Raide-Jokeri

Sehän onnistuu kyllä, kun saadaan bussit pois ratikan pysäkeiltä. Kannattaa olla yhteydessä suunnittelijoihin, sillä se bussien poistaminen sieltä olisi ratikan etu muutenkin.

Minusta raitiovaunuja ja busseja ei ole syytä asettaa noin voimakkaasti vastakkain. Toki silloin kun ratikan vuoroväli on todella tiivis, joukkoliikennekaistoilla ja -pysäkeillä ei ole tilaa busseille, mutta kategorinen ajatus että raitioliikenteelle pitää kaikki olla omaa haiskahtaa aika tunkkaiselta ja nurkkakuntaiselta sekä myös vaikeuttaa uusia hankkeita.

Mitä Jokeriin tulee, nyt voisi olla hyvä tehdä ensimmäisen vaiheen suunnitelma välille Viikki - Pitäjänmäen asema. Kun norsu ei oikein näytä menevän alas kokonaisena, kannattaa saalis paloitella.
 
En itsekään näe, etteivätkö bussit voisi käyttää samoja pysäkeitä kuin ratikat ja etteikö tästä voisi olla hyötyjä jotka ylittävät haitat, kunhan samoja pysäkkejä käyttävissä busseissa on avorahastus ilman kuljettajan lipunmyyntiä. Siinä ei ole mitään järkeä, että ratikka seisoo bussin takana, johon 20 ihmistä jonottaa etuovesta esittämään matkakorttia lukijalle, pahimmassa tapauksessa ostamaan kertalippua.

Runkobussilinjastohahmotelmiin järkeä, liikennöintikäytänteet kiskoliikenteestä, niin bussi voi mielestäni hyvin käyttää kiskoliikenteen pysäkkejä.
 
Minusta raitiovaunuja ja busseja ei ole syytä asettaa noin voimakkaasti vastakkain. Toki silloin kun ratikan vuoroväli on todella tiivis, joukkoliikennekaistoilla ja -pysäkeillä ei ole tilaa busseille, mutta kategorinen ajatus että raitioliikenteelle pitää kaikki olla omaa haiskahtaa aika tunkkaiselta ja nurkkakuntaiselta sekä myös vaikeuttaa uusia hankkeita.

Minä suomalaisena ymmärrän, että sinä suomalaisena sanot noin ja varmaan ihan vilpittömästi myös ajattelet noin. Mutta jos menisit esittelemään ajatuksiasi tuollaisina vaikkapa ranskalaiselle ratikkasuunnittelijalle, niin hän kyllä nauraisi sinut ulos huoneestaan ja äkkiä.

Meillä kun ei vielä ole moderneja raitioteitä Suomessa, on ymmärrettävää, etteivät ne ja niiden suunnitteluperiaatteet ole meille kovin tuttuja. Se, missä me suomalaiset usein menemme metsään, onkin sitten ajatus siitä, että osaamme tehdä kaiken parhaiten itse ja ilman ulkomaista apua ja kokemusta. Silloinkin, kun meillä ei ole omaa kokemusta ja osaamista. Lopputuloksena me sitten toteutamme peltojen alle 1960-luvun joukkoliikenneratkaisuja vuonna 2014 muun maailman nauraessa ympärillä.

En voi mitenkään pitää sattumana sitä, että uusille raitiotiejärjestelmille ei käytännössä koskaan suunnitella ratikoiden ja bussien yhteisosuuksia (joo, löydät ihan varmasti päinvastaisia esimerkkejä, siitä vaan etsimään) enkä pysty mitenkään ymmärtämään, miten juuri suomalaiset erityisolosuhteet olisivat sellaiset, että täällä kannattaa tehdä toisin kuin muualla maailmassa.

Saksassa, missä järjestelmät ovat vanhoja mutta modernisoituja, yhteiskaistoja on enemmän. Useimmiten on kuitenkin kyse siitä, että bussin 24 kaltainen harvoin kulkeva ja hyvien ohuiden matkustajamäärien (lyhyet pysäkkiajat) linja sijoitetaan kiskoille.
 
Minä suomalaisena ymmärrän, että sinä suomalaisena sanot noin ja varmaan ihan vilpittömästi myös ajattelet noin. Mutta jos menisit esittelemään ajatuksiasi tuollaisina vaikkapa ranskalaiselle ratikkasuunnittelijalle, niin hän kyllä nauraisi sinut ulos huoneestaan ja äkkiä.

Mielenkiintoista, että otat nyt esimerkin Ranskasta, jossa ratikoita rakennetaan raskaamman kautta, 20-50 milliä kilometri menee usein rahaa, kun samalla rakennetaan puoli kaupunginosaa uusiksi, eristetään rataa välillä paljonkin ja tunneliasemiakin tehdään jonkin verran.

Minusta kuitenkin Jokerin tämänhetkinen toteutussuunnitelma on erittäin kevyt ja Jokerin toteutustyyli on minusta karu, käytännöllinen ja edullinen saksalaistyylinen esikaupunkilinja.

En voi mitenkään pitää sattumana sitä, että uusille raitiotiejärjestelmille ei käytännössä koskaan suunnitella ratikoiden ja bussien yhteisosuuksia (joo, löydät ihan varmasti päinvastaisia esimerkkejä, siitä vaan etsimään) enkä pysty mitenkään ymmärtämään, miten juuri suomalaiset erityisolosuhteet olisivat sellaiset, että täällä kannattaa tehdä toisin kuin muualla maailmassa.

Saksassa, missä järjestelmät ovat vanhoja mutta modernisoituja, yhteiskaistoja on enemmän. ..

Minusta tässä voi olla kyse toteutustavan valinnasta sekä liikennekulttuuristakin. Kaupungeissa, joissa raitioliikenne lopetettiin vuosikymmeniä sitten, löytyy vain harvoin näkemystä, miten vanhaa ja uutta voidaan yhdistää. Silloin järkevienkin kompromissien teko voi olla kovin vaikeaa.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:16 ----------

Esimerkki järkevästä kompromissista löytyy Helsingissä vaikka Ruoholahden metroasemalta, kun tilaa on vähän, sopu sijaa antaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs "mielenkiintoista" siinä on? Se, että ranskalaistyyppinen ratikka sijoitetaan kokonaan omille kaistoilleen tai, jos se ei ole mahdollista, jätetään sitten tekemättä, ei ole mitenkään sidoksissa siihen, että Ranskassa on tapana on "rakentaa puoli kaupunginosaa uusiksi" samaan syssyyn ratikan kanssa. Saatat ehkä muistaakin, että jälkimmäisestä asiasta ja sen syistä on käyty täällä monia keskusteluita.

Ranskalaistyyppistä ratikkaa, usein ihan ranskalaisten suunnittelemana, on tehty moneen muuhunkin maahan. Silloinkaan ei ratikkakiskoille päästetä busseja. Vaikkei rakennettaisikaan puolta kaupunginosaa uusiksi.

Jenkit rakentavat light railinsa (joka ei todellakaan jaa kaistatilaa bussien kanssa) lisäksi jonkin verran myös uutta streetcaria. Sieltä löytyy kyllä esimerkkejä upouusista sekakaistaratkaisuista. Haluaisitko jokerista streetcarin? Minä en.

Mitä Itämerenkatuun tulee, niin siinä ei ole mitään järkevää. Surkeasti hoidettu talvikunnossapito, hankalasti aurattavat parkkipaikat, keskelle autokaistaa pysäköivät autoilijat ja sen seurauksena ratikkakaistaa pitkin ajavat henkilöautot. Korottamaton ratikkakaista kaistamaalauksin, jotka kuluivat lähes näkymättömiin ennen kuin ne ehdittiin maalata uudelleen. Ratikkakaista, jolle autot ryhmittyvät vasemmalle kääntymistä varten. Kelvottomat liikennevalojärjestelyt, jotka lisäävät minuutin kierrosaikaan molemmissa ajosuunnissa. Unohdinko jotain?
 
Jenkit rakentavat light railinsa (joka ei todellakaan jaa kaistatilaa bussien kanssa) lisäksi jonkin verran myös uutta streetcaria. Sieltä löytyy kyllä esimerkkejä upouusista sekakaistaratkaisuista. Haluaisitko jokerista streetcarin? Minä en.

En. En ole street car ratkaisujen ystävä jos tilaa on käytössä selvästi enemmän. Jossain kohdissa Jokeria tila on toki tiukassa mutta suurimmassa osassa linjaa tilaa kyllä löytyy omille kaistoille. Toki ratikan nopeus, kuten kadun läpäisykykykin on kiinni pääosin risteyksistä, joten varsinkin risteyksistä pitää päästä läpi sujuvasti.
 
Viimeksi muokattu:
Jenkeille ei saa myytyä ajatusta muuten. Se, että otettaisiin kaksi kaistaa tai parkkipaikat pois sikäläiseltä nelikaistaiselta peruskadulta ei tule kuuloonkaan, eivätkä jalkakäytävätkään ole niin leveitä, että niitä voisi kaventaa. Se, mitä rakennetaan, on parasta, mitä voidaan sikäläisissä erityisolosuhteissa saada. Merkillepantavaa on myös, että nämä (ehdotetut) raitiojärjestelmät hädintuskin yltävät ydinkeskustojen ulkopuolelle, missä olisi paremmin tilaa erotulle liikenteelle.

Kaiken kaikkiaan he tykkäävät pitää kevytraiteen ja katuvaunut konseptuaalisesti tiukasti erillään, vai voisiko tässä olla jotain juridisia syitä? Hehän rakentavat perinteisesti nämä "light"rail junansa samanlaisiksi tankeiksi kuin autonsakin.
 
Nyt kun Ranskankin kaupunkijoukkoliikenne otettiin tässä puheenaiheeksi, niin on todettava, että kyllä siellä bussikaistojenkin toteutus osataan niin, että ne palvelevat tarkoitustaan:

http://www.amiens.fr/typo3temp/pics/99c625f898.jpg

http://www.moto-net.com/images/ligne38_04.jpg

http://idata.over-blog.com/0/19/97/07/paris-voie-bus.jpg

http://www.chambery-metropole.fr/uploads/Image/6f/WEB_CHEMIN_6737_1283526317.jpg

http://bhns.fr/IMG/jpg/toulouse_site.jpg

---------- Viestit yhdistetty klo 11:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:31 ----------

Entäs meillä Helsingissä? Kuvat Koskelantieltä, Lapinmäentieltä (lauantaina!) ja Intiankadulta:

Sujuvaa bussiliikennettä Helsingissä?

Noilla osuuksilla ei tietysti bussikaistoja ole ollenkaan, vaikka niillä on tiheä bussiliikenne.
 
Hehän rakentavat perinteisesti nämä "light"rail junansa samanlaisiksi tankeiksi kuin autonsakin.

Light railin "light" tulee siitä, että ne junat ovat vähemmän tankkeja kuin oikeat yleisillä rautateillä ajavat junat. Niiden pitää olla vain riittävän jäykkiä kestämään kolarointi toistensa ja tieliikenteen kanssa, ei tavarajunien.

Muualla maailmassa ei ole vastaavaa vaatimusta rautatiekaluston kolarikestävyydestä korin jäykkyydellä. Kolarit pyritään estämään kokonaan ja onnettomuuksiin varaudutaan kevyillä kokoon puristuvilla ratkaisuilla. Myös Yhdysvalloissa on edessä siirtyminen tähän turvallisuusmalliin, sillä korin jäykkyysvaatimukset ovat ylipäätään tosi kalliita ja tekevät luotijunista mahdottoman raskaita.
 
Entäs meillä Helsingissä? Kuvat Koskelantieltä, Lapinmäentieltä (lauantaina!) ja Intiankadulta:

Sujuvaa bussiliikennettä Helsingissä?

Noilla osuuksilla ei tietysti bussikaistoja ole ollenkaan, vaikka niillä on tiheä bussiliikenne.

Koskelantien tavallista mittavammat ruuhkat johtuvat käsittääkseni kaukolämpötyömaasta, joka parissa kohtaa sulkee toisen ajokaistan kokonaan. Yleisesti Koskelantien sujuvuutta joukkoliikenteen kannalta saatiin parannettua oleellisesti vuoden takaisessa rempassa, jossa Mäkelänkadun risteyksen ajokaistat järjesteltiin uudelleen. Muistan esim. bussilla 69 joskus kestäneen jopa kymmenisen minuuttia päästä Mäkelänkadun yli kohti Malmia, mutta nykyään tuosta hujahdetaan joutuisasti pahimpaan iltaruuhka-aikaankin. Todella onnistunut muutos!
 
Katujen reunustamia viheralueita on aika rohkea kutsua puistoiksi. Niiden rakentaminen talomuuriksi pikemminkin pelastaa jäljellejäävät viheralueet liikenteeltä, tehden niistä viihtyisämpiä.

Mitä vähemmän on puistoa, sitä laadukkaammaksi ne on varaa kehittää.
 
Juu, pisti heti silmään tuo "puistoalue". Siis joku ruoholäntti parine puineen tai pensaineen on nykyään puistoa. Silloin kun se sijaitsee kaupungissa tien vieressä, se on joutomaata. Niitä ei käytä muut kuin koiranulkoiluttajat, vaikka lähimetsät ja puistot ovat kävelyteitä pullollaan. Lisäksi, jos puistoa halutaan, niitä rakennetaan. Helsinki on niin täynnä epämääräistä ryteikköä, johon kuitenkaan ei aiota rakentaa vielä kymmeniin vuosiin. Puistojen on parasta olla siellä, missä runsas ja raskas liikenne ei niitä häiritse, sellaisissa paikoissa, joissa ihmiset voivat ja haluavat nauttia niistä.
 
Suunnitelmat lisärakentamisesta näyttävät ihan puuhastelulta ja sitten vielä tiedottaminen onnistui niinkin erinomaisesti, että Yle uutisoi puistojen rakentamisesta.

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Tai onko kyse siitä, että Jokeria ei haluta, vai ettei osata.
 
Takaisin
Ylös