Raide-Jokeri

Liikennevaloista on tässäkin ketjussa ollut paljon puhetta, mutta omien havaintojeni perusteella melkeinpä enemmän ratikka-ajon sujuvuuskokemusta häiritsevät paikoittain tarpeettoman matalat nopeusrajoitukset.

Koko radan läpi matkustaneena kokonaisuus on mielestäni suhteellisen sulava ja soljuva, mutta erityisesti Espoon puolella meno on monessa kohtaa itkettävän hidasta. Varsinkin Turunväylältä Perkkaan pysäkille ulottuva väli mennään nähdäkseni ratageometriaan nähden aivan liian hitaalla nopeudella. Linnoitustie - Alberganesplanadi -pätkä körötellään lähestulkoon kävelynopeutta, vaikka mutkat ovat loivia ja pitkää suoraa paljon tarjolla. Samoin Kehä I:n alitus tuntuu tapahtuvan äärimmäistä mateluvauhtia, mistä joku tässäkin ketjussa on tainnut jo aiemmin mainita.

Onko näille, ratageometriaan nähden kovin alhaisille nopeusrajoituksille (erityisesti Espoon puolella) jotakin erityistä syytä/perustetta?
 
Ronkainen A. sanoi:
Onko näille, ratageometriaan nähden kovin alhaisille nopeusrajoituksille (erityisesti Espoon puolella) jotakin erityistä syytä/perustetta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä mäkin olen kovasti ihmetellyt. Toivoisin, että niitä voitaisiin nostaa, mutta uskon sen olevan kyllä aikamoisen työn ja tuskan takana.
 
Mielenkiintoista! Toki itselleni eniten ihmetystä aiheuttivat juuri edellä mainittu Etelä-Leppävaaran ja Sellon alue eikä niinkään Vermon suora. Asuntojen etäisyys radasta ei kyllä Vermon suorallakaan vaikuttaisi olevan yhtään sen pienempi kuin monessa muussa paikassa, missä rajoitus on korkeampi (esim. 50 kmh).

Asumisterveyteen vaikuttavat melun desibelirajat lienevät samat kaikkialla, eli kuntakohtaisia eroja niistä tuskin löytyy. Onkohan melunmittaustapa tai -laitteisto taikka radan rakennusmateriaali ollut laadultaan/ominaisuuksiltaan erilaista Helsingissä ja Espoossa?
 
Rattivaunu sanoi:
Itäkeskuksen pysäkillä on nyt pysäkkimerkki. Samanlainen kuin Aalto-yliopiston pysäkillä. Hpl:n viritykset ovat omaa luokkaansa. Muualla ei ko. merkkejä taida vieläkään olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
No niin, nyt on ollut aikaa järjestää kuva IK:sta ja verrokkina on kuva Aalto-yliopiston pysäkiltä. Itäkeskuksen pysäkkimerkissä ei ole pysäkin nimen yhteydessä M-tunnusta, eihän pysäkki ole metroaseman välittömässä läheisyydessä. Tosin linjan 15 nimessä, määränpääteksteissä jne. Itäkeskus esitetään kyllä muodossa Itäkeskus (M).
 
Lienee auto taas vaihdealueella Hämeenlinnanväylän vaihteella. Hsl poikkeusinfo: Este raiteilla. Paikka: Pirkkolantie

Bussitutkassa ratikat seisovat länteen Pirkkolansuoralla ja Vihdintien vaihteella itään menevät
 
Ronkainen A. sanoi:
Mielenkiintoista! Toki itselleni eniten ihmetystä aiheuttivat juuri edellä mainittu Etelä-Leppävaaran ja Sellon alue eikä niinkään Vermon suora. Asuntojen etäisyys radasta ei kyllä Vermon suorallakaan vaikuttaisi olevan yhtään sen pienempi kuin monessa muussa paikassa, missä rajoitus on korkeampi (esim. 50 kmh).

Asumisterveyteen vaikuttavat melun desibelirajat lienevät samat kaikkialla, eli kuntakohtaisia eroja niistä tuskin löytyy. Onkohan melunmittaustapa tai -laitteisto taikka radan rakennusmateriaali ollut laadultaan/ominaisuuksiltaan erilaista Helsingissä ja Espoossa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Liikennemelusta ei ratikka yksin määrittele melutasoa, vaan siihen vaikuttaa kokonaismelutaso. Yleensä taustalla oleva liikennemelu on se määräävä ja ratikan ohiajomelua joudutaan siksi rajoittamaan.

Metrossa on ihan sama ongelma, jonka vuoksi on jouduttu rakentamaan meluesteitä esim. Kulosaaren silloille.
 
ArtiZi sanoi:
Liikennemelusta ei ratikka yksin määrittele melutasoa, vaan siihen vaikuttaa kokonaismelutaso. Yleensä taustalla oleva liikennemelu on se määräävä ja ratikan ohiajomelua joudutaan siksi rajoittamaan.

Metrossa on ihan sama ongelma, jonka vuoksi on jouduttu rakentamaan meluesteitä esim. Kulosaaren silloille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pakko kysyä vain hieman näistä asioista tietävänä. Erottuuko näissä malleissa kaarteissa tapahtuva melu (usein puhutaan kirskunnasta tai ulvonnasta) vai onko kyse yleisestä raitiotien "kolkkeesta"? Eli lyhyesti, erottuuko malleissa tiukat mutkat suorista osuuksista?

Alberganesplanadin pohjoispäässä on tiukka S-kurvi josta säännöllisesti valitetaan ja on lehdessä. Muuallakin Alberganesplanadilla asutus rajautuu hyvin lähelle etenkin länsipuolella. Usein kuitenkin tuo asukaspalaute tuntuu liittyvän kaarteisiin tai vaihteisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään töihin vaunulla 608 Hpl:sta itään klo 6.17. Liikenne hiljaista, hidastukset tutuissa paikoissa: OLK ympyrä – kolmio tulee viiveellä, ja sen ennakoiminen on hankalaa kun se tulee lopulta salamannopeasti ilman viiva-vaihetta. Pysähtymään jouduttiin Viikissä tullessamme pölkkyradalta ympyrään – toinen 15 oli juuri tullut vastaan. Ja Viilarintien / Varikkotien risteyksen valo oli S:llä niin pitkään että melkein piti pysähtyä. Muuten ajo sujui todella hyvin.

Oliko se lainsäädännön takia niin, että S:n ja viivan jälkeen saa antaa vain nuolen, ei kolmiota?

OLK ympyrä= kauppakeskus Ogelia lähin kiertoliittymä
 
ArtiZi sanoi:
Osa nopeusrajoituksista johtuu melumallinnuksen tuomista rajoitteista asumisterveysturvallisuuteen, näin mm. Vermon suoralla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eihän 50-60 km/h kulkeva raitiovaunu edes aiheuta merkittävää melua suoralla radalla. Jos nopeutuksilla saataisiin yksi vaunu pois kalustotarpeesta, säästyneet rahat voitaisiin käyttää vaikka kaarteiden rasvauksen tehostamiseen, millä olisi suurempi melua vähentävä vaikutus.
 
Rattivaunu sanoi:
Oliko se lainsäädännön takia niin, että S:n ja viivan jälkeen saa antaa vain nuolen, ei kolmiota?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kolmiota näyttävät (info-opastimet) ja neliaukkoiset eivät ole lainmukaisia vaan poikkeamisluvan perusteella saatuja. Info-opastimissa vaihtumisjärjestyksestä on määrätty, että valon tulee vaihtua S:ltä suoraan kolmiolle.
 
anttiti sanoi:
Kolmiota näyttävät (info-opastimet) ja neliaukkoiset eivät ole lainmukaisia vaan poikkeamisluvan perusteella saatuja. Info-opastimissa vaihtumisjärjestyksestä on määrätty, että valon tulee vaihtua S:ltä suoraan kolmiolle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Info-opastimiin voisi lisätä normaalin valopilkun kertomaan kuljettajalle, että vaunu on tunnistettu. Poikkeamisluvassa tätä ei ole käsittääkseni kielletty. "Palokuntavaloissa" ratikan ajolupa tulee kuitenkin aina vakioidusti, koska vaihtumisaikalaskenta voidaan aloittaa välittömästi vaunun tunnistuksesta. Ainoa poikkeus on toisen ratikan juuri kuittaama ajolupa, jolloin annetaan virtuaalinen minimivihreä ajoneuvoille (vaikka mitään vihreää opastinta ei oikeasti olekaan).Valopilkku antaisi tiedon, onko vaunu tunnistettu kulkuilmaisimelta, kuten pitää, vaiko jostain syystä vasta läsnäoloilmaisimelta, jolloin varmasti joutuu pysähtymään.
 
MrArakawa sanoi:
Info-opastimiin voisi lisätä normaalin valopilkun kertomaan kuljettajalle, että vaunu on tunnistettu. Poikkeamisluvassa tätä ei ole käsittääkseni kielletty. "Palokuntavaloissa" ratikan ajolupa tulee kuitenkin aina vakioidusti, koska vaihtumisaikalaskenta voidaan aloittaa välittömästi vaunun tunnistuksesta. Ainoa poikkeus on toisen ratikan juuri kuittaama ajolupa, jolloin annetaan virtuaalinen minimivihreä ajoneuvoille (vaikka mitään vihreää opastinta ei oikeasti olekaan).Valopilkku antaisi tiedon, onko vaunu tunnistettu kulkuilmaisimelta, kuten pitää, vaiko jostain syystä vasta läsnäoloilmaisimelta, jolloin varmasti joutuu pysähtymään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lukasin tuon poikkeamisluvan sanasta sanaan. Siinä ei tosiaan puhuta mitään valopilkusta. Tarkoitatkohan nyt perinteistä valopilkku eli sitä pientä ledivaloa punaisen valon kulmassa vai nelikennoisen ylintä, itse usein kutsun tätä palloksi, valopilkkukin on toinen sana tuolle.

En oikein pidä ajatuksesta, että tuo kertoisi vaunun olevan tunnistettu, koska lähtökohtaisesti vaunu on aina tunnistettu. Jos vaunua ei ole tunnistettu kyseessä on vioittunut ilmaisin ja sitä ei sormia napsauttamalla korjata, joten tuon kuljettajat varmasti ehtisivät oppimaan.

Mitä puhut vaihtumisajoista tuo on täysin totta.

Sen sijaan sen pallon voisi asettaa ylimmäksi kennoksi kertomaan valon vaihtumisesta pian, mutta siinä tulee kaksi ongelmatiikkaa.
Ensimmäinen liittyy sen epäselvyyteen, pallo+S on normaalisti 8 sekuntia ja välissä syttyisi viivakin, tämä poikkeaisi niistä.
Toinen on tarkoituksen mukaisuus. Poikkeamisluvassa on nimenomaan haettu, että info-opastin vaihtuu nimenomaan suoraan S:ltä kolmiolle kertoen, että nyt voit ajaa liittymään ja kaikilla ryhmillä joilla on liikennevalot, ne ovat pysäytettyjä ja tarkkaile ohjaamattomia ryhmiä (yleensä kävely ja pyöräily). Eli ei haluta, että raitiovaunu voi "sokeasti syöksyä heti ajoluvan tultua" liittymään.

Neliaukkoisilla liittymillä jossa ennakko annetaan on se tarkoitettu niin, että kuljettaja voi ajaa semmoisella nopeudella jolla ei pysty enää pysäyttää valolle luottaen, että se nuoli syttyy varmasti 5 sekunnin kuluttua viivasta (ja luottaen "sokeasti siihen että liittymä on tyhjä " tällöin). Tampereella tätä on nähty. Tämä vaatii sen saamista selkärankaan ja se kuinka tärkeää tämä on korostuu korkeammilla nopeuksilla. Tosin nykyisin liikennevalot pyritään saamaan raitiovaunulle nuolelle sen verran aikaisin ettei tarvitse sekunteja laskea.
 
anttiti sanoi:
Kolmiota näyttävät (info-opastimet) ja neliaukkoiset eivät ole lainmukaisia vaan poikkeamisluvan perusteella saatuja. Info-opastimissa vaihtumisjärjestyksestä on määrätty, että valon tulee vaihtua S:ltä suoraan kolmiolle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi nämä opastinvalot ovat "laissa"? Nehän ovat raideliikennemaailman omaan sisäiseen ohjaukseen suunniteltuja eikä niistä tarvitse tavan tallaajan tietää mitään, oli niissä sitten palloja tai viivoja.
 
Compact sanoi:
Miksi nämä opastinvalot ovat "laissa"? Nehän ovat raideliikennemaailman omaan sisäiseen ohjaukseen suunniteltuja eikä niistä tarvitse tavan tallaajan tietää mitään, oli niissä sitten palloja tai viivoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Raitioliikenne kulkee muun liikenteen joukossa. Samoin kuin raitioliikenne kulkee tieliikennelain mukaisesti. Raitio- ja rataliikenne on hyvin eri asia, vaikka kiskoilla kulkevatkin. Lisäksi S, viiva ja nuoli ei ole tarkkaan ottaen raitiovaunun opastin vaan joukkoliikenneopastin. Laki määrittelee tarkasti miten liikennevalot saavat vaihtua, toimia ja sijaita. Näitä joutuu liikennevalosuunnittelussa soveltamaan jokapäiväisessä suunnittelutyössä. Kyseinen laki löytyy täältä
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös