Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Liikennevalojen tavanomainen kiertoaika on 90 sekuntia. Mutta ei se vaikuta joukkoliikennelinjan kalustotarpeeseen, vaan linjanopeus (olettaen, että linjan pituus ja vuoroväli pysyvät vakiona). Linjanopeudella ja liikennevaloilla on kyllä sellainen yhteys, että ilman joukkoliikenne-etuuksia linjanopeus alenee, koska bussit tai ratikat seisovat valoissa.Jos tingitään vuoroväli sataan sekuntiin, sellaiseen kiertoon liikennevalot varmaan voi säätää, niin 75 bussiin tippuu autotarve. Ja ruuhkaisimpia vuoroja kun ajettaisiin kahdella autolla, bussit siis keräisivät pokaa vuorotellen, siitä ehkä viiden bussin lisätarve. Ja onhan jokerillakin keritty jo kokeilemaan tuplanivelbussia, kustannukset eivät takuulla nousseet lähellekään raidejokerin kuluja.
Bussien ja ratikoiden valoetuudet vaan eivät ole sama asia käytännössä, koska bussit ajavat pääsääntöisesti autojen seassa ja ratikat pyritään ja myös pystytään erottamaan autoista omille kaistoilleen tai kokonaan erilliselle radalle. Tämä siis tarkoittaa, että bussien liikkumisen haitaksi jää autoja myös silloin, kun busseille järjestetään etuuksia. Koska autot esimerkiksi ryhmittyvät bussin kaistalle kääntyäkseen. Jotta autojen haitta busseille voitaisiin poistaa, busseille pitäisi tehdä erilliset kaistat ja kadut kuten ratikoille. Tällöin vaan menetetään se bussin etu, että se jakaa katutilan autojen kanssa, millä voidaan perustella kuvitelmaa siitä, että bussin raide on ilmainen. Eihän se tosiasiassa ilmainen ole missään, koska kadun mitoitus on eri silloin kun se tehdään busseille kuin jos se tehdään vain henkilöautoille ja kiinteistöjen huoltoliikenteelle.
Jokerilla ajetaan jo nyt tuplabussivuoroja, joten ne eivät ole ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Jos bussiliikenteellä halutaan hoitaa suurempia matkustajamääriä kuin mihin peräkkäin yhtä kaistaa ajavat bussit oikeasti kykenevät, sitten pitää rakentaa sellaista, kuin mm. Etelä-Amerikan BRT-järjestelmät. Eli 4–6 -kaistaisia bussimotareita, joissa mahtuu useita busseja sekä jonottamaan pysäkeille että seisomaan pysäkeillä samanaikaisesti. Nämä kykenevät samaan kuin 2-kaistainen raideliikenne, jossa yksi yksikkö voi olla ja on pidempi kuin 24 metriä.
Ja vielä Jokerin bussirealismia. Tuplanivelbusseja on kokeiltu, mutta jäivät kokeiluksi, koska olivat kalliita kapasiteettiinsa nähden. Kun Jokerin bussiliikenne viimeksi kilpailutettiin, tuplanivelbusseja olisi saanut tarjota, mutta ei tarjottu. Käytännössä bussiliikenteen kustannusoptimi on Suomessa 3-akselisessa kiinteäkorisessa ”telibussissa”. Tästä myös muodostuu bussiliikenteen kapasiteetin maksimi. Eli käytännössä mahdollinen vuoromäärä kertaa telibussin kapasiteetti. Kun se ei riitä, tarvitaan ratikka. Jonka kanssa yhden matkustajan kuljettaminen tulee myös halvemmaksi kuin bussilla.
Antero