Rahaa on kuitenkin vain rajallisesti, joten raidehankkeita joudutaan priorisoimaan ja valitettavasti entistä useammin korvaamaan halvemmilla ratkaisuilla. Viimeksi mainittu on poliittisesti yhä helpompaa, kun viimein on tiedostettu, että "raidekerroin" saavutetaan vaivattomasti ilman oikeita raiteitakin.
Ilman oikeita raiteita ei koskaan saavuteta raideliikenteen kapasiteettia eikä matkamääriä.
Runkobussijärjestelmät eivät ole "vaivattomia" toteuttaa, vaan ne vaativat asiallisesti toteutuakseen usein enemmän osaamista kuin raitiotiet. Tässä on pahana ongelmana se, että Suomessa joukkoliikenneosaaminen on yleisesti heikkoa.
Suomessa kaadetaan liikenteessä rahaa kankkulan kaivoon kymmeniä-satoja miljoonia euroja vuodessa mm:
- Noin 800 km mittaisen moottoritieverkon ylläpitoon kun ehkä 1/4-1/5 ko. verkosta olisi tarpeen nykyisen standardin moottoriteinä, lopulla riittäisi keveämpi standardi, esimerkiksi ohituskaistoin ja eritasoliittymin varustettu valtatie
- Noin 7,5-8 Me / v Lahden Z-junien tukeen, kun fiksusti organisoituna ko. liikenne ei tarvitsisi liikennöintitukea lainkaan.
- xx Me / v VR yhtymän yksinoikeuden vaatimiin muihin tukiin.
- Helsingin seudun tarpeettoman raskaisiin raideliikenneratkaisuihin
- Autopaikan järjestämiseen kaikille aikuisille asukkaille, työntekijöille ja asiakkaille lukuunottamatta Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskeisimpiä alueita (maksaa noin 5000 - 50 000 e / autopaikka).
Kuten edellä totesin: Suomella on rikkaana maana varaa toteuttaa haluttaessa kaikki sellaiset linjat raitiotienä, joilla on nyt kysyntä 10 minuutin vuorovälille telibussina.
---------- Viesti lisätty kello 14:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:38 ----------
Vielä edelliseen: Ei ole lainkaan oikeutettua väittää runkobussityyppisiä ratkaisuja raideliikennettä halvemmiksi niin kauan kuin infran investointi- ja ylläpitomenot eivät ole samantasoisesti selvillä.
Yleensä väitteet bussiliikenteen infran halpuudesta perustuvat sellaisiin arvioihin, joissa Helsingin sisääntuloväylien, Tampereen Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun ja Hatanpään valtatien sekä Turun keskustan bussikaistat ja -kadut arvioidaan ilmaisiksi.
---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:40 ----------
Rahanmenosta vielä se, että kannattanee huomioida, että useissa Saksan kaupungeissa, joissa kaikki tiiviisti rakennetut alueet on katettu raideliikenteellä, joukkoliikenteen subventio koskee vain infraa eli liikennöinti on itsekannattavaa. Näin esimerkiksi Helsingin kokoluokan Düsseldorfissa tai Turun ja Tampereen kokoluokan Freiburgissa.
HSL-alueella joukkoliikenteen puhdas liikennöintituki on tasoa noin 200 miljoonaa euroa. Tästä melkoinen osa menee a) VR-Yhtymän yksinoikeuden tukeen ja b) sellaisten yhteyksien hoitamiseen linja-autolla, jotka olisi tehokkaampaa hoitaa raideliikenteellä.
200 miljoonaa euroa / v vastaa 5% säännöllä 4000 miljoonan euron investointia. Eli: Helsingin seudulla kannattaisi investoida 4000 miljoonaa euroa raiteisiin, jos sillä saataisiin liikennöinti itsekannattavaksi.
4000 miljoonalla eurolla saataisiin 400-800 km "keveitä" raiteita.
