Raide-Jokeri

Naureskeltiin tässä kaverin kanssa, että jos siellä olisi puomi, niin sitten se rasttittajäävä ajaisi autonsa sitä puomia päin ja jäisi siihen jumiin. Ja taas seisoo ratikat.

Tuo on todellinen uhkakuva myös.

Pidän myös huonona puomi ideaa, koska toimintavarmuus pitäisi saada tarpeeksi hyväksi. Tällä hetkellä edes vaihteenohjauksen toimintavarmuutta ei saada tarpeeks hyväksi, pidän uhkana, että rataverkolla olisi kymmeniä puomeja, joista joko päästään tai ei päästä.

Liikennevaloissahan on valonauhavarauksia jalankulkijoille ja puomivarauksia pyöräilijöille, mutta yksi syy miksei noita ole on toimintavarmuus, toinen on hinta ja kolmas on valonauhalle, että sellaista tekniikkaa ei ole olemassa, joka suolat ja pakkaset kestäisi lumen alla.
 
Pidän myös huonona puomi ideaa, koska toimintavarmuus pitäisi saada tarpeeksi hyväksi.

Pidän tätä itsestäänselvyytenä. Siis sitä, että jos kiskojen yli viritellään puomeja, niin ne on paljon pahempi ongema kuin pari autoilijaa päivässä. Ne eivät nouse silloin kun pitää, eikä kuljettaja voi olla varma siitä, nousevatko ne vai ei, joten meillä on sitten erilaisia puominopeusrajoituksia pistemäisesti ja jatkuvaa pysähtelyä ja manuaalista setvimistä. Ei jatkoon.

Autokaistan yli sellaisen puomin voisi virittääkin, mutta tähän ongelmaan se ei auta, kun tässä sen puomin pitäisi nimenomaan kulkea kiskojen yli.
 
22.1.2024 13:29 - 18:00
Raitiovaunut: 15. Mahdollisesti myöhässä. Syy: Virtahäiriö. Paikka: Alijäähtynyt vesi ajojohtimissa aiheuttaa hidastusta koko rataverkon alueella. Arvioitu kesto: 13:29 - 18:00

Kyydissä vaunussa 615, nykii ajoittain melkoisesti.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:19 ----------

Viikinmäen ylämäki Espoon suuntaan näköjään kovin vaikea. Haasteita päästä vt4:n ylittävälle sillalle. Nyt olen vaunussa 605.


No jopas! 617 tuli vastaan kilvin "Olisit perillä kävellen" Pirjontiellä! Huumoria, tuo on haasteellinen mäki itään juuri nyt. Sen edellä tuli vaunu 616 takavirroitin aktiivisena.


Tutkasta pystyi päättelemään, että myös Vermon paikkeille kertyi ajoittain runsaasti vaunuja. Itse asiassa tutkan kartalla näkyy 9 vaunua Ravitien pysäkin ja Leppävaaran välisellä osuudella molemmat ajosuunnat huomioiden.
 
Tutkasta pystyi päättelemään, että myös Vermon paikkeille kertyi ajoittain runsaasti vaunuja. Itse asiassa tutkan kartalla näkyy 9 vaunua Ravitien pysäkin ja Leppävaaran välisellä osuudella molemmat ajosuunnat huomioiden.

Niitä on ollut pitkin iltapäivää jumissa ties missä. Maarissa, Räisälänsillalle noustaessa, Sellon kulmilla. Ilmeisesti myös varikkotiellä. Varmaan jokaisella vähänkin metsäisemmällä paikalla ja ylämäissä. Räisälänsillalle näin 5 jonossa.
 
Siinä työvaunussa, joka jokerille siirrettiin, on huurteenpoistoa varten erillinen "virroitin", joka valelee ajolankaa glykolilla. Taitaa työvaunu vaan olla risa kuukaudesta toiseen, niin sitten käy näin. Mikähän siinä on, ettei sitä saada kuntoon.
 
Nyt (klo 17.58) tutkan kartalla näkyy kahdeksan PR15:n vaunua matkalla itään lyhyellä osuudella Metsäpurontie (Pirkkola) - Pakilantie (Pirjontien pysäkki).
 
Siinä työvaunussa, joka jokerille siirrettiin, on huurteenpoistoa varten erillinen "virroitin", joka valelee ajolankaa glykolilla. Taitaa työvaunu vaan olla risa kuukaudesta toiseen, niin sitten käy näin. Mikähän siinä on, ettei sitä saada kuntoon.

Tämä työvaunun glykoli olisi kyllä tähän keliin helpottanut tosiaan. Saksalainen vaunutoimittaja ei ole pystynyt muuttamaan vaunua 750V jännitteellä toimivaksi, vaikka näin on aikoinaan hankintasopimukseen kirjattu. Kovasta painostuksesta huolimatta muutostyö ei ole valmistunut.
 
Saksalainen vaunutoimittaja ei ole pystynyt muuttamaan vaunua 750V jännitteellä toimivaksi, vaikka näin on aikoinaan hankintasopimukseen kirjattu. Kovasta painostuksesta huolimatta muutostyö ei ole valmistunut.

Kiitos tiedosta. Eikö tässä tilanteessa olisi pienempi paha laskea tilapäisesti ajojännitettä jonnekin 650 V tuntumaan? Kyllä ne vaunut silläkin kulkee, ja saisi sitten työvaunun hommiin. Onko sellainen teknisesti mahdollista tuolla?
 
Kiitos tiedosta. Eikö tässä tilanteessa olisi pienempi paha laskea tilapäisesti ajojännitettä jonnekin 650 V tuntumaan? Kyllä ne vaunut silläkin kulkee, ja saisi sitten työvaunun hommiin. Onko sellainen teknisesti mahdollista tuolla?

Parikymmentä syöttöasemaa ja saman verran vaunuja pitäisi muuttaa 600 voltille, tosi iso homma. Järjestelmää ei myöskään ole testattu alemmalla jännitteellä, joten sen kuormituskyvystä ei ole tietoa.

Tätäkin kyllä harkittiin, mutta ei ollut realistinen vaihtoehto. Toivottiin vaunun valmistuvan ja leutoa talvea…
 
Parikymmentä syöttöasemaa ja saman verran vaunuja pitäisi muuttaa 600 voltille, tosi iso homma. Järjestelmää ei myöskään ole testattu alemmalla jännitteellä, joten sen kuormituskyvystä ei ole tietoa.

Tätäkin kyllä harkittiin, mutta ei ollut realistinen vaihtoehto. Toivottiin vaunun valmistuvan ja leutoa talvea…

Onko vaunut noin herkkiä? Tasavirrasta kun on kyse, niin kyllä niiden pitäis ilman mitään kommervenkkejä liikkua alemmallakin jännitteellä. Pärjäsihän se 601 kantakaupungissakin.

Syöttöasemat varmaan onkin hankalampi juttu. Kunpa siellä olisi vaan kytkin 600/750. Kuormituskyvystä en olisi huolissani, siellähän on liikenne kuitenkin todella harvaa nyt. Mutta jos ne syöttöasemat vaatii isoakin työtä, niin se tuskin valmistuisi muutenkaan ennen kuin lumet on sulaneet...
 
Onko vaunut noin herkkiä? Tasavirrasta kun on kyse, niin kyllä niiden pitäis ilman mitään kommervenkkejä liikkua alemmallakin jännitteellä. Pärjäsihän se 601 kantakaupungissakin.

Vastaan, vaikken sähköasioista mitään tiedäkkään, paitsi että autoni kulkee sillä.

Käsittääkseni kun noita vaunuja on vaihdeltu kantakaupungin ja raidejokerin välillä niissä on jouduttu vaihtamaan noita sähköjärjestelmiä, en tiedä tarkemmin. Tuota on tehty ainakin 601:lle, olikohan 604 vai mikä joka kävi jossain kohtaa kantaratikalla, oisiko liittynyt pyöräprofiiliin ja 404? vai 407? oli alkujaan Roihupellossa varikon testiajoissa ja lopulta pitkään viettikin varikolla.
 
Siinä työvaunussa, joka jokerille siirrettiin, on huurteenpoistoa varten erillinen "virroitin", joka valelee ajolankaa glykolilla. Taitaa työvaunu vaan olla risa kuukaudesta toiseen, niin sitten käy näin. Mikähän siinä on, ettei sitä saada kuntoon.

Ei se glykolia ole vaan GLYSEROLIa. Kummassakin SF50-vaunussa on huurteenpoistovirroittimet, miksi ihmeessä niitä ei siis käytetä? Tai miksi ihmeessä se toinen SF50 on viety pois kaupunkiverkolta auraamasta ja töitä tekemästä, kaupunkiradoilla kun olisi ilmiselvästi harjavaunutarvetta. Turhahan sitä toista SF50:ä on pitää pukeilla huilaamassa siellä Jokerin tallissa, mars takaisin kaupunkiin!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Glyseroli
 
Viimeksi muokattu:
Tuota on tehty ainakin 601:lle, olikohan 604 vai mikä joka kävi jossain kohtaa kantaratikalla, oisiko liittynyt pyöräprofiiliin ja 404? vai 407? oli alkujaan Roihupellossa varikon testiajoissa ja lopulta pitkään viettikin varikolla.
Se toinen keskustaratikan verkolla käynyt Artic XL oli 609. Roihupellon varikolla käynyt vanhemman mallinen Artic taas oli 407.
 
Onko vaunut noin herkkiä? Tasavirrasta kun on kyse, niin kyllä niiden pitäis ilman mitään kommervenkkejä liikkua alemmallakin jännitteellä. Pärjäsihän se 601 kantakaupungissakin.

Syöttöasemat varmaan onkin hankalampi juttu. Kunpa siellä olisi vaan kytkin 600/750. Kuormituskyvystä en olisi huolissani, siellähän on liikenne kuitenkin todella harvaa nyt. Mutta jos ne syöttöasemat vaatii isoakin työtä, niin se tuskin valmistuisi muutenkaan ennen kuin lumet on sulaneet...

Kaikkien vaunujen sähköasemien muuttaminen pitää tehdä kerralla. Vaikka se ei ole per vaunu iso homma, niin kaikkien muuttaminen yhdessä yössä ei ole realistista.

Syöttöasemilla vastaava homma on vielä isompi, vaikka periaatteessa katkaisijalla voi muuntosuhteen muuttaa, niin käytännössä tarkistuksineen ja varmistuksineen tämän tekeminen kaikilla asemilla esim. yön liikennekatkon aikana ei ole mahdollista.

Projekti vaatisi näin ollen siis pitkän liikennöintikatkon. Ja sitten kun palautettaisiin takaisin jänne takkaisin, niin sama uudestaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 08:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 08:34 ----------

Ei se glykolia ole vaan GLYSEROLIa. Kummassakin SF50-vaunussa on huurteenpoistovirroittimet, miksi ihmeessä niitä ei siis käytetä? Tai miksi ihmeessä se toinen SF50 on viety pois kaupunkiverkolta auraamasta ja töitä tekemästä, kaupunkiradoilla kun olisi ilmiselvästi harjavaunutarvetta. Turhahan sitä toista SF50:ä on pitää pukeilla huilaamassa siellä Jokerin tallissa, mars takaisin kaupunkiin!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Glyseroli

Käsittääkseni sulatuslioksessa on molempia glykolia ja että glyserolia. Glykolia tarvitaan jään sulattamiseen ja liuoksen saamiseksi juoksevaksi, glyseroli muodostaa sitten sen pysyväksi jäävän kerroksen ajolankaan.

Monitoimivaunuista uudempi on kantakaupungissa tekemässä hommiaan kuten pitääkin. Raide-Jokerilla olevassa vaunussa on mm. leveämmät pyörät ja tosiaan muutettu ajojännite-elektroniikka, joten sen palauttaminen kantakaupunkiin on sekin aika iso projekti. Odotamme edelleen saavamme sen käyttöön Raide-Jokerilla kuten suunniteltu.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös