Raideyhteys Helsingin lentokentälle

"Kehärata" tosin vastasi minulle Facebookissa, että onhan se suora yhteys, kun samalla lipulla pääsee, vaikka vaihtamaan joutuukin. Joten tämä voi olla myös valittu tiedotuslinja.

Tällä logiikallahan esimerkiksi kaikki HSL-alueen sisäiset matkat ovat suoria yhteyksiä.
 
Aivan varmasti kannattaa laittaa palautetta suoraan toimittajalle jutuista. Jos rustaat kommenttikenttään jonkun oikaisun, ei sitä varmasti oikaista seuraavan päivän lehdessä. Sen sijaan jos rustaat feedbackin suoraan toimittajalle, se voidaan jopa oikaista. Itse jonkin verran journalistin hommia tehneenä tiedän, kuinka arvokasta lukijapalaute on, suorien virheiden vinkkaamisista puhumattakaan.

Palaute asiavirheistä tulee laittaa suoraan toimittajalle sähköpostilla ja cc:nä sekä palstapäätoimittajalle että lehden päätoimittajalle (HS: kaius.niemi(at)hs.fi) http://www.hs.fi/yhteystiedot/. Kun perustelee asiallisesti, niin palaute huomioidaan. Jutun kommentti ei aina välity.
 
Tänä aamuna pääsin P-junalla lentokentän Lentokenttä-asemalle saakka. Hämmästykseni oli suuri kun piti kiivetä peräti neljät liukuportaat, pitkien käytävien lisäksi ennenkuin pääsi maanpinnalle.

Alla olevassa linkissä kuva samasta tilanteesta Kööpenhaminan Kastrupin lentokentän alittavasta rautatiestä sekä sen asemasta. Sieltä noustaan vain yksien liukukäytävien kautta suoraan lentokentän aulaan. Helppoa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla vastaavaan kuluu aikaa yli viisi minuuttia.

https://www.dropbox.com/s/e84giubrls0stj4/20150710_092009-1.jpg?dl=0

Kysymykseni kuuluu:
Miksi Kehäradan tunneliasemien pitää olla niin julmetun syvälle kallion sisässä? Miksi ei voinut olla lähempänä pintaa?
 
Viimeksi muokattu:
Miksi Kehäradan tunneliasemien pitää olla niin julmetun syvälle kallion sisässä? Miksi ei voinut olla lähempänä pintaa?

Lentoaseman osalta keskeisin ero taitaa olla lentokentän muoto. Kastrupin terminaali on kentän laidalla, joten katetussa betonikaukalossa kulkeva rata ei alita lainkaan kiitoratoja eikä muitakaan lentokoneiden käytössä olevia alueita. Radan päällä ei ole muita rakennuksiakaan kuin asema ja yksi pysäköintitalo. Rata on muutenkin toiminnallisesti lentokenttäalueen ulkoreunalla, joten se ei pahemmin vie tilaa muilta toiminnoilta. Osa tilasta on taidettu täyttää merestä.

Kehärata alittaa ykkösterminaalin, asematason ja kiitoradan. Näiden auki kaivaminen olisi varmaankin mahdollista, mutta aika työlästä. Ainakin kiitoradan kohdalle tarvittaisiin järeitä rakenteita. Lähellä pintaa oleva rata ja asema varaisivat myös varsin keskeistä tilaa lentokenttäalueella, koska ne kulkevat suoraan terminaalikokonaisuuden keskeltä.
 
Kiitos selvityksestäsi, nimimerkki "late-".

---------- Viestit yhdistetty klo 12:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:48 ----------

Tosiasiassa, kyllä Kastrupin kentälläkin oli jonkinmoinen kävelymatka, pitkiä käytäviä pitkin, itse lentoaseman lähtöporteilta ja turvatarkastusalueelta.
 
Tietääkö kukaan millainen Lentoaseman aseman lentoaseman sisäänkäynti tulee olemaan?

Tietotien aseman sisäänkäynnin kohdalla ihmettelen onko sen suunnittelijalla sadistisia taipumuksia. Miten voi olla mahdollista että tuollaiselle alueelle ei saa sijoitettua sisäänkäyntiä siten että on yhtenäiset välittömästi laiturilta alkavat rullaportaat, kuten kaikkialla muualla maailmassa ja jopa Helsingin metrossa?
 
Miksi Kehäradan tunneliasemien pitää olla niin julmetun syvälle kallion sisässä? Miksi ei voinut olla lähempänä pintaa?

Ylempänä käsiteltiinkin jo itse tunneliasemia, mutta arvatkaas (ennen seuraavan kappaleen lukemista) minkä syyn vuoksi käydään tunnelin syvimmällä kohdalla?

Ei terminaalien eikä kiitoteiden, vaan Päijännetunnelin.
 
Hakaniemi? Kaisaniemi? Sörnäinen?

Aikalaillahan yllä jo on vastattukin. Ei siellä Lentoaseman läheisyydessä tuhottomasti tilaa ole, jostain tehdään kompromisseja.

Kaisaniemen ja Sörnäisten asemilla pääsee maan pinnalle kaksilla rullaportailla ja kävelyä välissä on ehkä 20 m. Tietotien sisäänkäynnissä on siis neljät rullaportaat pystysuorassa kuilussa, 100 m kävelyä ja vielä yhdet rullaportaat laiturille. Jos yhtenäiset rullaportaat oli oikeasti mahdotonta toteuttaa, olisi kannattanut mieluummin vaikka rakentaa hissit laiturilta maan pinnalle. Tietotien sisäänkäynnin ympärillä on niin paljon parkkipaikkoja että lippuhallille ei voi olla löytymättä paikkaa.
 
Ylempänä käsiteltiinkin jo itse tunneliasemia, mutta arvatkaas (ennen seuraavan kappaleen lukemista) minkä syyn vuoksi käydään tunnelin syvimmällä kohdalla?

Ei terminaalien eikä kiitoteiden, vaan Päijännetunnelin.

Niin, olisikohan tuntunut tuossa konkurssissa pahemmin, että homma oltaisiin tehty kunnolla ja Päijännetunnelia olisi siirretty kulkemaan lentoaseman ohitse? Mieluummin rakennetaan tolkuttoman syvälle, tehdään suurehko kompromissi saavutettavuuden kanssa ja maksetaan liukuportaita hamaan loppuun kuin investoidaan vähän enemmän, että saadaan paras mahdollinen lopputulos. Jotenkin tuttua helsinkiläistä tunnelijunan rakentamista.

Nähtäväksi jää kuinka nopeasti tuosta toisesta sisäänkäynnistä pääsee laiturilta terminaaleihin, mutta eipä ole Tietotien sisäänkäynnin perusteella kovin suuret odotukset.
 
Nyt alkaa kuulostaa jo aika hurjalta. Siis kehärata alittaa lentoaseman tunnelissa, joka kulkee Päijännetunnelin alapuolella. Ja kehäradan tunneliin, siis siihen syvempään ja alempaan, on valunut glykolia lentoasemalta. Kaiken logiikan mukaan sitä glykolia on valunut myös ylempänä olevaan Päijännetunneliin. Jossa kulkee stadilaisten juomavesi. Jos ei, niin miksi ei?
 
Tietotien sisäänkäynnissä on siis neljät rullaportaat pystysuorassa kuilussa, 100 m kävelyä ja vielä yhdet rullaportaat laiturille. Jos yhtenäiset rullaportaat oli oikeasti mahdotonta toteuttaa, olisi kannattanut mieluummin vaikka rakentaa hissit laiturilta maan pinnalle. Tietotien sisäänkäynnin ympärillä on niin paljon parkkipaikkoja että lippuhallille ei voi olla löytymättä paikkaa.

Mulle jäi mieleen kolmet liukuportaat siinä pystysuorassa kuilussa, mutta ehkä muistan väärin. Ne kaikki pystyi ohittamaan nopealla hissillä, josta varmaan tulee suosittu vakiomatkustajien keskuudessa. Aikaa hissillä säästyi luokkaa pari minuuttia ja jäljelle jäi vain 100 m kävely ja yhden liukuportaat.
 
Mulle jäi mieleen kolmet liukuportaat siinä pystysuorassa kuilussa, mutta ehkä muistan väärin. Ne kaikki pystyi ohittamaan nopealla hissillä, josta varmaan tulee suosittu vakiomatkustajien keskuudessa. Aikaa hissillä säästyi luokkaa pari minuuttia ja jäljelle jäi vain 100 m kävely ja yhden liukuportaat.

Kaverini kävi eilen turistimatkalla Lentoaseman rautatieasemalla ja otti reissusta nipullisen kuvia, jotka löytyvät alla olevan linkin takaa. Lisäksi hän havainnollisti liukuportaiden määrän ja aseman "kerrokset" oheisella piirroksella.
--
https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/840029576065941/

--

Scan M276n0068.jpg
 
Nyt alkaa kuulostaa jo aika hurjalta. Siis kehärata alittaa lentoaseman tunnelissa, joka kulkee Päijännetunnelin alapuolella. Ja kehäradan tunneliin, siis siihen syvempään ja alempaan, on valunut glykolia lentoasemalta. Kaiken logiikan mukaan sitä glykolia on valunut myös ylempänä olevaan Päijännetunneliin. Jossa kulkee stadilaisten juomavesi. Jos ei, niin miksi ei?

Perusero on se, että päijännetunnelissa on ylipaine eli jos tunneli vuotaa, se vuotaa tunnelista kallioon.

Toinen ero on, että glykolia imenyt huokoisempi kallion kohta on pari kilometriä päijännetunnelin itäpuolella.

Glykoliriski on tunnistettu ja tasot ovat seurannassa. HSY ei pidä glykolia kovin merkittävänä riskinä. Pahempaa jälkeä tekisi massiivinen öljyvuoto. Glykoli ei ole myrkky eikä edes epäterveellistä. Kehäradan glykoliongelma on siinä, että glykoli on biohajoavaa ja hajoamisen välituotteina syntyvät hapot syövyttävät betonia ja hiiliteräksiä.
 
Takaisin
Ylös