Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa

Toimiviksi havaittujakin systeemejä maailmassa on, vaikkapa ratikka ja kaupunkipyöräjärjestelmä.

Ruotsinkielisen Wikipedian artikkeli: Spårväg City sanoo seuraavaa:

Wikipedia sanoi:
Dragningen från Djurgårdsbron via Frihamnen upp mot Ropsten och en eventuell sammankoppling med Lidingöbanan befinner sig idag enbart på ett idéstadie. Som framtida utvecklingsmöjligheter nämns också att i Ropsten koppla samman med Tvärbanan som på sikt antas vara förlängd via Universitetet till Ropsten

Kuvittelisi, että olisi järkevämpää jatkaa raitioteiden suunnittelua ja pyrkiä vaikuttamaan niin, että mahdollinen yliopiston ja teknillisen korkeakoulun välinen yhteystarve tulisi huomioitua ratojen sijoittelussa, olkoon sitten kyseessä Tvärbanan taikka Spårväg City. Jos oikeasti ei kyetä raideautojärjestelmää luomaan, ei sen kanssa sekoiluun kannattaisi tuhlata aikaa. Halvin vaihtoehto tosiaan voisi olla hoitaa liikkumistarpeet jollain bussilinjalla.

Jos halutaan olla "moderneja", niin kaupunkipyöräjärjestelmän sijaan tuolla voitaisiin kehittää vastaava Segway-järjestelmä. Se tulisi halvemmaksi, kuin raiteiden rakentaminen pikku kopperoille.;)
 
Osui silmiin tuon Tukholmaa koskevan artikkelin kautta tämmöinen ruotsalaisen Beamways AB:n tekemän selvityksen Uppsalan raidetaksijärjestelmän ja ratikka/bussijärjestelmän vertailusta viime vuoden syyskuulta. Olisin kuvitellut, että tämä on linkattu foorumilla, mutta en ainakan pikaisella hakemisella löytänyt.

Raportissa on arvioitu raidetaksin liikennöintikulut perinteistä joukkoliikennettä pienemmiksi ja siten saatu järjestelmän vuosittaiset kustannukset näyttämään edullisemmilta. Rataverkko on arvioitu sevästi raitioteitä/bussikaistoja kalliimmaksi ja kalusto halvemmaksi hankkia. Vaikuttaa kyllä aika puhtaalta veikkailulta, kun mun nähdäkseni firma ei ole rakentanut vaunustaan edes prototyyppiä. Itse jäin ihmettelemään, että onko vuonna 2008 perustetulla Beamwaysilla joku yhteys Uppsalassa koeradan rakentaneeseen Vectukseen. Raideratkaisu ainakin näyttää erilaiselta (Beamwaysin vaunu roikkuu ja Vectus-vaunu on kiskojen päällä).

Beamwaysin webbisivulla on raidetaksiverkon simulointiin ohjelmisto, jota en kokeillut. Tuo heitin tutkielma ja simulaatiot ainakin vaikuttavat huomattavasti asiallisemmin tehdyltä kuin muiden raidetaksifirmojen propaganda, eikä raidetaksi niissä näytäkään kaikki ongelmat ratkaisevalta ihmelääkkeeltä.
 
Viimeksi muokattu:
Beamwaysin Uppsalan englanninkielisessä tiivistelmässä oli kyllä melkoista manipulointia. Lähtökohtaisesti esitettiin että 60 Mkr / km raitiotielle on liian vähän ja pitäisi olla yli 200 Mkr / km. Samaan aikaan PRT:n 40 Mkr / km ei tietystikään ollut epärealistinen, vaikka ensimmäinen luku perustuu suoraan esim. Norrköpingin kokemukseen ...

Onhan se hienoa kun myy teknologiaa, jota ei ole lainkaan kokeiltu, ja väittää toimivaa, pomminvarmaa teknologiaa kokeilematonta kalliimmaksi ...
 
Lähtökohtaisesti esitettiin että 60 Mkr / km raitiotielle on liian vähän ja pitäisi olla yli 200 Mkr / km. Samaan aikaan PRT:n 40 Mkr / km ei tietystikään ollut epärealistinen,

Juu, tuo kyllä särähti minunkin silmääni, ja näitä juttuja täytyy aina lukea sillä periaatteella, että raidetaksirataa ei ole koskaan oikeasti rakennettu, joten hinta voi todellisuudessa olla vaikka mitä. Laskelma on selvästi laadittu tarkoitushakuisesti siten, että raidetaksi näyttää hieman edullisemmalta. Joka tapauksessa ero on suhteessa kuitenkin aika pieni, eikä PRT-järjestelmää esitetä puoli-ilmaisena taikakaluna joka ratkaisee kaikki ongelmat, kuten monessa muussa brosyyrissa. Samaten PRT-verkon toimintaa oli oikeasti ainakin yritetty simuloida, ja sen huonoista ominaisuuksista oli edes jotain puhetta.

Tuo 200 Mkr/km taitaa olla muuten toteutumassa Tukholman Spårväg Cityn osalta, kun budjettia päätettiin juuri kasvattaa. Syynä odottamattomat sähköpiuhojen sun muiden putkien siirtämiset ja pyöräteiden (!) rakentaminen. Tämä tietty perustunee SL:n ja kunnan yhteisymmärrykseen hankkeesta, mutta sopisi toivoa, että noita lukuja ei käytettäisi esimerkkinä raitiotien hinnasta, kun mukana on uusien pyöräteiden rakentamista Tukholman keskustaan.
 
Vähän ohi aiheen, mutta tuohon kilometrikustannukseen liittyen:

Syynä odottamattomat sähköpiuhojen sun muiden putkien siirtämiset ja pyöräteiden (!) rakentaminen.

Tukholman kauppakamari, ehkä äänekkäin raitiotien vastustaja kaupungissa, käyttää tätä nyt toteutuvaa kilometrihintaa laskuissaan koko järjestelmän hinnaksi. Heidän mielestään enempää ratikkarataa ei pidä enää rakentaa. Kauppakamari jätti aikoinaan vastustuskirjeensä, joka on nyt jostain kumman syystä poistunut. Jotain ihan käsittämättömiä asioitahan siinä oli, joten ei ihmekään, että nuo väitteet on otetu pois. Tässä muutama muististani esimerkiksi:

  • SL ei ole tutkinut, mahtuuko raitiovaunut Malmskillnadsgatanin ali.
  • Ratikan ajansäästö Sergelin torilta Djurgårdeniin on vain kolme minuuttia, mutta autoille koituva ajanhukka on suurempi.
  • Raitiovaunut aiheuttavat suuren turvallisuusriskin ja sillä on suuri vaikutus muuhun liikenteeseen.
  • Ratikka on pitkä, jolloin se tukkii risteykset.
  • Ratikka ei pysty liikkumaan sivusuunnassa, joten se voi pysäyttää autoliikenteen.
  • NK:n kohdalle tuleva kadunylityspaikka pysäyttää autoja ja busseja ja aiheuttaa ihmisten jäämistä alle.
  • Ratikalla on erittäin negatiivisia vaikutuksia keskustan saavuttamiseen muualta.
Tämän lisäksi siellä on käytetty mm. sellaisia asioita raitiovaunua vastaan kuin:

  • Noin puolet tukholmalaisista tahtoo lisää tunnelbanarataa.
  • Raitiovaunu ei niele yhtä paljon matkustajia kuin tunnelbana, siksi tunnelbana on parempi.
  • Ratikka pakottaa pyöräilijöitä ja autoilijoita pois.
Sen verran käsittämättömiä ja perustelemattomia ovat olleet kauppakamarin väittämät, että niitä ei taideta kovinkaan paljon todesta ottaa. Valitettavasti kuitenkin silloin tällöin heidän äänensä kantautuu mediaan asti Tämän raitiotienpätkän käyttäjät eivät suurimmalta osalta kuulu ihan joukkoliikenteen normikäyttäjiin, vaan tässä joukossa on paljon turisteja, östermalmilaisia ja djurgårdenlaisia. Tuolloin on helppo saada valtaosa joukkoliikenteen käyttäjistä pitämään hanketta hyödyttömänä.

Lisäys: Ihan aiheeseen liittyen muuten Ruotsin vihreässä ympäristöpuolueessa näytettäisiin uskovan näihin hömpötyksiin. He kannattavat raidetakseja Södertäljeen ja "Science Cityyn" sekä ehdottavat Tukholmaan raidetaksi-rengaslinjaa.
 
Viimeksi muokattu:

Onpas paljon kömpelömmän näköinen viritys kuin uskalsin edes odottaa. Videon kuvaus ja leikkaus on auttanut dynaamisemman vaikutelman luomisessa, mutta jotenkin vain läpi paistaa, että kuvattavien henkilöiden hymyt olisivat leveämmät, jos heille vain oltaisiin annettu potkulaudat, joilla voi potkia itsensä parkkialueille samassa ajassa. Ei uskoisi, että enää 2010-luvulla tällaisia näkisi.
 
Juttu ja videonpätkä kokeesta, jossa henkilökunta kuormittaa PRT-asemaa. Kuulemma saivat 48 ihmistä lähtemään matkaan 5 minuutissa (kun siis porukka tuntee systeemin toiminnan hyvin).

Eli 576 matkustajaa tunnissa. Soveltunee juurikin tuollaiseen jakeluliikenteeseen, jossa vaihtoehtona olisi pikkubussi parkkipaikalle. Heathrown alue on liian suuri käveltäväksi ja monet liikennevirrat ovat ohuita. Varsinaista joukkoliikennettä ei tuolla kapasiteetilla voida tarjota. Tietysti laituripaikkojen määrää voi lisätä, mutta silloin asemista tulee vieläkin suurempia.

Vertailun vuoksi telibusseilla vastaava kuorma kulkee periaatteessa 7,5 minuutin vuorovälillä ja nykyaikaisella 30 metrin perusratilla vartin vuorovälillä.
 
Tähän ketjuun aiemmin linkkaamassani videonpätkässä esiintynyt uusiseelantilainen polku-PRT Shweeb on saanut rahoitusta Googlen maailmanparannusprojektilta. Kyse on näköjään aika pikkusummasta, 1,3 miljoonaa jonkun maan dollaria, mutta silti täytyy hieman ihmetellä, mitä porukan päässä oikein liikkuu. Ainakin joku ilmeisesti tosissaan luulee tekelettä liikennevälineeksi.
 
Tähän ketjuun aiemmin linkkaamassani videonpätkässä esiintynyt uusiseelantilainen polku-PRT Shweeb on saanut rahoitusta Googlen maailmanparannusprojektilta. Kyse on näköjään aika pikkusummasta, 1,3 miljoonaa jonkun maan dollaria, mutta silti täytyy hieman ihmetellä, mitä porukan päässä oikein liikkuu. Ainakin joku ilmeisesti tosissaan luulee tekelettä liikennevälineeksi.
Sopinee aika hyvin yhteen sen kanssa, mitä Hesari Googlen rahankäytöstä tänään kirjoitti. Eli ihmettelyyn siitä, mihin Google käyttää rahaa, kun käyttökohteet eivät oikein liity Googlen liiketoimintaan eivätkä ne vaikuta kovin tuottavilta sijoituksilta muutenkaan. Mutta ei Googlen strategiaa ihan päättömäksi voi sanoa. IBM:lläkin oli aikanaan kehityslaboratorio, jossa sai tutkia ja keksiä jokseenkin mitä vain. Labran idea oli, että kyllä keksintöjen joukosta syntyy kuitenkin jotain, josta on myös hyötyä IBM:n liiketominnalle. Ja yksi tällainen keksintö on tietokoneiden levymuisti.

Ja eikös Google tue tätä foorumiakin maksamalla esillä olevista mainoksista. No, se ei nyt ole suoranaista tukea, vaan ihan vain kaupankäyntiä, mutta kumminkin.

Antero
 
Ultra mainosti näköjään kuukausi sitten rakentavansa Intiaan Punjabin osavaltioon Amritsarin kaupunkiin raidetaksijärjestelmän. Systeemiin on tulossa seitsemän asemaa ja sen on tarkoitus palvella sikhien Kultaisen temppelin vierailijoita. Tämä viritelmä näyttäis lähenevän seitsemän asemansa ansiosta jonkunlaista raidetaksiverkkoa. Heathrown Ultrassa asemia on vain kolme. Luemma Amritsarissa kussakin vaunussa on tarkoitus olla kuusi istumapaikkaa (Heathrowssa neljä) ja asemille tulee henkilökuntaa huolehtimaan siitä, että vaunut pakataan täyteen. Pyhiinvaeltajien aiheuttamat huippukuormat voivat olla ilmeisesti erittäin suuria.

http://www.ultraglobalprt.com/worlds-largest-urban-prt-system-announced/

Heathrown Ultra toimi valmistajan ilmoituksen mukaan ensimmäisen kuuden käyttökuukauden aikana hyvin:

http://www.ultraglobalprt.com/performance-stats/

Tuosta sai jakolaskulla n. 750 vaunun lähtöä päivässä. Jos olettaa vaikka, että keskimäärin kolme neljästä istuinpaikasta olisi käytössä, niin nousuja tulisi kolmelta asemalta yhteensä 2250 päivässä.
 
Tuosta sai jakolaskulla n. 750 vaunun lähtöä päivässä. Jos olettaa vaikka, että keskimäärin kolme neljästä istuinpaikasta olisi käytössä, niin nousuja tulisi kolmelta asemalta yhteensä 2250 päivässä.

...mikä siis näin nopeasti arvioituna vastaa henkilömäärää, joka Heathrow'hun saapuu noin viidessä minuutissa.
 
Takaisin
Ylös