuonne tarvittaisiin oma työvaunu.

Olivatko yhdysraiteet missään vaiheessa osa sitä budjettia, joka nousi? Vaunut ja varikkohan olivat erillään budjetista, ja yhdysraiteethan olisivat olleet vaihtoehto koko kaluston pidolle Roihupellossa, mikä ei olisi enää säästänyt mitään Koskelan ollessa täynnä. Eli isomman varikon vaihtoehto Roihupellossa oli Koskelan laajennus sekä yhdysraiteet. Ja lisäksi ne olivat vaihtoehtona ajoittaisille siirroille kantakaupungin verkolle, missä taas kumirengastoimitusten hintaa mitataan kymmenissätuhansissa eikä miljoonissa, kuten yhdysraidetta. Vihdintien ratikan yleissuunnitelun alkaminen samoihin aikoihin hankesuunnitelman päivityksen kanssa nyt oli viimeinen niitti.

Nyt en muista, millainen ajatus missäkin vaiheessa oli, mutta mun mielestä ei kyllä tarkoitus ollut säilyttää jokerin kalustoa Koskelassa, vaan (kustannusten vuoksi pois karsitulla Laajalahden varikolla ja) Roihupellossa. Oulunkyläntielle sitten yhdysraide ihan vain satunnaista käyttötarvett varten.
 
Katoksista puuttuu pleksejä, erilaisia opasteita puuttuu pysäkeiltä, kaikenlaista pientä. Aivan viime aikoina on alettu asentaa keskeisille pysäkeille niitä isokokoisia näyttöjä.
Ja aivan viime päivinä on paljon puhuttuja pleksejäkin ilmestynyt joillekin pysäkkikatoksille. Su 1.10. havaittuja: Kauppamyllyntie, Karhukallio, Latokartano, Oulunkylän keskusta ja Hämeenlinnanväylä. Pirjontien pysäkillä pleksit on ollut vaikka kuinka kauan. Pleksit puuttuivat samalla havaintokierroksella mm. Teininpuistosta, Kustaankartanosta, Maunulasta ja Ilkantieltä.

Arkipäivän vastaisena yönä viimeisen vaunun sisäänajosta on selvästi alle tunti aamun ensimmäiseen ulosajoon. Linjan 15 käyttöönotosta tulee juttu Raitio-lehteen 4/2023, ja siinä käsitellään hallista lähtöön ja sinne paluuseen liittyviä juttuja.
 
Takaisin
Ylös