Raide-Jokeri

339-DF · 12 Marraskuu 2023

Makke93 sanoi:
Toisaalta lumi korostaa kiskoja lumessa, ainakin ratikoiden ajoaikaan, kun ne ovat ajettu esille. Lisäksi lumeen ja jäähän muodostuu jälki toisten autoilijoiden reiteistä, jolloin renkaanjälkien puuttuminen noista ongelmakohdista saattaa auttaa.

Tässä olet kyllä ihan oikeassa, en tullut ajatelleeksi näin päin.

Vainma · 13 Marraskuu 2023

Rattivaunu sanoi:
Olikos joskus joillakin työmailla käytössä sellaisia pystyyn sijoitettuja taipuvia läpysköitä, jotka raitiovaunu työnsi jotakuinkin vaakasuoraan asentoon ja läpyskä nousi ylös raitiovaunun ajettua sen yli kokonaan? Jotain autoilijan huomiota herättäviä ratkaisuja tarvittaisiin. Vaihtoehtoja lienee kuitenkin monia.

Tällainen ”taipuva lätkä” tosiaan taisi olla muistaakseni Porthaninkadun työmaalla joskus ehkäpä 15v sitten.
Löytyipäs kuviakin: https://www.raitio.org/vanhasivusto/news/uutis08/3009.htm

Näissä tapuvissa lätkissä taitaa vaan olla se huono puoli, ettei vaunua oikein voi peruuttaa sen ollessa vaunun alla ties missä asennossa.

kuukanko · 13 Marraskuu 2023

Työmailla käytössä olevat taipuvat lätkät on tehty kävelynopeudella yli ajettaviksi ja vaikea kuvitella, että niistä saisi halvalla versiota, jonka yli voi ajaa hidastamatta. Jos tarvetta joissakin paikoissa on vielä alun jälkeenkin, niin järkevämmäksi varmaan tulisi ratikan tunnistava puomi (jossa tunnistin on riittävän kaukana, ettei ratikan tarvitse hidastaa).

Rattivaunu · 13 Marraskuu 2023

kuukanko sanoi:
Työmailla käytössä olevat taipuvat lätkät on tehty kävelynopeudella yli ajettaviksi ja vaikea kuvitella, että niistä saisi halvalla versiota, jonka yli voi ajaa hidastamatta. Jos tarvetta joissakin paikoissa on vielä alun jälkeenkin, niin järkevämmäksi varmaan tulisi ratikan tunnistava puomi (jossa tunnistin on riittävän kaukana, ettei ratikan tarvitse hidastaa).

Ilman muuta näin. En voisi kuvitellakaan tuollaista työmailla käytettävää lätkää pysyväksi ratkaisuksi pikaratikalle, en vaikka tuossa esimerkkikohdassa ajetaan 30 km/h pysäkin läheisyyden takia. Pysyvä ratkaisu pitää suunnitella totta ihmeessä kunnolla ja kestävästi. Mutta siis jotain ratkaisuja on syytä ryhtyä miettimään toden teolla, onhan koko lailla onnetonta, että paraatilinjan liikenne häiriintyy merkittävästi usean kerran viikossa. Autoa kuljettavahan virheen tekee, mutta jos samanlaisia virheitä tehdään toistuvasti samoissa kohdissa, on liikennejärjestelmän suunnittelijoidenkin syytä miettiä, ovatko kaikki opasteet ja muut liikenteenohjauslaitteet sijoitettu parhaalla tavalla ja tulisiko niitä lisätä. Itse kannattaisin esimerkiksi juuri puomin tunnistinjärjestelmineen sijoittamista ainakin noihin pariin ongelmapaikkaan, vaikka se maksaisikin jonkin verran.

anttiti sanoi:
Minä pitäisin luentevimpana sitä toisesta suunnasta, K-supermarketin puolelta vasemmalle kääntyessä. Siinä voi, tottuneesti menemään saarekkeen oikealle puolen, ajautua kiskoille. Paikassa on mielestäni saarekkeen nuoli vasuriin, mutta sen näkyminen supermarketin suunnasta voi olla hieman heikko.

En pidä mitenkään mahdottomana, etteikö raitiotielle ajettaisi muualtakin kuin Nuijamiestentieltä. Walentin Chorellin tien (eli sieltä valintamyymälän) suunnasta on kaikki mahdollisuudet kääntyä myös ratikan ajoväylälle ja kyllä kai joku Pirkkolantieltä tulevakin keksii joskus tehdä samassa risteyksessä tarpeettoman loivan U-käännöksenkin.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 07:54 ----------

Karhukallion pysäkille kiinnitetään pysäkkimerkkiä juuri nyt. Kauppamyllyntien pysäkille läpyskät on asennettu aivan vähän aikaa sitten, samoin Roihupellon pysäkille.

Compact · 13 Marraskuu 2023

Compact sanoi:
Vasen ja oikea liitekuva näyttävät kirskuntapisteet kun laippa alkaa hioa kiskourassa teräspyörää teräskiskoa vasten. Keskimmäinen kuva esittää suoraa linjaa ja suurin piirtein rullaillen mennään ääneti.

Filmissä https://youtu.be/USCG002ivxQ ajetaan loivassa kaarteessa ensin vasemmalle ja sitten oikealle.

Kahdeksanakselisesta Jokeri-vaunusta lähtee mutkassa hyvällä tuurilla 16 kertaista kirskuntaa, kun akselin toisen pään pyöriä sorvataan laipan ulkopinnasta ja toisen pään pyöriä laipan sisäpinnasta.

ArtiZi sanoi:
Sen verran pitää oikaista, että laippakosketus saman akselin molemmilla pyörillä ei ole mahdollinen. Neljätelisessä vaunussa kuten vaikka Articissa siis enimmillään kahdeksan laippaa voi olla kosketuksissa samanaikaisesti. Akseli saa ohjauksen vain toisesta kiskosta kerrallaan.

Kaarremelusta se muodostuu laippakosketuksen lisäksi ajopinnan luistamisesta aiheutuvasta ujelluksesta. Se voi toki tulla silloin kaikista pyöristä samanaikaisesti.

Raide-Jokerin osalta tutkimme mahdollisia keinoja vähentää kaarremelua. Sen aiheutuminen on satunnaisempaa ja vaikeammin ennustettavissa ja mitattavissa kuin ajomelun ja siksi sitä ei melumallinnuksissa ole yleensä huomioitu.

Minäkin tahdon vielä oikaista ja kysyä että MIKSEIVÄT saman akselin päässä olevien pyörien laipat voisi ottaa kaarteessa yhtäaikaisesti kiinni kiskoon, kummassakin urassa, ja "sorvata" kiskoa kirskuen.

Näyttäähän tuo filmi juuri sellaista käytännössä tapahtuvan. Sama pyörä kääntyy ensin toisen suunnan kaarteeseen ja ottaa kirskuen laipan sisäpintaan kontaktia. Hetken kuluttua kaarre toiseen suuntaan ja nyt kirskuntaa laipan ulkopintaan. Päivänselvää on että akselin toisessa päässä tapahtuu yhtäaikaisesti sama hankausilmiö, mutta toisinpäin. Tuo filmiesimerkin kaarre vaikuttaa olevan vielä suurisäteisempi mitä Jokerin "kirskuvat kurvit" ovat. Tiukempi kaarre ja kovempi meteli.

Tuollaiset mutkat syövät pyörän laippoja ja kaarteen kiskoja. Siis kaksinkertainen haitta ja suuret kustannukset tiedossa kalustolle ja rataan muutaman vuoden kuluttua.

Oikeassa ratamaailmassa ei tuollaista laipan kiinniottoa kiskoon katsota hyvällä. Ilmeisesti Jokeri-vaunujen alla ei ole kunnollisia kartiokkaita pyöriä, joissa laippa on lähinnä turvallisuustekijä. Vaan niissä on liki tasaiset pyöränrenkaat ja vanhanajan paksut ja tarvittaessa koko vaunun pistekuorman kestävät laipat ohjaamassa kaarteissa kulkua ja ohjaamassa/pitämässä vaunun ylipäätään raiteilla.

ArtiZi · 13 Marraskuu 2023

Compact sanoi:
Minäkin tahdon vielä oikaista ja kysyä että MIKSEIVÄT saman akselin päässä olevien pyörien laipat voisi ottaa kaarteessa yhtäaikaisesti kiinni kiskoon, kummassakin urassa, ja "sorvata" kiskoa kirskuen.

Näyttäähän tuo filmi juuri sellaista käytännössä tapahtuvan. Sama pyörä kääntyy ensin toisen suunnan kaarteeseen ja ottaa kirskuen laipan sisäpintaan kontaktia. Hetken kuluttua kaarre toiseen suuntaan ja nyt kirskuntaa laipan ulkopintaan. Päivänselvää on että akselin toisessa päässä tapahtuu yhtäaikaisesti sama hankausilmiö, mutta toisinpäin. Tuo filmiesimerkin kaarre vaikuttaa olevan vielä suurisäteisempi mitä Jokerin "kirskuvat kurvit" ovat. Tiukempi kaarre ja kovempi meteli.

Tuollaiset mutkat syövät pyörän laippoja ja kaarteen kiskoja. Siis kaksinkertainen haitta ja suuret kustannukset tiedossa kalustolle ja rataan muutaman vuoden kuluttua.

Oikeassa ratamaailmassa ei tuollaista laipan kiinniottoa kiskoon katsota hyvällä. Ilmeisesti Jokeri-vaunujen alla ei ole kunnollisia kartiokkaita pyöriä, joissa laippa on lähinnä turvallisuustekijä. Vaan niissä on liki tasaiset pyöränrenkaat ja vanhanajan paksut ja tarvittaessa koko vaunun pistekuorman kestävät laipat ohjaamassa kaarteissa kulkua ja ohjaamassa/pitämässä vaunun ylipäätään raiteilla.

Tämä video ei ole ainakaan meidän radalta.

Ei raitiovaunu ota normaalisti ohjausta kuin laipan kiskon puoleisesta reunasta. Ainoastaan ristikoissa ja vaihteissa on mahdollista, että laipan ”rillin” puolen reuna ottaa kiinni.

Toki jos sekä laippa että kisko ovat erittäin kuluneita, niin silloin on mahdollisuus että vaunu ottaa uran väärällä puolella kiinni. Luulisin että siitä on kyse tuossa videossaki. Pyörä ainakin näytti kuluneelta. Raide-Jokerilla rata ja pyörät on uusia ja suuri osa radasta ei edes ole urakiskoa, vaan vignole kiskoa.

Se on totta, että raitoteillä käytettävissä jyrkissä kaarteissa vaunun pyörän kartiokkuus ei riitä kaarteissa, vaan akseli saa ohjauksen laippakosketuksesta. Rautateillä ja metrossa tämä on harvinaista.

Rattivaunu · 13 Marraskuu 2023

Rattivaunu sanoi:
Karhukallion pysäkille kiinnitetään pysäkkimerkkiä juuri nyt. Kauppamyllyntien pysäkille läpyskät on asennettu aivan vähän aikaa sitten, samoin Roihupellon pysäkille.

Merkit on päivän (13.11.2023) kuluessa asennettu myös pysäkeille Latokartano, Viikin tiedepuisto, Viikinmäki ja Veräjämäki. Oulunkylän asemalta Maunulaan ja Haagaan päin merkit puuttuivat illalla edelleen (Huopalahden asemalla on tietenkin ne omanlaisensa tuplamerkit).

339-DF · 13 Marraskuu 2023

Rattivaunu sanoi:
Merkit on päivän (13.11.2023) kuluessa asennettu myös pysäkeille Latokartano, Viikin tiedepuisto, Viikinmäki ja Veräjämäki. Oulunkylän asemalta Maunulaan ja Haagaan päin merkit puuttuivat illalla edelleen (Huopalahden asemalla on tietenkin ne omanlaisensa tuplamerkit).

Kiva! Onko ne näitä samantyylisiä kuin aikaisemmat, eli ei ole tuttu pärekehikko?

Rattivaunu · 13 Marraskuu 2023

339-DF sanoi:
Kiva! Onko ne näitä samantyylisiä kuin aikaisemmat, eli ei ole tuttu pärekehikko?

Joo, ovathan ne.

jiipeehoo · 13 Marraskuu 2023

616 oli ainakin tänään jo linjalla. olin itse sen kyydissä 13.11

Rattivaunu · 14 Marraskuu 2023

jiipeehoo sanoi:
616 oli ainakin tänään jo linjalla. olin itse sen kyydissä 13.11

Havaintoketjussa on viesti, jossa 616 on nähty liikenteessä jo lauantaina 11.11. Viestissä oli myös kuvalinkki. Tuossa vaiheessa kuvan pysäkillä ei ollut vielä pysäkkimerkkejä, ne ilmestyivät sinne eilen (13.11.).

---------- Viestit yhdistetty klo 08:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:13 ----------

Linjan 15 aikataulut saattavat muuttua joulukuun kuluessa. Jotain osviittaa saa reittioppaan aikatauluista joulupäivän jälkeisien päivien aikataulutietojen avulla (nyt niistä näkyy vain 26.12. eli periaatteessa sunnuntaiaikataulut ja 27.12. eli arkipäivän aikataulut). Näkyvin muutos äkkivilkaisulla on se - täysin odotetusti - että vaunut kulkevat 10 minuutin välein siihen aikaan päivästä, jolloin nykyaikatauluilla mennään 12 minuutin välein. Siirtymä 15 minuutista 10 minuuttiin ja toisin päin näyttäisi arkisin tapahtuvan ilman vakiintuvaa 12 minuutin tiheyteen perustuvaa välivaihetta. Pyhäaamupäivisin esiintyy myös 12 minuutin vuorovälejä - ja tarkalleen ottaen pyhäisin 10 minuutin liikenne ei korvaa ihan kokonaan nykyistä 12 min liikennettä. Vielä tätä kirjoitettaessa ei ole näkyvillä lauantain aikatauluja.

Miska · 14 Marraskuu 2023

Rattivaunu sanoi:
Vielä tätä kirjoitettaessa ei ole näkyvillä lauantain aikatauluja.

Tuo vuorovälin tihentyminen tapahtuu jo 15.12. alkaen eli lauantain aikataulutkin ovat näkyvillä, kun valitsee sopivan aikajakson.

Rattivaunu · 14 Marraskuu 2023

Miska sanoi:
Tuo vuorovälin tihentyminen tapahtuu jo 15.12. alkaen eli lauantain aikataulutkin ovat näkyvillä, kun valitsee sopivan aikajakson.

Juu, kurkistelin noita asioita "liian aikaisin", jolloin vain osa muutoksista oli nähtävillä julkisella puolella. Nyt tosiaan saa päivitettyjä aikatauluja joulua edeltävällekin ajalle.

late- · 14 Marraskuu 2023

anttiti sanoi:
En oikein pidä ajatuksesta, että tuo kertoisi vaunun olevan tunnistettu, koska lähtökohtaisesti vaunu on aina tunnistettu. Jos vaunua ei ole tunnistettu kyseessä on vioittunut ilmaisin ja sitä ei sormia napsauttamalla korjata, joten tuon kuljettajat varmasti ehtisivät oppimaan.

Olisin taipuvainen vielä harkitsemaan sitä, että pallo muutettaisiin tarkoittamaan tunnistamista valopilkun tapaan. Sekä Saksassa että Ranskassa käytetään yleensä tunnistuksen ilmaisua. Olin kyllä mukana valitsemassa Jokerille samaa ratkaisua kuin Tampereella on. En ole vakuuttunut, että on tarpeen olla kaksi eri pituista ennakkoilmaisua vaihtumiselle ja tunnistuksen selkeä näyttäminen edistäisi selkeiden vikailmoitusten saamista. Saksassa on myöskin yleistä, että kuljettaja voi lähettää pyynnön käsin, jos havaitsee sen jääneen tulematta. Bergenissä kuljettaja voi tarvittaessa tilata pyynnön liikenteenohjaukselta.

Yleisemmin olisi varmaanki paikallaan tehdä vähän kansainvälistä vertailua ja sen jälkeen pyrkiä vakioimaan hiukan hajanaisia ratkaisujamme. Vakiointi toki on ollut koko ajan mielessä. Siis sekin, että kantakaupungissa otettaisiin käyttöön vastaavat ratkaisut siltä osin kuin ne sinne soveltuvat.

anttiti sanoi:
Toinen on tarkoituksen mukaisuus. Poikkeamisluvassa on nimenomaan haettu, että info-opastin vaihtuu nimenomaan suoraan S:ltä kolmiolle kertoen, että nyt voit ajaa liittymään ja kaikilla ryhmillä joilla on liikennevalot, ne ovat pysäytettyjä ja tarkkaile ohjaamattomia ryhmiä (yleensä kävely ja pyöräily).

Lupa on toisaalta sellainen kuin haettiin. Suunnitteluvaiheessa oli tiettyä huolta siitä, että "punakeltainen" tuottaisi refleksinä odotuksen nuolesta. Siksi haluttiin erilainen ratkaisu. Jos pallolla ilmaistaisiin tunnistamista, se antaisi varmaankin riittävän ennakon.

anttiti · 14 Marraskuu 2023

late- sanoi:
Lupa on toisaalta sellainen kuin haettiin. Suunnitteluvaiheessa oli tiettyä huolta siitä, että "punakeltainen" tuottaisi refleksinä odotuksen nuolesta. Siksi haluttiin erilainen ratkaisu.

Tiedätkin aika paljon aiemmasta suunnittelun asteesta. Kiitoksia tiedosta, tämä tausta poikkeamisluvan hausta oli minulle uutta.

Tuota pitkää punakeltaista kuitenkin on parissa kohteessa kikkailtu pois (etenkin Roihupellon seudulla) jättämällä ylin pallo pois, jotta saadaan opastimen vaihtumisaika tarpeeksi lyhyeksi (koska 4-aukkoisen vaihtumisaika on aina vähintään 8 sekuntia, mutta 3-aukkoisen ns. normaalin opastimen 1 sekuntti).

Roihupellon varikon seudulla on isoja liittymiä niin lähekkäin toisiaan ja raitiovaunulla vielä mahdollisuus kääntyä varikollekin, että lopullinen tieto raitiovaunun tulosta esim vaihteesta suoraan (eli että vaunu ei käännykään varikolle) tulee liian läheltä. Lopullinen pyyntö tulee hyvin läheltä ja ajolupaa ei viitsitä pyytää ennen kuin on varmaan, että raitiovaunu pääsee edellisen liittymän läpi. Tällöin 4-aukkoinen ei ehtisi vaihtua ajoissa ratikalle.

Tuo on niin monimutkainen kokonaisuus, etten lähde nyt tarkemmin avaamaan toimintaa, koska se on melkoinen yhdistelmä useita liikennevalokojeita, vaihteenohjausta ja pyyntöjen yhdistelmiä.